Japani Vaihdossa Tokiossa

11. viikko Japanissa / sadekausi alkaa

perjantai, kesäkuu 14, 2019
Iida ja Shinjuku gyoen-puisto

Lähes kolme kuukautta Japanissa. Ihmettelin sääilmiöitä ja suunnittelin kesän reissuja. Viikkokuulumiset, olkaa hyvät!

 

Viimeisenä aurinkoisena päivänä ennen sadekauden alkua istumme vaihtarikaverini kanssa piknikillä helteisessä Shinjuku gyoenissa. En ole ollut siellä sitten kirsikankukkien. Puissa on nyt lehdet ja niiden alla rauhallista. Vain muurahaiset, joiden keon päälle vahingossa laitamme vilttimme, häiritsevät piknikhetkeämme.

Eväänä on combini-kioskin hedelmäpaloja, sipsejä, vihreää teetä ja superherkullista sushia. Paras paikka eväsostoksiin on Shinjukun lukuisien tavaratalojen B1-kerroksen ruokaosastot. Niiden pikkuruisista kojuista saa lähes mitä tahansa – vaikka tietysti halvemmalla pääsee hakemalla eväät combinista. (Nämä viisi valtavaa makirullaa maksoivat n. 5 €.)

Sadekausi vihdoin alkaa. Lämpötila tipahtaa kolmestakymmenestä alle kahdenkymmeneen. Vesisade tuntuu Suomen ukkoskuuroilta, ilman sähköisyyttä ja hellettä vain. Huoneessa on asetettava ilmastointi täysille ja tungettava läpimärät kengät täyteen paperia, jotta ne eivät homehtuisi yön aikana.

Unohdan kuitenkin paperit seuraavana aamuna kenkiin. Ja paperit ovat homeessa taas, kuten varmasti kenkien kärjetkin. Onneksi kyseessä on pari, joka on muutenkin hajoamassa käsiin. Niiden pohjat ovat lähteneet repsottamaan jo neljästi suutarikäynneistä huolimatta – varmaan valmistusvirhe. (Note to self: valitse ensi kerralla reissukengät tarkemmin!)

Aamuisin koulumatkoilla on hauska katsella hortensioiden avautumista ja sitä, miten ne vaihtavat väriä sademäärien mukaan. Yksi kukinto koostuu kymmenistä pienistä nupuista. Katselen, miten oudon näköisestä keskusosasta aukeaa pieniä nuppuja yksi kerrallaan ja kokonaisuudesta joskus kasvaa valtava kukinto.

Japanilaiset ovat tarkkoja omista tavaroistaan, mutta yksi poikkeus on. Sateenvarjot! Lainailukulttuuri on villiä. Erityisesti läpinäkyvät muoviset sateenvarjot tuntuvat olevan kaikkien kollektiivista omaisuutta.

Sade tekee uneliaaksi. Kaipaan villasukkia, kun hortoilen huoneessani, tehden laiskasti freehommia, kirjoittaen ja tutustuen Japanin Netflixin tarjontaan. Kokeilen combinin parin euron tiramisua, joka on hämmennyksekseni yhtä hyvää kuin monessa ravintolassa Suomessa.

Kesän reissusuunnitelmat ovat tarkentuneet entisestään. Kesäkuun lopussa koettaa reissu Nikkoon. Vain muutaman viikon päästä lähden muutamaksi yöksi Kobeen, sillä sain kutsun testaamaan erästä perinteistä ryokan-majataloa. Koulun loputtua lähden Japanin itärannikolle Kanazawaan.

Kulkutapakin on päätetty. Seishun 18 kippu -lähijunapassi-ajatukseni hautasin, kun luin Japan Bus Passista. Sillä pääsee 15 000 ¥ hintaan matkustamaan yöbusseilla viiden päivän ajan Japanin valtareiteillä, eikä passia tarvitse käyttää peräkkäisinä päivinä. Hintaeroa lähijunapassiin tulee n. 40 €, mutta mukavuuden voitto on suuri. Ei tarvitse stressata, muistaako jäädä oikealla pysäkillä junaa vaihtaakseen.

Odotan jo nyt, että voin rentoutua bussin penkillä ja katsella hajamielisesti vaihtuvia maisemia läpi Japanin alppien.

Vaikka onkin sadekausi, onneksi joka päivä ei sada. Kaupungintalon japaninkurssin vapaaehtoinen opettaja selittää, että sadekaudella matala- ja korkeapaineen kylmät ja kuumat ilmamassat taistelevat Japanin yllä.

