Browsing Category

Australia

Australia Indonesia Matkalla Thaimaa

Mitä suosittelemme: Reissun top 5 paikat

tiistai, heinäkuu 17, 2018

Paljon tätä on kysytty, varmaan enemmän kuin mitään muuta: Mikä oli reissun paras paikka?

Vihdoin on aika paljastaa Huiman lempparimestat myös täällä blogin puolella. Mietimme molemmat tahoillamme listan ja – yllätys, yllätys – niistä tuli identtiset. Huiman jäsenistöllä on sama (loistava) maku.

Lemppareiden yhteistä nimittäjää ei tarvitse kauaa etsiä. Kaikki paikat ovat tietenkin lumoavan kauniita, mutta maisemia tärkeämpiä meille olivat kohtaamiset. Vietimme kaikissa listan paikoissa useampia viikkoja ja tutustuimme paikallisiin ihmisiin. Sitä kautta pääsimme turistipintaa syvemmälle.

Nuo kohtaamiset jättävät sieluun sellaisen jäljen, jota maailman upeinkaan maisema ei voi ylittää.

Lätinät sikseet! Tässä ne tulevat, Huiman top 5 (ei parhausjärjestyksessä):

 

Weligama – Sri Lanka

Reissun viimeinen kohde vei sydämen täysin. Ensimmäisen päivän jälkeen olimme valmiita lähtemään, koska majapaikkamme oli vähän kökkö, emmekä olleet nähneet kaupungista juuri mitään. Kun löysimme surffimestat ja mielettömän majatalon ihan rannan läheisyydestä, aloimme lämmitä.

Lopullisesti rakastuimme Weligamaan vasta, kun tutustuimme paikallisiin yrittäjiin. He neuvoivat meille parhaat biitsit ja ravintolat. Tajusimme nopeasti, että Sri Lanka on maana aivan mieletön. Ruoka, luonto ja ennen kaikkea ihmiset ovat priimaa. Huima aikoo palata Weligamaan, mutta kiertää saarta seuraavalla kerralla laajemminkin.

Kenelle: Surffaajalle, rennosta menosta pitävälle.

Milloin olimme: Low seasonin juuri alettua toukokuussa, täydellinen aika mennä.

 

Tasmania – Australia

Päädyimme Tasmaniaan hetken mielijohteesta. Mikko bongasi saaren kartalta ja totesi, ettei tiedä mestasta yhtään mitään. Minä tiesin vain Tasmanian tuholaisen. Mikä olisi parempi syy mennä jonnekin kuin se, ettei tiedä paikasta ennakkoon mitään?

Tasmania oli meille yksi isoimmista yllätyksistä. Matkasimme Melbournesta Devonportiin lautalla ja Devonportista Hobartiin bussilla. Hobartista vuokrasimme campervanin ja lähdimme unelmien roadtripille itärannikolle.

Suurin osa leirintäalueista sijaitsi aivan meren rannalla. Useilla paikoilla olimme ainoat turistit. Pääsimme paikallisten kanssa leirinuotioille, opimme paljon tasmanialaisesta kulttuurista ja mielenlaadusta, saimme vinkkejä roadtripillemme ja lopulta päädyimme erään perheen luokse illalliselle ja yöksi.

Tasmanian rannat olivat käsittämättömän upeita. Missään muualla ei tullut vastaan loputtomia valkoisia hiekkarantoja ja niin turkoosia vettä. Jotenkin uskomatonta, etteivät turistimassat ole vielä löytäneet Tasmaniaa – luojalle kiitos siitä!

Kenelle: Seikkailijalle, luontoihmiselle, karavaanarille.

Milloin olimme: Australian keväällä marraskuussa, juuri ennen high seasonin alkua.

Bali – Indonesia

Balia on helppo vihata. Se on ylituristisoitunut, ruuhkainen, likainen ja päällekäyvä. Mutta saarella on toinen puoli, jonka me ehdimme löytää kahden kuukauden aikana. Suurin osa paikallisista on nimittäin harvinaisen ystävällistä ja rehellistä porukkaa. Balilaisiin (ja muualta Indonesiasta tulleisiin) kannattaa ehdottomasti tutustua. Heidän sydämellisyytensä ei ole päälle liimattua.

