Browsing Category

Viro

Ruoka Viro

3 × Tallinnan reissun ravintolavalinta

perjantai, helmikuu 8, 2019

Tallinna on ihana ravintolakaupunki! Tykkään vakoilla suosituksia Like a Local -sovelluksesta, erinäisistä listauksista kuten White Guidesta ja blogeista. Tallinnan ravintoloiden klassikkoja itselleni ovat mm. Leib Resto & Aed ja istuskeluun Must Puudel.

Tällä kertaa olin reissussa äitini ja siskojeni kanssa. Olen melko tarkka ravintoloista, sillä syöminen on minulle rakas harrastus. Niinpä siskoni olivat kaukonäköisiä ja antoivat minulle mandaatin valita reissun ravintolat.

Niinpä aikani selviteltyäni varasin pöydät Saltiin ja Von Krahl Aediin.

Von Krahl Aed ravintolan punajuuriannos ja ravintolasali

Von Krahl Aed

Minne mennä syömään, jos hyvää ruokaa kaipaisi lihansyöjä, kalansyöjä sekä vegaani? Vanhankaupungin Rataskaevu-kadulla sijaitseva Von Krahl Aed on ratkaissut ongelman tarjoamalla jokaisesta annoksestaan sekaani- ja vegaaniversiot. Ravintoloitsijoiden hyppysissä on myös naapurissa sijaitseva Vegan restaurant V, jota irvileuat nimittävät Helsingin parhaaksi vegaaniravintolaksi.

Von Krahlin miljöö on kotoisa vanhan kaupungin talo kapeine huoneineen ja puukattoineen. Hämärässä kynttilänvalossa oli hyvä katsella, miten lumi laskeutui sisäpihan kuusien päälle.

Seurueemme jakoi alkupalaksi Maiseman, joka sisälsi maistiaisia listan muista alkuruoista. Oma valintani oli Punajuuri, jossa marinoidut punajuurisiivut tarjoiltiin munakoisovaahdon, mustaherukoiden ja pähkinä-kidneypapuvaahdon kanssa.

Von Krahlin suklaajälkiruoka

Pääruokani vegaaninen ”lihamureke” rakentui linsseistä, lisukkeena oli kanttarelli-ruisrisottoa, olutkastiketta ja vihanneksia. Maut olivat juurevan maanläheisiä ja umamisia, mutta silti perinteisiä. (Vegepainotteiset vuodet ovat opettaneet, että varmimmin hyvää kasvisruokaa saa aasialaistyylisistä paikoista. Oli virkistävää rikkoa tuota kaavaa.) Äitini ja siskoni tilasivat vuohenjuustoa ja ankkaa, jotka kirvoittivat vuolaita kehuja. Toinen sekasyöjäsiskoni taas ei vegaanisesta kasvispihvi-pääruoastaan niin täysin vaikuttunut.

Itselleni ruoan ja miljöön lisäksi Von Krahlissa parasta oli myös palvelu. Se oli rauhallista, ystävällistä ja asiantuntevaa.

Jälkiruoat jatkoivat pääruokien vahvaa linjaa – suklaakakkua kahvijäätelön ja mustaherukoiden kanssa, porkkanakeksiä manteleilla ja tyrneillä. Oli myös ilahduttavaa huomata, että juustoja lukuunottamatta jälkkärilista oli vegaaninen.

Lopputulos oli samanaikaisesti kotoisa, juhlava, perinteikäs ja kuitenkin moderni.

> Sijainti vanhassa kaupungissa, osoite Rataskaevu 10. Alkupalat 5–13 €, pääruoat 11–19 €, jälkiruoat 5–10€. Ravintolan sivut täällä.

 

 

Saltin poke-annos ja friteerattu tofu

Salt

Kadriorgin puiston vieressä sijaitsee puutaloalue nimeltä Raua. Sen sydämestä löytyy useampi kiinnostava ravintola: NOP, Mantel ja Korsten sekä Salt. Salt on pikkuruinen kortteliravintola, asiakaspaikat ovat parissakymmenissä. Pöytävarauksen voi tehdä suoraan netissä, ilman meilivastausten odottelemista.

