Monthly Archives

helmikuu 2018

Hyppää pois Matkalla Turvallisuus

20 ohjetta, joilla selviät hengissä ja turvassa reppureissusta

sunnuntai, helmikuu 18, 2018

Näpistys, ryöstö, kaappaus, pahoinpitely, joukkoraiskaus, paloittelusurma…

Internetin syövereistä löytyy jos jonkinlaista kauhuskenaariota, kun erehtyy googlettelemaan eri maiden turvallisuutta. Jos paloittelupelottelua lukee liikaa, alkaa tuntua siltä, ettei reissusta selviä kukaan hengissä.

Meidän reissumme on jatkunut yhdeksän kuukautta, ja toistaiseksi meiltä ei ole varastettu mitään eikä meihin olla kajottu millään tavalla (tähän väliin napakka koputus puuhun). Olemme toki olleet onnekkaita, mutta toisaalta olemme ottaneet asioista selvää ja minimoineet riskit. Reissun ainoat vaaratilanteet ovat liittyneet liikenteeseen, joka on useimmissa Kaakkois-Aasian maissa melkoista kuolemanrallia.

Kaakkois-Aasia on yleisesti ottaen turvallinen ja alueen maissa selviää pitkälle ihan puhtaalla maalaisjärjen käytöllä. Olemme koonneet maalaisjärjen tueksi 20 kohdan listan tärkeimmistä huomioon otettavista turvallisuusseikoista.

Pelko pois ja mualimalle. Kyllä siellä pärjää, kunhan ei ole täysi idiootti.

Fear and loathing in South East Asia… Ei vaiskaan, ihan turvallista täällä on.

1. Ota hyvä matkavakuutus. Jos jotakin tapahtuu, olet totaalisessa kusessa, jos vakuutus ei ole kunnossa. Ohjeet matkavakuutuksen hankintaan löydät täältä.

2. Ota rokotteet ennen lähtöäsi. Meillä on voimassa seuraavat: jäykkäkouristus ja kurkkumätä, A- ja B-hepatiitti, lavantauti, Japanin aivokuume, kolera ja keltakuume. Emme ottaneet rabiesrokotteita, mutta kokemamme perusteella suosittelemme ehdottomasti ottamaan sen. Malarialääkkeet meillä on mukanamme, mutta emme ole vielä käyttäneet niitä. Jos tulet reissussa todella kipeäksi (korkea kuume, pitkään jatkunut ripuli tms.) älä epäröi hakeutua lääkäriin.

3. Ota selvää kohteesta, jonne olet menossa. Isoimmat turistikohteet ovat yleensä niitä, joissa tapahtuu eniten rötöksiä.

4. Älä kanna laukkua tai kameraa olalla tai aseta sitä pyöränkoriin. Turistialueilla liikkuvat ammattimaiset varkaat ajavat ohitsesi skootterilla ja nappaavat laukun mennessään. Säilytä tavaroitasi repussa ja pidä rahat ja passikopiot rahavyössä. Jos sinulla kuitenkin on käsilaukku, pidä siitä aina kiinni. Ota passista ja vakuutusasiakirjoista kopiot ja kanna niitä aina mukanasi. Kanna passia mukanasi vain, jos on aivan pakko.

5. Jos hotellihuoneesta löytyy kassakaappi, laita arvotavarat sinne. Totuuden nimissä myönnettäköön, että emme ole kertaakaan pitäneet kamojamme kassakaapissa, mutta jos olet epäileväinen, kannattaa läppäri, kamera, passi ja rahat laittaa lukkojen taakse.

6. Jos otat skootterin, muista ottaa siitä kuvat. Turistilta yritetään usein huijata rahaa väittämällä, että tämä on kolhinut skootterin. Lue myös vuokrausehdot tarkasti.

M. Huisko ja Nusa Penidan uskottavin menopeli.

7. Älä säilytä mitään arvokasta skootterin penkin alla. Penkin alle tiirikoiminen on varkaille helppo juttu.

8. Älä mene matkatoimistoihin. Niiden kautta kaikki on aina kalliimpaa ja sinulta yritetään todennäköisesti kiristää suuria summia rahaa matkan varrella. Osta matkaliput itse tai hotellin kautta (jälkimmäinen on hieman kalliimpaa, mutta helpompaa).

9. Varo turistikusetuksia. Yleisiä ovat väitteet, joiden mukaan jokin paikka on kiinni, ja siksi sinun on turvauduttava tämän tyypin tarjoukseen. Jos jokin vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta, se on sitä. Epäilyttävät vibat, peräänny kohteliaasti takavasemmalle.

Syödäkö vaiko eikö syödä? Sitä kannattaa miettiä maissa, joissa hygieniataso on alhainen.