Me aloimme lämmitä Balille, kun tapasimme surffiopettajamme Gekon. Vaikka hengailimme Balin pahimmassa turistirysässä, Kuta Beachilla, olo tuntui kotoisalta. Tutustuimme Gekon lisäksi muihin surffiopettajiin, rantaravintolaa pitäneeseen maailman suloisimpaan pariskuntaan ja paikallisiin biitsipelaajiin. Lopulta oli niin, ettei rannasta meinannut päästä lähtemään ollenkaan, kun koko ajan jäi suustaan kiinni.

Bali on oikeasti supermonipuolinen kohde, mutta se vaatii reissaajalta paljon omatoimisuutta. Saari tarjoaa jokaiselle jotakin, mutta ne omat jutut on löydettävä. Tästä postauksesta löydät Huiman Bali-lempparit.

Kenelle: Omatoimiselle matkaajalle, joka jaksaa nähdä vaivaa selvittääkseen itselleen sopivat mestat ja aktiviteetit.

Milloin: Vietimme Balilla kesä-heinäkuun, joka oli säiden puolesta täydellinen valinta. Jos Suomen kesäsää ei houkuttele, Bali on varteenotettava vaihtoehto.

 

Koh Chang Ranong – Thaimaa

Tiedämme jo nyt, että paluu Changille tulee olemaan kunnon homecoming. Sydän jäi tuolle saarelle ja paikka tulee mieleen monta kertaa viikossa.

Saimme roppakaupalla uusia ystäviä ja tunsimme oikeasti olevamme osa saaren yhteisöä. Saimme kokata bungalow-paikkamme perheen kanssa juhla-aterioita ja syödä samaa arkiruokaa, mitä paikalliset söivät. Ja se ruoka, se on suoraan taivaasta. Parasta ruokaa koko reissulla.

Missään emme ole rentoutuneet niin täydellisesti kuin Changilla. Se on meille todellinen paratiisi.

Kenelle: Viidakon ihmeistä, hiljaisista hiekkarannoista, simppelistä bungalow-asumisesta, aidosta Thaikku-ruoasta ja absoluuttisesta rentoutumisesta pitävälle.

Milloin: Olimme Changilla tammikuussa. High seasonin aikaa, mutta silti rauhallista. Ranong on Thaimaan sateisin provinssi, joten sadekaudella emme saarelle menisi. Muuten milloin vaan!

 

Pulau Weh – Indonesia, Sumatra

Emme olisi ikinä uskoneet, että Pulau Wehiltä löydämme toisen kodin. Ei ole salaisuus, että meinasimme ensin jättää Wehin kokonaan väliin sharia-lain takia. Jännitti, miten tutustuisimme paikallisiin, kun kulttuurierot ovat niin suuret. Homma meni niin, että meillä on nyt Wehillä perhe, paikka omalle bungalowille ja ikuisia ystäviä.

Weh on lisäksi yksi kauneimpia näkemiämme paikkoja, jossa ainakaan meiltä ei tekeminen loppunut kesken. Kuulimme kyllä yhden jos toisenkin valittelevan tylsistymistä, mutta yhden paratiisi on toisen helvetti. Meille leppoisa elämänrytmi ja erityisesti paikallisten kanssa tekeminen riittivät erinomaisesti. Niin, ja pinnanalainen maailma on Wehillä aivan omaa luokkaansa.

Kenelle: Luontoa rakastavalle, snorklaajalle tai sukeltajalle, ennakkoluulottomalle ja sosiaaliselle tyypille.

Milloin: Me olimme Wehillä elokuussa, jolloin turisteja ei ollut hirveän paljon. Low seasonin aikaan paikallisilla on paljon enemmän aikaa, jolloin tutustuminen käy iisimmin.

Ai että, reissukuume alkoi vähän nostaa päätään noita mestoja muistellessa… Jakakaas omia lemppareitanne: minne Huiman kannattaisi suunnata seuraavaksi ja miksi?

Australia Matkalla

Tasmania – Huiman lemppari Australiassa

lauantai, joulukuu 23, 2017

Tasmania. Mitä tiedät siitä?

Jos olet kuin minä, et mitään muuta kuin piirroshahmo Tasmanian tuholaisen. Vähän nolottaa myöntää, mutta minulla ei ollut mitään muuta mielikuvaa tuosta Australian eteläpuolella sijaitsevasta saaresta.

Malla teki Tasmania-aiheista taidetta Paintilla.

Ehkä juuri tuo tietämättömyys sai meidät päättämään, että Tasmaniaan oli päästävä.