Ensimmäinen vierailuni Saltiin oli työporukan reissulla useampi vuosi sitten. Silloin oli kevät ja lautaselleni sattui niin hyvä korvasienirisotto, joka sai lähestulkoon kyyneleet silmiini. Olisin nuollut lautasen puhtaaksi, jos olisin kehdannut.

Salt-ravintola ulkoa päin

Saltille ominaista on kuulemma tiuhaan sesongin mukaan vaihtuvat listat – niin tiuhaan, että ravintolaa varatessani lista oli eri, kun ravintolapöytään istuessamme. Meidän vierailullamme menussa oli vahvasti läsnä Aasian maut (mm. wakamea, ankka-ramenia, mustekala-gyozaa sekä pokekulhoa ponzu-kastikkeella) sekä erilaiset merenelävät.

Päädyimme tilailemaan äiti-sisko-porukalla lähes puolet listasta ja jakamaan kaiken. Ensimmäisenä pöytään tuli hunajassa glaseerattua tofu-tempuraa. Sen uskomattoman rapeaksi paistettu pinta vei hieman huomiota sienisalsalta. Lopputulos oli kuitenkin yksi parhaista koskaan syömistäni tofuannoksista.

Siskojeni suosikki taas oli ponzu-kastikkeisen kaalisalaatin, umeboshi-tomaattien ja seesaminsiementen kera tarjoiltu tonnikala-poke. Myös risotot olivat tälläkin kertaa Saltin vahvuus – fenkolia, pinaattia ja rapuja yhdistävä kokonaisuus oli suussasulava.

Saltin pavlova-jälkiruoka ja tärähtänyt kuva ihmisistä ravintolasalissa

Saltin suurimmaksi miinukseksi osoittautui tungos ja palvelu. Pöytävarauksemme alkaessa 18.30 ravintola oli ihanan rauhallinen, saimme arpoa pitkää tilaustamme rauhassa. Pöytä kerrallaan ravintola täyttyi, melu yltyi ja keittiön käryt leijuivat meidän pöytäämme asti.

Saltin palvelu oli ystävällistä, mutta aika juoksevaa: annokset tuotiin pöytään ennen, kuin olimme edes ehtineet lopettaa edellisen syömisen, ja lautasia kärkyttiin heti pois.

Ruoka oli kuitenkin niin hyvää, että annan moisen täysin anteeksi. Ja jälkiruoat (rikottua marjaisaa ja limeistä pavlovaa sekä tyrnillä maustettua crème brûléetä) olivat erittäin maukkaita nekin.

> Osoite: Vase 14. Alkuruoat 8–13 €, pääruoat 11–22€, jälkiruoat 6 €. Ravintolan nettisivut täällä.

 

Moon-ravintolan kuha ja seljanka

Kohvik Moon

Olen kolkutellut Moonin ovea ensimmäisen kerran vuosia sitten, Tallinnan kesäreissulla. Harmikseni paljastui, että Moon lomailee heinäkuut. Niinpä tämä vierailu Mooniin oli elämäni ensimmäinen.

Moon sijaitsee vähän syrjässä meren rannassa – kävelymatkan päästä Lennusadam-merimuseosta, Kalamajasta ja näyttävästä neuvostoaikaisesta Linnahallista. Moon tarkoittaa viroksi unikkoa ja sen ruokafilosofia edustaa modernia venäläistä keittiötä, virolaisin vivahtein.

Äiti ja siskot valitsivat alkupalaksi borsch-keittoa. Oma seljankani oli taivaallista – tomaattinen liemi sitoi yhteen erilaisia meren herkkuja, herkullisen oliivitahnan ja smetanan kera. Pääruoissa äiti kiitteli Kievin kanaa, toinen siskoista vegaanilasagnea, toisen siskon kanssa kehuimme kuhaa. Erityisen herkullisia olivat kuhan lisukkeena tarjoillut maustetut tuorekurkut.

Laivan lähdön takia Moonissa ei jäänyt aikaa jälkiruoille. Seuraavalla kerralla olisi kiva testata sisarravintola Kolm Sibulat.

> Osoite: Võrgu 3. Alkuruoat 2–12 €, pääruoat 15–19 €, jälkiruoat 4–7 €. Ravintolan nettisivut täällä.