Siltä se tuntuukin. Jonain päivinä leuto korkeapaine on niskan päällä, sää lämpenee ja aurinko pilkahtaa. Toisina päivinä matalapaine ilkkuu takaisin ja iskee niskaan sadetta vaakatasossa.

Jos ulkona liikkuminen rajuimpien sateiden aikana ei olisi niin ärsyttävää, saattaisin pitää tästä vuodenajasta. Olen alkanut jo odottaa heinäkuun helteitä.

 

 

Aiempien viikkojen kuulumiset:

Ensimmäinen viikko Japanissa / asioita, joita olin unohtanut

Toinen viikko Japanissa / byrokratiaa ja asuntolaelämää

Kolmas viikko Japanissa / huimausta ja uusia painajaisia

Neljäs viikko Japanissa / taidekouluarki alkaa

Viides viikko Japanissa / on siis kevät

Kuudes viikko Japanissa / asioita, jotka ärsyttävät

Seitsemäs viikko Japanissa / sopeutumista

Kahdeksas viikko Japanissa / mitä kuuluu oikeasti -haaste

Yhdeksäs viikko Japanissa / kuulumiset listoina ja videona!

Kymmenes viikko Japanissa / köhää ja kouluhommia

Ajankohtaisimmat kuulumiset löytyvät Instagramin Storystä. Seuraa matkaani Instagramissa @iidaeli, Facebookissa Iida in Translation tai tätä blogia blogit.fi:ssä ja Bloglovinissa!

You Might Also Like

8 Comments

  • Reply INDIVUE keskiviikko, kesäkuu 19, 2019 at 23:41

    Tätä oli mukava lukea. Oli myös mukava kuulla japanilaisten sateenvarjokulttuurista. Mainitsemasi hortensiat haluaisin nähdä livenä ja ikuistaa ne kameralla. Bussipassi Japanissa kuulostaa myös aika unelmalta – nauti matkastasi!

    • Reply Iida In Translation torstai, kesäkuu 20, 2019 at 03:14

      Kiitos Indivue, kiva kuulla! 🙂 Hortensiat ovat täällä kyllä upeita, toivottavasti pääset vielä joskus niitä ihastelemaan! Ja kiitos, ehdottomasti nautin! <3

  • Reply Sandra torstai, kesäkuu 20, 2019 at 09:35

    Onpas hienoa, että pääset noin läheltä seuraamaan yhtä maailman mielenkiintoisinta maata ja kulttuuria! Täytyy sanoa, että nuo makirullat näyttivät hyviltä: riisiä on huomattavasti vähemmän kuin suomalaisissa versioissa ja täytettä puolestaan enemmän.

    • Reply Iida In Translation perjantai, kesäkuu 21, 2019 at 11:13

      Kiitos Sandra! 🙂 Totta, olen kyllä tosi iloinen tästä mahdollisuudesta! Ja oli kyllä tosi herkulliset makirullat, mutta löytyy täältäkin paljon niitä tavallisia, missä on paljon riisiä ja vähän täytettä 🙂

  • Reply Periaatteen Nainen lauantai, kesäkuu 22, 2019 at 18:05

    Tällaisia kirjoituksia on tosi kiva lukea, samalla informatiivisia mutta enemmän paloja tunnelmaa, arkea ja elämää. Ja kesän seikkailut kuulostavat just hyvältä!

    • Reply Iida In Translation maanantai, kesäkuu 24, 2019 at 04:31

      Kiitos, kiva kuulla jos pidit! 🙂 Odotan itsekin innolla noita seikkailuja <3

  • Reply Anna | TÄMÄ MATKA lauantai, kesäkuu 22, 2019 at 22:13

    Oi kuinka kauniit makirullat!

    Tuo Aasian kosteus sadekaudella voi tulla tosiaankin yllätyksenä. Onneksi mieheni on asunut Singapressa vuosia, joten hän osaa sitä ennakoida minua paremmin. Parhaimmillaan kastuminen sadekuurossa on ihan virkistävää.

    • Reply Iida In Translation maanantai, kesäkuu 24, 2019 at 04:33

      Kiitos Anna! Olivat oikein maistuvia myös 🙂

      Se on totta, välillä sateessa kastuminen on hauskaakin, mutta täällä pahimpina sadepäivinä lämpötila on laskenut sen verran alas, etten ole oikein osannut niistä päivistä nauttia. Ja jep niinpä, sadekautta on vaikea kuvitella kokematta sitä itse!

    Leave a Reply