No, kun saavuimme Melbourneen, hintataso iski päin naamaa aika lujaa, kuten tästä postauksesta voitte aistia. Aloimme vakavasti epäillä mahdollisuuksiamme liikkua Ausseissa yhtään mihinkään. Teki lähinnä mieli ostaa teltta ja nukkua kuukausi Melbournen puistossa.

Alkushokin jälkeen aloimme kuitenkin selvittää mahdollisuuksia Tasmanian valloittamiseen. Saaren hallinnolliseen pääkaupunkiin Hobartiin oli suhteellisen edullista lentää Melbournesta, mutta eniten meitä kiinnosti lauttamatka Spirit of Tasmanialla Devonportiin.

Mikä on parempaa kuin lauttamatkailu? Spirit of Tasmania oli melkein kuin tallinnanlaiva, pienemmät tuopit vaan.

Sitten se iski kuin salama kirkkaalta taivaalta: täydellinen idea. Löysimme systeemin nimeltä car relocation. Käytännössä homma perustuu siihen, että palautat autonvuokrafirman menopelin sinne, mistä asiakas on sen alunperin vuokrannut. Maksat autosta tai campervanista pari dollaria päivältä ja saat usein parilla sadalla dollarilla bensaa tankkiin. Myös muut kulut (kuten lauttakulut Tasmanian ja päämantereen välillä) maksetaan puolestasi. Ja me löysimme Britzin uudenbränikän camperin, joka piti palauttaa Melbournesta Hobartiin kolmessa päivässä. Voi sitä ilon ja onnen päivää.

Reissumme oli siihen asti sujunut ilman isompia kömmähdyksiä, mutta onni loppui siihen. Kun marssimme Britzille rinkat pakattuina ja paluulento Hobartista Melbourneen (140 euroa) jo ostettuna, he ilmoittivat, että olimme päivän myöhässä. Hupsista saatana.

Kun hommat menivät relocationin kanssa mönkään, tämä haavekuva uhkasi kaikota.

Siinä sitä sitten oltiin. Ilman suunnitelmaa, 14 hengen dormissa, Mikon synttäripäivänä. Onneksi hostellistamme löytyi pieni matkatoimisto, josta saimme loistavaa palvelua. He hoitivat meille Hobartista helkkarin halvan camperin viikoksi. Purimme hammasta ja varasimme yölautan Devonportiin ja bussin Hobartiin. Lautta maksoi kahdelta henkilöltä noin 100 euroa, bussi 54 ja camper viikoksi 369 euroa (saimme sen vahingossa henkilöauton hinnalla).

Kun saimme auton alle ja lähdimme ajelemaan Hobartista kohti itärannikkoa, totesimme molemmat, että kannatti maksaa. Maisemat olivat sitä luokkaa, että jopa moottoriturpa-Murtomäki meni hiljaiseksi. Käsittämättömän turkoosi meri, valkoisina hohtavat kilometrien pituiset, tyhjät hiekkarannat, hehkuvan oranssit kalliot, luonnon puhtaus ja vihreys, sympaattiset pienet rantakylät, ilmaiset leirintäalueet aivan rantaviivan tuntumassa, pikkuvallabit kerjäämässä ruokaa, viinitilat, uskomattomat paikalliset…

Vai että tämmösiä maisemia. Bay of Fires.

Jokaisena yönä saimme nukkua tällaisen taivaan alla. Valosaastetta ei leirintäalueilla juurikaan ollut. Bay of Fires.

Me rakastuimme Tasmaniaan head over heels. Viikko paholaisen saarella oli yksi reissumme ehdottomia kohokohtia. Onneksi emme luovuttaneet Tasmanian suhteen silloin, kun car relocation kosahti. Onneksi.

Hyvät ihmiset, menkää Tasmaniaan.

Siellä näette Australian upeimpia maisemia, joita turistilaumat eivät todellakaan ole vielä löytäneet. Me aiomme palata takaisin, sillä tapasimme leirintäalueilla paikallisia, joiden kanssa ystävystyimme. Sitä paitsi meillä on vielä koko länsirannikko ja pohjoinen kokematta, valaat bongaamatta, paikalliset oluet maistelematta, Southern lightsit näkemättä… Listaa voisi jatkaa loputtomiin.