Matkavinkit Viro

Äiti-tytär-viikonloppumatka Tallinnaan

tiistai, helmikuu 5, 2019

Keltainen puutalo Kadriorgissa

Jos lähimatkailun suosikkejani mietitään, yksi on ollut aina ylitse muiden. Nimittäin etelänaapurimme Tallinna! Se on täynnä kauniita puutaloalueita, herkullisia ravintoloita ja aliarvostettuja nähtävyyksiä.

Olen käynyt Tallinnassa useamman kerran kuin osaan laskea – ensimmäisiä kertoja ala-asteella, äidin kanssa Mustamäen torin piraatti-cd-levyjä metsästäen. Suosikkimatkani Tallinnaan oli eräänä kesänä, jolloin kukkaro kielsi kaukomatkailun. Varasimme eksäni kanssa Airbnb:stä söpön puutaloasunnon Kalamajasta ja tutkimme kaupunkia hitaasti viiden päivän verran. Oli heinäkuinen helle ja hitaat askeleet mukulakivikaduilla. Seikkailimme (nykyään suljetussa) Patarein vankilassa, katselimme taidetta Kumussa ja söimme fiinimmin, kuin olisimme Helsingissä raaskineet.

Tänä jouluna, kun siskojeni kanssa pohdimme minne veisimme äidin 70-vuotislahjaksi, ajoin kovaan ääneen viikonloppua Tallinnassa. Emme tahtoneet lentää, Venäjän viisumit kuulostivat vaivalloisilta ja kylpylässä lilluminen pidemmän päälle pitkästyttävältä. Niinpä varasimme laivamatkat.

tulppaaneja tallinnan kukkatorilla

Reissu alkoi laivan laajasta aamiaispöydästä, Tallinnassa meitä odottivat Sim Salongista varatut hoidot. Äidille ja toiselle siskoista jalkahoitoa (30 €), minulle ja toiselle siskolleni rentouttava selkähieronta (28 €). En ole kokenut kauneussalonkiasiakas, mutta muu seurue kehui hoitojaan, ja toki hieronta minunkin ongelmaniskaani rentoutti.

Neljälle matkaajalle Airbnb tuli paljon hotellia fiksummaksi – 140 € kahdelta yöltä saunallisessa kolmiossa. Alueenamme oli Kadriorgin ja keskustan väliin jäävä Raua, joka osoittautui hiljaiseksi puutalualueeksi. Löytyipä sen uumenista muutama kiinnostava ravintolakin.

Helsingistä tuttu lumikaaos ulottui Tallinnaan asti – kapeat jalkakäytävät olivat majoituksemme seuduilla auraamatta. Tarpomiseen kyllästyttyämme keksimme hyödyntää Uberia. Taksikyyteihin verrattuna se ei säästänyt montaakaan euroa, mutta vaivaa kyllä – Tallinnassa taksit kun on sääntelystä vapaita ja yhtiöitä on monia.

Parasta Tallinnassa olivat seuraavat asiat:

tallinnassa kanervoja lumen alla ja sinisen puutalon seinämä

Harvinainen seura

Kun osa on perheellisiä, kaikki kiireisiä ja asutaan eri paikkakunnilla, yhteinen aika on usein kortilla. ”Me ei olla koskaan oltu reissussa tällä porukalla”, hihittelimme onnellisina jo Länsiterminaalissa. Äiti-sisko-reissuista todellakin voisi tehdä tavan!

Soolomatkailuun tottuneena porukkamatkustus oli ihanaa vaihtelua, vaikka välillä tarvitsinkin omat yksinolo-lepohetkeni.

 

karnaluksin värikkäitä nauhoja

Karnaluks

Muiden shoppaillessa Viru-keskuksen liikkeissä tein pyhiinvaelluksen kässäihmisten suosikkikohteeseen – Karnaluksiin.

Kolmeen kerrokseen levittäytynyt Karnaluks myy kankaita, lankoja, korutarvikkeita, nauhoja ja kaikkea, mitä näpertelevä ihminen kuvitella saattaa. Itse täydensin ompeluvarastoni koristeellisilla kuminauhoilla, joita on Suomesta vaikea löytää, ja toin äidille parin euron merinovillalankoja.

> Karnaluks sijaitsee Tallinnan bussiaseman vieressä Tartu maantien poikkikadulla osoitteessa K. A. Hermanni 1. Keskustasta kävelyä on 1,6 km, mutta myös raitiovaunulla pääsee. Karnaluksin nettisivut täällä.

