Suomen suurin matkablogiyhteisö
Browsing Tag

Niagaran putoukset

Yleinen

VESIPUTOUKSILLA JA AMERIKASSA

keskiviikko, 11 lokakuun, 2017

Torstai 5.10. lähdin aikaisin aamulla downtowniin juna-asemalle määränpäänäni Niagaran putoukset. Kaverini on poikaystävänsä kanssa kiertelemässä Amerikan maata ja tarkoituksenamme oli tavata Niagaran putouksilla ja kokea ne yhdessä.

Varasin junamatkan kaksi päivää ennen reissua ja se kustansi n. 24,86$ (17,31€). Junamatka oli erittäin miellyttävä ja junan penkit ja jalkatilat aivan ruhtinaalliset. VR voisi ottaa hieman mallia ViaRail Canadan junista ja asiakaspalvelusta. Junan penkit olivat niin mukavat, että nukuin koko 2 tunnin matkan enkä päässyt tutustumaan ravintolavaunuun laisinkaan. Suosittelen todellakin junalla matkustamista Kanadassa!

Saavuttuani Niagara Fallssin pieneen kylään olin hieman hukassa. Juna-asemalla ei ollut wi-fiä, joten minulla ei ollut mitään tietoa kuinka kaukana itse putouksista mahdoin olla. Seurasin kuitenkin fiksuna tyttönä muita turistin näköisiä ihmisiä tien toiselle puolelle jonkinlaiselle bussiasemalle. Sain ostettua bussilipun Niagaran putouksille, joka kustansi 7,5$ (n. 5€) jolla sai matkustaa Niagaran alueella 24h ajan. Vihdoin pääsin bussiin matkalle kohti putouksia. Putouksien läheisyyteen saavuttuani näin bussin ikkunasta kaverini ja yritinkin kiinnittää hänen huomiotaan mahdollisimman paljon ja kanssamatkustajat varmaan ihmettelivätkin mitä oikein mahdoin touhuta. Lopulta pääsin bussista ulos ja kiirehdin kaverini luo. Olipa ihana nähdä häntä pitkästä aikaa <3. Siinä sitten putouksien kauniit näkymät aukesivat eteemme.

Niagaran putoukset muodostuvat siis kahdesta Yhdysvaltojen puolella olevista putouksista: American Fallsista sekä Bridal Veil Falssista. Suurin putouksista on jaettu Yhdysvaltojen ja Kanadan kesken ja sen nimi on Horseshoe Falls sen muotonsa vuoksi. Sen leveys on 792m ja korkeus 51m. Niagaran putouksissa virtaa vettä n. 2,8 miljoonaa litraa sekunnissa. Aikamoista.

Ensimmäisenä päätimme mennä risteilylle, jossa pääsisimme veneen kanssa aivan putousten viereen. Risteily maksoi 29,32$ (20,38€). Risteilyn ajaksi saimme päällemme pinkit kertakäyttösadetakit, sillä putouksista lensi jonkinverran vettä päälle.

Risteilyn jälkeen suuntasimme syömään. Söimme ulkona terassilla ja näkymät olivat uskomattoman hienot.

Seuraavaksi päätimme lähteä katsomaan putouksia Yhdysvaltojen puolelta. En ole ikinä käynyt Amerikassa, joten olikin jännää päästä ylittämään raja ensimmäistä kertaa ikinä. Rajan ylitys tapahtui siltaa pitkin, jonka yli käveleminen maksoi 0,5$ (n.0,35€). Sen jälkeen vastassa olikin Yhdysvaltojen virkamiehiä kysymässä miksi tulet maahan ja kauanko olet maassa. Omalta kohdaltani rajan ylitys oli helppo, mutta jouduin maksamaan 6 amerikan dollaria siitä, että sain jonkinlaisen leiman passiini.

Myös Yhdysvaltojen puolelta putoukset olivat aivan mahtavat, vaikka monesti sanotaan, että Kanadan puolelta ne ovat hienommat.

Putoukset nähtyämme lähdimme kavereideni vuokraamalla autolla kohti Niagara Outlet Mallia, jossa tarkoituksemme oli tehdä edullisia shoppailuja. Matkaan ei shoppailureissulta kuitenkaan tarttunut oikeastaan mitään ja mielestäni siellä hinnat olivat lähes samat ellei kalliimmat kuin Kanadassa.

Lopulta kello alkoi olla jo sen verran paljon, että minun oli aika lähteä koti-Torontoa kohti. Kaverini heittivät minut autolla Buffaloon, josta matkasin Greyhound bussilla Torontoon. Bussimatkan hinta oli 21$ (14,62€) sisältäen Isic-alennuksen. Bussi oli siis edullisempi kuin juna, mutta huomattavasti epämukavampi tapa matkustaa. Bussi oli aivan täynnä ja jalkatilaa oli todella vähän. Itse 176cm en saanut jalkoja suoraksi bussissa ja muutenkin penkit olivat melko kapeat.

Rajanylitys uudelleen bussin kanssa oli myös mielenkiintoinen kokemus. Kun pääsimme rajalle koko bussi tyhjennettiin tavaroista ja ihmisistä. Tämän jälkeen jokaisen oli mentävä yksitellen kanadalaisen virkamiehen kuulusteltavaksi ja näyttämään passiaan. Mielestäni Kanadaan palatessa kuulustelu oli vaikeampi kuin Yhdysvaltoihin mentäessä, vaikka luulin Yhdysvaltojen olevan tiukempi maahan tultaessa. Toisaalta itselläni on kokemusta vain muutamista virkamiehistä, joten todellisuus voi olla toinen ja tämä oli vain yksittäistapaus. Jälleen passini leimattiin ja pääsin takasin Kanadan puolelle.

Bussimatka sujui lopulta hyvin ja pääsin takaisin Torontoon. Ensimmäistä kertaa täällä asumisen aikana tuntui oikeasti siltä, että ihana tulla kotiin.

– Ida