Tarkempi selostus reitistämme ja parhaista paikoista tulee pian julki Ilta-Sanomissa ja jaamme sen Facebook-tilillämme. Nyt paskapuheet sikseen ja annetaan kuvien puhua puolestaan.

Huima <3 Tassu.

Oli ihan messevää herätä aaltojen ääneen, avata ovi ja nähdä turkoosi meri. Bay of Fires.

Moi! Ei sul mittää salaatintähteitä olis? Friendly Beach.

Prichettien perhe, jonka tapasimme ekana yönä Fortesque Bayn leirintäalueella. He kutsuivat meidät Hobartiin kotiinsa illalliselle. Lopulta he tarjosivat meille myös yösijan. Uskomattomia tyyppejä!

Itärannikon tie tarjosi ihan kivoja näkymiä merelle.

Lammas poikineen.

Huiskon hyppy. Taisi olla perjantairiemu meneillään. Chain of Lagoons.

”Käydääks jossain kevyellä lounaalla? Voisin ehkä ottaa jonkun salaatin…”

Mallan camping-tyylinäyte ja muutamia muodin ystäviä. Friendly Beach.

Hobartin Mona-museo on ehkä oudoin, hulluin ja mielenkiintoisin taidemuseo, jossa olemme käyneet. Ehdoton suositus!

Mikko-kokilla siinä jotain kurmettia syntymässä.

Merta kesyttämässä. Friendly Beach.

Ostimme erään kylän kirpparilta itsellemme ystävän. Hän on Veksi, merihevoinen. Mayfield Bay.

Perfect traveller.

Selfie keskellä yötä leirintäalueen huussissa. Malla ei uskaltanut mennä yksin, koska myrkylliset eläimet. Mikko on oman helevettinsä valinnut…

Camper-elämä on parasta – ainakin auringonpaisteessa. Ehkä muutamme joskus pysyvästi pakettiautoon.

Australia Raha ratkaisee

Säästövinkit Australiaan – näin selviät alle 40 eurolla päivässä

keskiviikko, marraskuu 29, 2017

Ei helvetti. Me ei selvitä täältä hengissä.

Muistan, kuinka vatsassa väänsi, kun katselin ensimmäistä kertaa ruokakaupan hintoja Melbournessa. Kaakkois-Aasian jälkeen shokki oli melkoinen. Oli surullisen selvää, että meidän piti siirtyä herkullisista ravintola-aterioista purkkiruokaan ja riisikakkuihin.

Eikä rahanmeno ruokakauppaan loppunut.

Majoittuminen Ausseissa on niin kallista, että tekisi aidosti mieli nukkua kadulla. Maksoimme yöstä 14 henkilön dormissa 25 dollaria (16 euroa) per perä. Nuorempana ja lyhyemmillä reissuilla dormimajoitus menetteli, mutta nykyisin sitä kaipaa omaa tilaa. Varsinkin, kun dormissa yöpymistä helpottavaan kaljoitteluun ei juurikaan ole varaa. Mutta kun katsoimme oman hostellihuoneen hintoja, valitsimme ilolla dormin.

No, emme joutuneet kadulle tai nähneet nälkää, mutta viritimme Australian viikkoina budjettimatkaamisen täysin uudelle tasolle. Päiväbudjetiksemme muodostui noin 34 euroa per nuppi. Olisimme varmasti päässeet alle kolmenkympin, jos olisimme kituuttaneet hampaat irvessä, mutta what’s the fun in that.

Tässä siis kootut vinkkimme sentin venyttämiseen downunderissa. Säästäminen on oikeaa taidetta, kun vauhtiin pääsee.

 

Car relocation

Matkustaminen kaupungista toiseen on kallista, ottaa sitten junan tai bussin. Absurdia kyllä, lentäminen on usein se halvin vaihtoehto.

Car relocation on loistava tapa matkustaa paikasta toiseen erittäin halvalla ja toteuttaa samalla unelmien roadtrip. Relocationia tarjoavia firmoja löytyy helposti googlettamalla. Menopeliksi saa valintansa mukaan retkeilyauton tai tavallisen auton, joka sitten pitää kuljettaa vuokrafirman toivomassa ajassa tiettyyn kaupunkiin.

Meidän tapauksessamme olisimme kuljettaneet campervanin Melbournesta Hobartiin neljässä päivässä. Usein vuokrafirmat antavat myös jonkin verran rahaa bensoihin ja maksavat mahdolliset lauttamaksut.

