Suomen suurin matkablogiyhteisö
Browsing Category

Yliopisto

Nettikoulu jatkuu kesään!

Jos mä oisin maaliskuussa kampukselta lähtiessä tiennyt että en enää palaa sinne takaisin, olisinko mä tehnyt jotain eri tavalla? Olisinko mä hakenut vielä yhdet sushit ruokalasta ja istunut lempparipöydässä puun alla katsomassa ohikulkevia oppilaita? Olisinko mä hakenut kulhollisen hedelmiä kojusta ja naureskellut niiden myyjien kanssa miten vähän tajin-maustetta haluan? Olisinko mä miettinyt mielessäni miten paljon mua ärsytti kävellä parkkipaikalta tuhat rappusta kampukselle ja sitten rappuset neljänteen kerrokseen, vai oisinko mä katsellut ympärilleni ja nauttinut siitä matkasta? Olisinko mä vastannut tunnilla enemmän, olisinko mä istunut jossain muualla ja olisinko mä vaihtanut numeroita useamman kurssilaisen kanssa, jos mä olisin tiennyt että me ei nää palattais kampukselle? Olisinko mä ottanut valokuvia paikoista, jotka halusin muistaa?

Tällä viikolla tuli viesti, että koulu on netissä myös kevätlukukauden. Tää tarkoittaa sitä, että meikä ei enää palaa kampukselle, koska kevätlukausi on mun viimeinen. Kun mä valmistun, mä oon käynyt Cal State LA:ta enemmän netin kautta kuin kampuksella ja mua ärsyttää ihan sikana, koska tää on luultavasti vika koulu jota mä käyn. Tiedän miten tyhmää tästä on valittaa, koska koronaviirus on vaikuttanut moneen muuhun paljon pahemmin, mutta just nyt mun pienessä maailmassa tää on iso juttu. Ja tiedän kans miten paljon mua ärsytti mennä kampukselle, koska oli ruuhkaa, ei ollu parkkipaikkoja, olin aina myöhässä, tunneilla oli pitkäveteistä ja mietin, että eikös nää vois käydä netin kautta helpommin. Jotenkin sitä kuitenkin aina haluaa sen, mitä sillä hetkellä ei oo tarjolla.

Näillä siis mennään kun ei muutakaan voi. Jos jonkun mielestä on tyhmää maksaa lukukausimaksuja koulusta USA:ssa kun Suomessa on ilmaiset koulut, niin voin vaan kuvitella miten tyhmää heidän mielestä on maksaa samaa nettikursseista. En oo eri mieltä, mutta kuten sanottu, minkäs teet.

Maastakarkoitus peruttu – pikapäivitys ja kesäkuulumiset

Viikkohan siinä meni, ennen kuin tuli tieto että Trumpin hallinto peruu ulkomaalaisten opiskelijoiden poistamisen maasta, elleivät he ota kursseja kampuksella nettikurssien sijaan. Eri koulut ja osavaltiot olivat haastamassa hallintoa oikeuteen, eikä mulla oikeesti oo hajuakaan mitä se tarkoittaa. Tiedän vaan sen, että sääntö vedettiin takaisin eikä mun tarvinnut alkaa pakkamaan laukkuja ihan vielä.

Tällä hetkellä meidän koulussa on menossa kesätunnit, nekin tietty netissä. Tätä on vielä pari viikkoa  ja sitten vähän lomaa ennen kuin syyslukukausi alkaa elokuun lopussa. Kalifornia on vissiin menossa taas sulkuun kun koronaluvut vain nousee. Maskipakko on vielä kaupoissa, useissa kaupungeissa myös ulkona. Rannat on ollu auki itsenäisyyspäivän viikonloppua lukuunottamatta. Oon käynyt viikoittain rannoilla Santa Monicasta alaspäin, eli niillä joissa normaalistikin on vähemmän turisteja, ja tänä vuonna on kyllä ollut vielä vähemmän. Tähän asti ei oo ollut ongelmaa saada tarpeeksi omaa tilaa.

Mun nettikurssi vie ihan kauheesti aikaa ja ne tehtävät, mitä ollaan saatu näille viidelle viikolle on normaalisti mitä tehdään koko lukukauden aikana. Mun aiemmassa kesäkursissa sai pisteitä kun otti kuvia omista ruoka-annoksistaan, joten ero nykyiseen kurssiin on aikamoinen. Mä en oo viel tehnyt postausta ylipisto-opiskelusta Amerikassa, mutta vastaan kyllä mielelläni kysymyksiin ja kirjoitan varmaan opiskelusta enemmän jossain vaiheessa.