 

Lennusadam päähalli, poijuja ja sukellusvene Lembit

Lennusadam

Olen kiertänyt lähes kaikki Tallinnan muut turistikohteet, mutta Lennusadam oli päässyt lipsahtamaan välistä. Se on sääli! 1916-17 rakennettu vesilentokonehalli on jo itsessään hieno, puhumattakaan näyttelystä ja sen sisällä olevasta sukellusvene Lembistä, jonka ahtaisiin sisuksiin pääsi itse tutustumaan.

Interaktiivinen näyttely aiheutti ihastusta seurueessamme. ”Miksi meillä ei ole tällaisia museoita Suomessa”, toistelimme kuorossa ja pistimme merimiespuvut päälle.

> Koko lentosatama 15 € aikuisille, 8 € lapsilta/opiskelijoilta. Osoite: Vesilennukki tee 6, nettisivut täällä.

 

kissakahvila nurrin kissa

Kissakahvila Nurri

Toisella siskoistani oli viikonlopun ohjelmalle vain yksi toive – kunpa pääsisi kissakahvilaan. No sehän järjestyi mielellään!

Kassikohvik Nurri löytyy Tallinnan Stockmannin vierestä. Kahvilaan astuttua sitouduimme kahvilan sääntöihin, kuten ettei niitä saa nostella tai nukkuvia kissoja häiritä.

Nurrin tarina on itsessään hieman surullinen. Kahvilan ensimmäinen kissapopulaatio ahdistui esillä olosta ja kissat lainannut turvakoti haki kissansa takaisin. Kahvila suljettiin, mutta avattiin uudelleen ja nyt Nurrissa elää toinen kissaporukka. Heidän yhteiselonsa vaikutti leppoisalta ja valitut kissat sopivan sosiaalisilta kahvilaympäristöön.

Kuten kissat ylipäätään, nämäkin olivat ihania persoonallisuuksia. Osa vietti torkkuen laiskoja kissanpäiviä, osa pomppi pöydiltä asiakkaiden syleihin. Ja kuinka usein sitä on kahvilassa, jonka baaritiskillä lepäilee sylillinen kissoja? Ihan liian harvoin, jos minulta kysytään <3

> Kassikohvik Nurriin on 5 € sisäänpääsymaksu. Listalta löytyy kahvia, juomia ja kevyttä lounasta. Osoite: Tartu maantee 24, nettisivut täällä.

 

kadriorgin palatsin pääsalin kattomaalaus ja vaaleanharmaita seinäkoristeita

Kadriorgin palatsi

Kadriorgin puistoon kävellessämme äiti sai valita kohteen: modernin taiteen museo Kumu vai perinteinen Kadriorgin palatsi.

Päädyimme historialliseen Kadriorgin palatsiin, joka on rakennettu 1700-luvulla keisarilliseksi kesäasunnoksi. Palatsi edustaa pöyhkeilevää barokkityyliä. Erityisesti sen pääsalissa riittää katsottavaa: on upeita seinäkoristeita ja yksityiskohtainen kattomaalaus. Pienempien salien takat ovat niin koristeellisia, että ihmetyttää miten kukaan on kehdannut polttaa niissä puita.

Näyttely sisälsi palatsin upeita koriste-esineitä ja perinteistä veistos- ja maalaustaidetta.

> Aikuisten lippu 6,50 €, alennusryhmät 4,50€. Myynnissä myös yhteislippuja naapurissa olevan Mikkelin museon kanssa. Osoite: Weizenbergi 37, nettisivut täällä.

 

Salt-ravintolan creme brulee marjoilla

Herkulliset ravintolat

Mitä olisi viikonloppu Tallinnassa ilman herkuttelua? Tallinna on ehdottomia ruokakaupunkisuosikkejani, eikä se pettänyt tälläkään visiitillä. Erilaiset ruokatottumukset asettivat haasteita, mutta onneksi löysimme kaikille maistuvat ravintolat.

Erityistä ihastusta aikaansai Airbnb-asuntomme lähellä sijainnut Salt (kuvassa).

> Reissun ravintoloista postausta tulossa erikseen!