Meillä kävi hieman kökkö tuuri, sillä päivämäärät menivät sekaisin sekä autoa välittäneellä firmalla että meillä. Lopputulos oli se, ettemme saaneet autoa lainkaan. Onneksi homma järjestyi ja saimme vuokrattua Tasmaniasta camperin erittäin halvalla.

 

Kuntosalin kokeilujaksot

Reissussa tulee välillä ikävä kunnollista salitreeniä. Monet kuntosalit tarjoavat muutaman päivän trial-jaksoa, jonka aikana potentiaalinen asiakas voi tutustua saliin. On tietty hieman ikävää, että reissaajana saattaa joutua kertomaan valkoisia valheita siitä, kuinka kauan aikaa on kaupungissa viettämässä.

Me saimme viiden päivän trialin salille, joka sijaitsi aivan majapaikkamme naapurissa. Saimme käyttää salipuolta ja osallistua vapaasti kaikille tunneille. Ensin meidän piti toki käydä lyhyesti läpi asiakaspalvelijan kanssa tilannettamme ja sitä, olimmeko tosissamme kiinnostuneita salista. Kukaan ei kuitenkaan soitellut peräämme viiden päivän jälkeen, eikä meitä ahdisteltu millään muullakaan tavalla salin puolelta.

 

Ruoat Aldista

Ruoka on Australiassa Suomen hintatasoa. Aldi on Aussien Lidl sekä valikoimansa, ulkonäkönsä että hintojensa puolesta. Ruoka on huomattavasti halvempaa siellä kuin esimerkiksi Colesissa tai Woolsworthissa.

Aldin tuorepuolessa olisi parantamisen varaa, mutta muuten valikoima on reissaajalle loistava. Teimme yleensä isot ostokset Aldissa ja ostelimme tuoreksia Colesista.

 

Housesitting

Ei tule ihan heti mieleen loistavampaa keksintöä kuin housesitting. Käytännössä se siis tarkoittaa, että paikallinen antaa talonsa (ja monesti myös lemmikkinsä) vieraan hoidettavaksi. Kaikki tapahtuu palveluntarjoajan kautta ja on erittäin simppeliä.

Palveluntarjoajia on monia, mutta me päädyimme käyttämään Trusted Housesittersia, sillä rakastamme eläimiä. Sivuston kautta etsitään hoitajia nimenomaan talolle ja lemmikeille. Rekisteröitymismaksu oli 70 euron luokkaa.

Olimme talonvahtina ihanalle naiselle, jolla oli iso huoneista Melbournen rikkaassa lähiössä Glen Iriksessa. Hommaamme kuului pitää huolta rouvan kahdesta hieman ylipainoisesta kissasta. Hostimme oli ostanut meille ruoka-aineita ja avasi myös viinikaappinsa oven sanoen, että voisimme juoda, mitä halusimme. Hän ei selkeästi tajunnut puhuvansa kahdelle suomalaiselle…

Saavuimme naisen kotiin päivää ennen hänen lähtöään ja saimme yöpyä yhden yön hänen saapumisensa jälkeen. Vietimme naisen luona yhteensä 11 ilmaista yötä. Jos olisimme viettäneet saman ajan dormissa, olisimme köyhtyneet 350 euroa.

Et käytännössä maksa asumisesta yhtään mitään ja voit olla kuin kotonasi. Sinulla on seuranasi ihania eläimiä. Mikä olisi sen parempaa?

 

Couchsurfing

Sohvasurffaamista emme ehtineet kokeilla, sillä ystävämme majoittivat meidät pariksi viimeiseksi päiväksi. Olisimme kuitenkin saaneet majoituksen erään mukavalta vaikuttaneet vanhemman herrasmiehen luona.

Toivottavasti pääsemme jossain vaiheessa kokeilemaan couchsurfingia, sillä monet reissussa tapaamamme tyypit ovat ylistäneet sitä parhaaksi tavaksi matkustaa. Ehkä kokeilemme surffaamista Aasiassa. Olisi mielenkiintoista kuulla teidän muiden kokemuksia!

 

Airbnb

Huomasimme yllätykseksemme, että Airbnb-majoitus tulee Ausseissa usein halvemmaksi kuin hostelli – ainakin, jos yöpyjiä on useampia kuin yksi.

