Japani Vaihdossa Tokiossa

Yhdeksäs viikko Japanissa / kuulumiset listoina ja videona!

keskiviikko, toukokuu 29, 2019
pieni punainen pyhäkkö metsässä

Yhdeksäs viikko Japanissa listojen kautta. Missä kävin, ketä tapasin, mitä söin, mitä ajattelin? Kuvat Hakonen viikonloppureissulta.

 

3 paikkaa, joissa kävin

Koulun toinen ruokala, joka löytyi sattumalta kellarikerroksesta. Sieltä saa joka päivä erilaisia nuudelikeittoja, jotka pelastavat ne päivät kuin pääruokalan kaikissa vaihtoehdoissa on lihaa. Aiemmin olen syönyt silloin lisukesalaatteja, joista kuitenkin yleensä jää vähän nälkäiseksi.

Hakone, johon tein ihanan viikonloppureissun. Oli horisontissa vilahtava lumihuippuinen Fuji-vuori, aurinkolaseihin tarttuvia ötököitä, tuulenvire järven rannalla. Pulahdin onseniin, ihmettelin kulttuurikohteita ja nukuin kapsulissani pitkiä yöunia. Täydellinen viikonloppu!

Shinjukun Odakyu-tavaratalon ruokaosasto, josta saa ihania erikoisherkkuja. Lähes kaikki on kallista, mutta seassa saattaa olla helmiä. Ilahduin ruis- ja kokojyväjauhoilla juureen leivotusta leivästä, joka maksoi vain 270¥, saman verran kuin se kaupan tympeä paahtoleipä.

3 asiaa, joita opin

Viikon 8 ja 9 aikana olen oppinut käyttämään uutta animointiohjelmaa ainakin jotenkuten. On toki hieman erikoista käyttää 3D-animointiin tarkoitettua Blenderiä 2D-hommiin, mutta ainakin oppii kasan purkkaratkaisuja!

Ettei kannattaisi sanoa japaniksi asioita joita ei ymmärrä. Kieltä opiskellessani tajusin, että olen monta kertaa sanonut tykkääväni syömisen sijaan syödyksi tulemisesta. Hullua, miten yksi ylimääräinen “re”-tavu voi vaihtaa taberu-verbin syömisestä syödyksi tulemiseen (tabereru). Kyseistä sanamuotoa kuulee japanilaisten puheessa yllättävän paljon, joten olin kuvitellut sen olevan jokin kohteliaampi verbin versio. Kyse taitaa olla pikemminkin nurinkurisesta ajatuslogiikasta – kahvila kun ei ole paikka, josta saa pullaa, vaan paikka, jossa pullat tulevat syödyksi.

Että miten onnellinen olen reissatessani, ja kuinka mahtava konsepti viikonloppupiipahdukset ovat. Niitä odotellessa edellinen viikko kuluu siivillä ja niiden jälkihekumoissa seuraavalla viikolla leijuu vielä sentin arjen yläpuolella. 

3 ruokaa, joita söin

Kakigori. Japanilainen kesäherkku, joka valmistetaan jäähileestä ja erilaisista makusiirapeista. Hakonen helteessä söin yhden valtavan matchalla maustetun. 

Kitsune udon -nuudelit. Inari-sushista tuttua tofua paksujen udon-nuudeleiden kanssa, kuuman keiton kera. Loistava lohturuoka! Saa nähdä kyllästynkö, kun tämä on uusi vakiokouluruokani.

Onigireitä aamupalaksi Hakonen hostellin terassin aamuauringossa. Nuo eri täytteillä varustetut riisipallot ovat loistava välipala, jota saa Japanissa joka ikisestä kioskista ja kaupasta.

3 ihmistä, jotka tapasin

Vaihtarikaverini Anniina, jonka kanssa olemme samoilla kursseilla. Luulen, että animointiohjelmia opetellessamme japanilaiset ovat päätelleet, mitä suomenkieliset kirosanamme tarkoittavat.

Pöndekengissä -blogin Miraorvokin ja hänen siskonsa, jotka reissasivat Japanissa. Söimme Shibuyassa liukuhihnasushia ja löysimme näköalatasanteen, josta näkee alueen kuuluisaan risteykseen.

Kielituutorini Kannan, jonka kanssa olemme vähitellen alkaneet ystävystyä kielimuurista huolimatta.

3 asiaa, joita ajattelin

Asioiden arkisuutta. Kahden kuukauden jälkeen Japani ei enää tunnu kauhean eksoottiselta. Tuntuu vaikealta havainnoida asioita, jotka tuntuvat jo niin normaaleilta.

Polyesteria. Miten monta kertaa pitää unohtaa kylmässä Suomessa vaatteita pakatessaan, etteivät polyesterista valmistetut vaatteet sovellu kuumiin maihin? Täällä kaupat ja kirpputoritkin ovat hengittämättömiä vaatteita pullollaan. Katselen japanilaisia helteessä polyesterin näköisissä vaatteissaan vailla hikipisaran puolikastakaan.