Opiskeluista kivempiin aiheisiin! Mun Amazonin ostoskorissa on varmaan kymmenen kameraa, joiden väliltä pitäis valita. Toivon että pikkukameran ostamisen myötä saan kuvattua enemmän sisältöä blogiin, koska jotenkin noi Iphonella kuvatut laajakuvat ei aina toimi. Mulla on tietty järkkäri, mutta sitä ei tuu koskaan otettua mukaan. Tällä hetkellä mun listan ykkönen on Canon G5 Mark II, mutta vertailen vielä muutamaa eri mallia ennenkuin teen päätöksen. Jokatapauksessa tavoitteena on kuvata enemmän sisältöä blogiin pian ja alkaa päivittää enemmän ja säännöllisemmin…katsotaan jos onnistun.

Maastakarkoitus?

Joskus maanantait on sellaisia, että toivois että vois pikakelata seuraavaan päivään. Tai oikeestaan että vois pyyhkiä koko maanantain pois kalenterista ja teeskennellä, ettei sitä ollutkaan. Tänään oli just sellainen maanantai.

Yhdysvaltojen maahanmuutto-ja tulliviranomainen ICE ilmoitti tänään että ne ulkomaalaiset opiskelijat joiden koulu on syyslukukaudella kokonaan netissä joutuvat poistumaan maasta, tai sitten heidät voidaan karkoittaa maasta. Hetkonen. Miten oli?

Jep. Vaikka olisit ollut vuoden putkeen Amerikassa, joudut silti lähtemään kotiin. Vaikka sun koulu tarjoaisi samat kurssit netissä kuin kampuksella, joudut silti lähtemään. Jos koulu tarjoaisi tunteja kampuksella tai hybridikursseja joista osa on kampuksella ja osa netissä, sillon saisi jäädä. Mun koulu on ilmoittanut jo pari kuukautta sitten, että terveyden ja turvallisuuden takia syksyn kurssit on 100% netissä.

Mitäs nyt tapahtuu? Vaikea sanoa. Soitin koululle heti kun luin uutiset netistä. Paniikissa itku kurkussa kysyin, että mitä tää nyt tarkoittaa. Täti puhelimessa sanoi että ei tiedä vielä itsekään, että he selvittävät asiaa. Illalla tuli sähkoposti, että heillä ei ole mitään lisätietoja asiaan, mutta ilmoittavat heti kun jotain selviää. Jaiks.

Mitä mä luulen että nyt tapahtuu? Mulla on pari veikkausta. Ekana veikkaan sitä, että koulu sanoo että sori, mut tää nyt on mitä on ja sun pitää lähtee kotiin. Saan valita käynkö kurssit Suomesta käsin netissä vai otanko väliä yhden lukukauden. Katsotaan sitten tammikuussa, miten jatkot. Toinen vaihtoehto on se, että voin vaihtaa toiseen kouluun ja ottaa kursseja siellä kampuksella. En tiedä yhtään koulua lähialueilla, joissa tarjottaisiin kursseja muuten kuin netissä. Mun kolmas arvaus on se, että koulut tarjoaa minimimäärän kursseja kampuksella, jotta kansainväliset opiskelijat saa jäädä maahan. Käsittääkseni ottamalla edes yhden kurssin kampuksella saisi jäädä Amerikkaan. Eli veikkaan, että kampus avattaisiin kansainvälisille opiskelijoille. Tässä mua arveluttaa se, että jos koulujen avaaminen kaikille ei ole turvallista, miten turvallista se olisi sitten avata osalle opiskelijoista? Jos koronakäyrät jatkaa nousuaan niinkun ne on nyt tehnyt, en tiedä miten turvallinen fiilis mulla olisi mennä kouluun. Tottakai siellä ollaan maskit kasvoilla ja pidetään turvavälejä mahdollisuuksien mukaan, mutta mikä fiilis olisi kun koko ajan tietäis, että meidän pitäisi välttää ryhmissä kokoontumisia? Mitä jos mä saisin koronan ja tartuttaisin ihmisiä mun lähellä vaan siksi, että otin yhden kurssin kampuksella jotta voisin jäädä Amerikkaan?