Me yövyimme maailman ihanimmassa paikassa Melbournen lähiössä. Saimme oman huoneen, joka vastasi varustelultaan ja siisteydeltään hotellihuonetta. Isossa keittiössä oli tarjolla kaikkea hedelmistä puuroon ja Nutellaan. Kaikista isoin bonus olivat kuitenkin kaksi rescue-koiraa, jotka nukkuivat lopulta meidän sängyssämme. Aurinkoisina päivinä uimme koirien kanssa takapihan uima-altaassa.

Talon omistajat Catharine ja Geoff olivat niin loistavia tyyppejä, että tapasimme heidät uudestaan, kun palasimme Tasmaniasta. Kävimme maistelemassa ginejä ja menimme heidän luokseen brunssille. Saimme siis samalla uusia ystäviä.

Yksi yö maksoi meille 25 euroa, eli se tuli reilut 8 euroa halvemmaksi kuin yö dormissa. Airbnb on taivaallinen keksintö.

 

Goon-viinit

Maassa, jossa kaikki muu on kallista, viini on suhteellisen halpaa. Itse suosimme niin kutsuttuja goon-viinejä, eli pöniköitä. Parhaimmillaan saimme 4,5-litraisen pönikän valkkaria 14 dollarilla. Sen juominen oli silkkaa säästöä.

Vinkkinä myös, että monet etnisistä ravintoloista ovat niin kutsuttuja BYO-paikkoja. Niihin saa siis viedä omat viinit mukanaan. Usein ravintolat ottavat muutaman dollarin ”pullonavausmaksua”, mutta silti viinittely tulee noissa paikoissa hitokseen halvemmaksi kuin ostamalla vinkkua ravintolahinnoilla.

 

Kokkaa omat ruokasi

Ravintolassa syöminen on samanhintaista kuin Suomessa. Kannattaa siis etsiä majoitusvaihtoehtoja, joista löytyy keittiö. Ainakin Airbnb-majoituksissa ja useimmissa backpackerhostelleissa on mahdollista tehdä itse ruokaa.

Jos kuitenkin haluat syödä ulkona, suosittelemme edullisia etnisiä ravintoloita. Thairuoka, intialainen ja kiinalainen ovat melko edullisia. Myös lounasaikaan saattaa löytää edullisia diilejä.

 

Ota mukaan opiskelijakortti

Siinä on etunsa, kun on ikuinen opiskelija. Opiskelijakorttia vilauttamalla saa tuntuvia alennuksia esimerkiksi museoista (ja mielettömään Melbourne Museumiin pääsee ilmaiseksi). Myös jotkut ruokapaikat tarjoavat opiskelija-alea.

Tarjoa siis korttia joka kerta, kun vähänkään tuntuu siltä, että alennus olisi mahdollinen.

 

Käy maistelemassa viinejä

Viinitilat vaikuttavat fancyilta paikoilta, joihin köyhillä ei ole asiaa. Homma ei kuitenkaan ole ihan niin. Useimmat paikat tarjoavat ilmaisia tastingeja siinä toivossa, että maistelija ostaisi heidän tuotteitaan. Mitään ostopakkoa ei kuitenkaan ole.

Se on budjettireissaajan mahdollisuus saada huulilleen jotakin muuta kuin laatikkoviiniä. Ei sillä, että laatikkoviineissä olisi jotakin vikaa, mutta vaihtelu virkistää.

 

Ilmainen tram Melbournessa

Melbournessa on todella ajateltu turisteja. Kaupungin keskustaa kiertää raitiovaunu, joka ei maksa sentin senttiä. Kaupungin julkinen liikenne toimi muutenkin loistavasti, eikä maksanut maltailta.

 

Suosi kirppareita

Parhaiten säästää, jos ei ostaa yhtään uutta vaatetta, mutta joskus on pakko. Melbourne on tunnettu vilakasta ja vaihtelevasta kelistään ja Aasian kuukausien jälkeen meinasimme jäätyä sinne. Lämmintä vaatetta löytyy parilla dollarilla Salvation Armysta tai paikallisilta kirppareilta.

Siinäpä tärkeimmät. Toivottavasti näillä vinkeillä te muutkin onnistutte nauttimaan Ausseista ilman henkilökohtaista vararikkoa.

Jakakaa ihmeessä omia säästövinkkejänne, jos niitä tulee mieleen. Huima ottaa ne vastaan avosylin ja tiukasti suljetuin kukkaroin.