Haaveilen viskoosista, pellavasta ja silkistä. Ärsyttää, että monta näihin keleihin sopivaa vaatetta on komerossa väärässä maassa.

Entä jos -polkuja. Vaikka Japani ärsyttää välillä edelleenkin, se on mennyt ihoni alle. Jo viime kesän kuukauden jälkeen Suomeen tottuminen oli kivuliasta. Välillä mietinkin vaihtoehtotodellisuuksia, entä jos. Entä jos asuisin näillä kaduilla? Entä jos kulkisin ruuhkametrossa töihin kaikkien muiden kanssa?

Mutta tahtoisinko oikeasti alkaa juurettomaksi expatiksi ja laittaa Suomen elämän pysyvämmälle tauolle?

En usko. Mutta voi sitä silti jossitella.

 

Kokeiluna tämän viikon kuulumiset myös videona:

 

Aiempien viikkojen kuulumiset:

Ensimmäinen viikko Japanissa / asioita, joita olin unohtanut

Toinen viikko Japanissa / byrokratiaa ja asuntolaelämää

Kolmas viikko Japanissa / huimausta ja uusia painajaisia

Neljäs viikko Japanissa / taidekouluarki alkaa

Viides viikko Japanissa / on siis kevät

Kuudes viikko Japanissa / asioita, jotka ärsyttävät

Seitsemäs viikko Japanissa / sopeutumista

Kahdeksas viikko Japanissa / mitä kuuluu oikeasti -haaste

Ajankohtaisimmat kuulumiset löytyvät Instagramin Storystä. Seuraa matkaani Instagramissa @iidaeli, Facebookissa Iida in Translation tai tätä blogia blogit.fi:ssä ja Bloglovinissa!

 

You Might Also Like

10 Comments

  • Reply Virpi/Hätälasku matkablogi torstai, toukokuu 30, 2019 at 12:24

    Mielenkiintoisia havaintoja ja ajatuksia pidemmän oleskelun tuloksena sieltä Japanista. Ja mitä jos-leikkejä on aina kiva leikkiä. 🙂

    • Reply Iida In Translation perjantai, toukokuu 31, 2019 at 03:05

      Kiitos Virpi! 😊 Kyllä, mitä jos-mietteet on aina viihdyttäviä!

  • Reply Sari / matkalla lähelle tai kauas torstai, toukokuu 30, 2019 at 19:57

    Kivoja havaintoja viikoistasi Japanissa. Erityisesti pohdin tuota kielen merkitystä ja ajattelutapaa, että kahvila on paikka, missä pulla syödään. Eikä se paikka, mistä pullaa saa🤔🤔😄

    • Reply Iida In Translation perjantai, toukokuu 31, 2019 at 03:06

      Kiitos, Sari! 😊 Todellakin, mustakin se on paikka josta saa pullaa! Hassua miten eri tapa ajatella näkyy jo kielessäkin.

  • Reply Teija / Lähdetään Taas perjantai, toukokuu 31, 2019 at 08:16

    Japani on sitten niin mielenkiintoinen maa!! Kielen opettelu on ihan varmasti haastavaa. Vähän kyllä nauratti nuo mokailut, mutta puhumallahan sitä oppii ja virheistä samoin!

    • Reply Iida In Translation lauantai, kesäkuu 1, 2019 at 07:43

      Kiitos Teija, Japani on todellakin huikean mielenkiintoinen maa! 🙂 Itseäkin nämä omat mokailut naurattavat, vaikka samalla haluaisikin aina välillä vajota maan alle. Ei puhumisessa parane, ellei puhu vaikka väkisinkin!

  • Reply Inka /Ollaanko jo perillä? perjantai, toukokuu 31, 2019 at 16:29

    Japani on kyllä niin mielenkiintoinen maa, itsellä se on vielä valloittamatta, vaikka kovasti siitä onkin haaveiltu! 🙂 Mielenkiintoisia havaintoja Japanista ja erityisesti tuo kielijuttu! Miten paljon kaksi lisäkirjainta sanassa saakin ihan eri tarkoituksen. Japani on varmasti haastava kieli joten propsit sulle että jaksat sitä opetella!

    • Reply Iida In Translation lauantai, kesäkuu 1, 2019 at 07:43

      Joo, olisi maailmassa ehkä helpompiakin kieliä opeteltavaksi kuin kimurantti japani 😀 Kiitos Inka! Toivottavasti vielä joskus pääset reissaamaan tänne, täällä on huikean paljon nähtävää. 🙂

  • Reply miraorvokki lauantai, kesäkuu 1, 2019 at 06:34

    Oli niin kiva nähdä! Ihanaa jatkoa Japanissa. <3

    • Reply Iida In Translation lauantai, kesäkuu 1, 2019 at 07:44

      Kiitos itsellesi, todellakin oli mahtavaa nähdä! 🙂 Ihanaa kesää ja uusia seikkailuja sinulle! <3

    Leave a Reply