Aika outo fiilis, kun ei tiedä yhtään että milloin tulee lähtö, jos tulee. Mitä teen mun tavaroille? Myynkö mä mun auton? Mitä kautta mä lennän Suomeen? Mitä mä teen Suomessa? Ja ennen kaikkea, pääsenkö enää takaisin Amerikkaan ja jatkamaan koulua loppuun? Kun opiskeluun on käytetty useampi kymppitonni ja viimeinen vuosi käynnistyy, tottakai se mietityttää että miten tässä nyt käy. En tiedä yhtään milloin kuulen mikä mun tuomio on, mutta varmasti palaan joko huojentuneena tai erittäin ärtyneenä takaisin, kunhan mulla on jotain kerrottavaa.

Hiton korona.

Kuvituskuvana orava, joka söi aamupalaks avokadoja suoraan puusta. Life goals.

 

Koulukiireitä ja Kasviksia

Apua. Mun hyvin lupaavasti alkanut ura bloggaajana jäi vähän lyhyeks kun no, life happened. Jostain syystä olin vissiin tossa joululoman aikana unohtanut miten kiireiseksi elämä muuttuu samantien kun koulu alkaa. Olen taas siinä tilanteessa, että viikossa on täysin vapaita päiviä vain yksi, sunnuntai, ja yleensä sille päivälle riittää jos mitä tekemistä. Kun aikaa hoitaa tylsiä arkipäiväisiä asoita on vain yksi, silloin ei oikein enää muista päivittää blogia.

Kevätlukukautta on mennyt jo kuutisen viikkoa. Mitä ihmettä! Mulla alkaa olla jo parempi kuva mitä kurssit pitää sisällään, ekat esseet, kokeet ja projektit on saatu jo alta pois. Kohta alkaa midtermit, sitten spring break, sitten joku kuutisen viikkoa koulua, finals ja kevätlukukausi on loppu. Hitaasti menneen tammikuun jälkeen helmikuu meni ohi hujauksessa! Mun viestinnän kurssit on alkanut ihan ok, mitä nyt istuin pari viikkoa sitten humanistisen viestinnän tunnilla ja mietin että oon tainu valita väärän pääaineen. Ei oo ihan mun juttu toi humanistinen viestintä kai sitten. Kaiken lisäks se opettaja antaa 20% loppuarvosanasta tuntiaktiivisuuden perusteella, eli siellä pitää pysyä hereillä ja viitata aina silloin tällöin. Joukkoviestinnän teoria tunneista en osaa sanoa paljon, vaikka niitä on kahdesti viikossa. En oikein tiedä mitä me siellä tehdään.

Race, Justice and Media tunnit on ihan kauheet. Se opettaja ei kuule mitään ja saat toistaa aina kaiken kahdesti. Sen TA (avustaja) on kireä keski-ikäinen nainen, joka on suututtanut yli puolet luokasta päsmäröinnillään. Sillä kurssilla on kans 30% arvosanasta tuntiaktiivisuus, mutta mulla ei oo koskaan oikein mitään sanottavaa, tai en tiiä miten sanoisin jotain etten kuulostais ihan idiootilta. Tää on aiheena sellanen, josta on tosi vaikea puhua ja pitää olla tarkkana että sanoo mitä haluaa just oikein. Me katsotaan joka viikko leffoja, en tiedä oonko jo sanonut että mä en oo yhtään elokuvien katsoja-tyyppinen ihminen. En vaan jaksa. En sit tiiä miten taas päädyin kurssille, jossa katsotaan elokuvia viikoittain.

Vaikka helmikuu onkin ollu aikamoista kiirettä, oon ehtinyt oppimaan syömään kasviksia tai vihanneksia, en oikein tiiä mikä ero niissä on. Eikös ne oo molemmat veggies englanniksi? Yritän syödä vähemmän lihaa ja aikalailla oon sanu vähennettyä sen pelkkään kanaan. Burgerin oon ehkä kerran syönyt, mutta Beyond Meat on uus lemppari jolla korvaan burrito bowlissa jauhelihan. En tiedä että onko mun tavoite nyt ihan kokonaan alkaa kasvissyöjäksi, en usko koska tykkään syödä ilman suurempia rajoituksia, mutta sellainen 80/20 periaate on tässä varmaan ihan jees. Oon yrittänyt säästää rahaa ja tehdä itse ruokia sen sijaan et oon tilannut valmiina kotiin tai hakenut jostain ja se on mennyt kans ihan hyvin. Viime viikonloppuna sain karjalanpiirakoita, kun ihana suomalainen kokki teki ison satsin ja niitä sai häneltä sitten ostaa. Sain myös laskiaispullan ja Runebergin tortun, joista kumpaakaan en oo syönyt varmaan viiteentoista vuoteen. Aika jees!

Mulla on muutama postaus jo aloitettu maaliskuulle ja yritän saada ainakin kerran viikossa jotain tänne julkiseksi. Jälkeenpäin on kiva lukee vanhoja postauksia vaikkei niissä kovin ihmeempää sisältöö oliskaan.

Kaksi päivää koulun alkuun

Jotenkin on ihan uskomatonta että koulu alkaa taas tiistaina. Tää reilu kuukauden breikki on tullut tarpeeseen kiireisen syksyn jälkeen, mutta toisaalta on myös ihan kiva palata kouluun ja saada se osa arkirutiinia takaisin. Vaihdoin yhden mun kurssin pari päivää sitten mutta aikataulut pysyi samana ja mulla on koulua vaan tiistaisin ja torstaisin. Kirjoja en oo vielä ostanut enkä myöskään parkkilupaa, joten ne täytyy vielä hoitaa tänään tai huomenna. Parkkilupa maksaa vähän reilut 200 dollaria ja kirjoihin menee varmaan saman verran, vaikka otankin ne vaan vuokralle. Kirjojen ostaminen on tosi kallista ja usein turhaa koska niistä saa tosi vähän takaisin jos ne myy kurssin jälkeen pois. Toi parkkilupa on kans mun mielestä tosi kallis ja odottaisin vähintään valet-parkkia koulun edessä tohon hintaan, mutta valitettavasti joudun vaan ajamaan parkkiin sinne samalla kaukaiselle parkkipaikalle kuin ennen joulua, kävelemään ja nousemaan miljoona porrasta ennen kuin pääsen luokkaan. Noh, parempi sekin kuin SMC jossa sai pyöriä ympäri parkkihallia tunnin ennen kuin sai paikan.

Ekat päivät koulussa on ”syllabus days” jolloin päästään pois aikaisin koska tunneilla käydään vaan läpi kurssin sisältö. Joillakin kursseilla on kans se ärsyttävä ”esittele itsesi ja kerro yksi hauska fakta itsestäsi” jota vihaan kuten varmaan 90% kaikista opiskelijoista. Viime syksynä yhdellä mun viestinnän tunnilla sen sijaan et meidän professori ois vaan lukenut nimet listasta ja laittanut rastin et kuka oli paikalla, se kysyi joka tunti eri kysymyksen johon piti vastata. Kysymykset saattoi olla ”jos saisit valita minkä tahansa lemmikin, minkä ottaisit ja mikä sen nimeksi tulisi” tai ”jos sun pitäis syödä yhtä ruokaa loppuelämä, minkä ruuan valitsisit”.  Nää oli oikeesti hauskoja ja kiva tapa aloittaa tunnit kahdesti viikossa.

Ennen koulun alkua mulla on vielä tänään suunnitelmissa maalata Ikean lipasto, jonka ostin Craigslistiltä (paikallinen tori.fi). Saas nähdä mitä siitä tulee, kun en oo koskaan maalannut mitään. Valitsin maalit ja pensselit Home Depotista (iso rautakauppa) ja käyn hakemassa ne iltapäivällä. Oon yrittänyt järjestellä tavaroita ja heittänyt monta laatikkoa hyväkuntoista roinaa Goodwillille ja huonommat roskiin. Jotenkin sitä aina vaan kertyy, vaikka miten yrittää olla ostamatta.  Ehkä mun 2020 tavoite ois vähentää turhan tavaran ostelua, jotta ei tarviis aina vähän väliä mariekondoilla sitä turhaa tavaraa eteenpäin. Pitäis varmaan palata aina lukemaan tämä ennen jokaista käyntiä Targetilla ja poistaa Amazon-sovellus puhelimesta ihan vaan turvallisuussyistä.