10. Pese kädet usein ja tutustu siihen, mikä on mikäkin maan hygieniataso. Joissakin maissa ei suositella syötäväksi katuruokaa tai kypsentämätöntä ruokaa. Thaimaassa, Malesiassa ja Indonesiassa söimme kaikkea, mutta ainakin Nepalissa ja Intiassa aiomme miettiä tarkemmin.

11. Neuvottele hinta taksin kanssa aina etukäteen. Älä ota ensimmäistä taksia bussi-, juna- tai lentoasemalla. Varmista etukäteen, että tiedät suunnilleen hinnan, joka on järkevä maksaa. Taksit ovat suurimpia kusettajia.

12. Käytä malaria-alueilla hyttysmyrkkyä ja pitkiä housuja varsinkin auringonlaskun aikaan ja vesistöjen lähellä.

13. Vältä kohtaamisia virkavallan kanssa. Myös poliisi haluaa rahastaa turisteilla, eikä kaihda keinoja.

14. Älä juo liikaa alkomahoolia – varsinkaan, jos et ole tutussa ja turvallisessa seurassa.

Dokaisitko tässä seurassa? En minäkään.

15. Älä lähde tuntemattoman matkaan, jos et ole aivan varma hänestä. Meidän on ollut helpompi luottaa paikallisiin, koska olemme reissussa kahdestaan. Itseasiassa juuri ihmisiin luottaminen on johtanut matkan uskomattomimpiin kokemuksiin. Luota siis intuitioosi. Kaikkeen ja kaikkiin ei kannata suhtautua epäilevästi, sillä suurin osa ihmisistä haluaa sinulle vilpittömästi hyvää.

16.  Opettele muutamia peruslauseita paikallisella kielellä. Se antaa usein vaikutelman, että olet ollut maassa jo hetken aikaa, etkä ole hyönäytettävissä.

17. Älä esittele kalliita kamojasi. Houkutus voi kasvaa suureksi paikalliselle, jos hän näkee esimerkiksi läppärin, jonka arvo vastaa hänen vuosipalkkaansa.

18. Älä päästä kamoja silmistäsi edes hetkeksi, kun olet ihmisten ilmoilla. Varkaat vaanivat erityisesti bussi-, juna- ja lentoasemilla.

19. Vältä liikkumista yöaikaan paikoissa, joissa ei ole ihmisiä. Suurimpana vaarana ovat koiralaumat, jotka käyttäytyvät yöaikaan aggressiivisesti. Vältä muutenkin tilanteita, joissa voit joutua eläimen puremaksi. Jos eläin puree sinua, huuhtele haavaa ja mene sitten välittömästi lääkäriin. Tarvitset rabiesrokotteet. Tässä koottuja ohjeita katukoirien kanssa toimimiseen.

20. Ole varovainen liikenteessä. Toistan: ole erityisen super-mega-hyper -varovainen liikenteessä. Älä luota vihreisiin valoihin, äläkä luota liikennesääntöihin. Jos kuski ajaa liian kovaa, pyydä häntä hiljentämään. Jos hän ei hiljennä, pyydä pysäyttämään ja poistu autosta. Jos ajat itse skootterilla, aja hitaasti ja käytä kypärää. Vaikka osaisit itse ajaa järkevästi, kolarin voi aiheuttaa joku muu teiden miljoonista kilipäistä.

Pulau Weh ja sen uskomattomat ihmiset. Älä pelkää tutustua ihmisiin, erityisesti paikallisiin.

Loppusanoiksi todettakoon, että kaikkeen ei kannata suhtautua epäilyksellä. Suurin osa ihmisistä on aidosti ihania. Hymyyn vastataan hymyllä ja ystävällisyyteen ystävällisyydellä. Jos vielä epäilet, lue tämä postauksemme.

Be safe, don’t be a dick.

Malla

Äidin tarina: Tältä tuntuu, kun lapsi päättää lähteä

sunnuntai, helmikuu 11, 2018

Pyysin äitiäni kirjoittamaan siitä, miltä tuntuu, kun tytär hyppää pois oravanpyörästä. Äiti on minulle tärkein esikuva ja roolimalli. Tämän tekstin luettuanne ymmärrätte, miksi.

Äiti, minun kotini on aina siellä, missä sinä olet.

”Äiti, laita avain paikkaan entiseen” laulaa Virve Rosti.

Mihin äiti laittaa avaimen, kun tietää, että tytär ei tule ihan heti kotiin?

Tyttäreni on ollut reissussa ennenkin. Lyhyillä lomamatkoilla eri maissa, kuukauden kestävällä reppureissulla Meksikossa, lähes vuoden vaihdossa Englannissa. Olen siis tottunut siihen, että hän lähtee ja pärjää kyllä.

Silti muistan ne ylimääräiset sydämentykytykset ja suhinan korvissani, kun hän muutama vuosi sitten kertoi suunnitelmistaan. Hän aikoi lähteä vuodeksi maailmalle, kohti tuntematonta. Irtisanoa vakituisen työpaikkansa, myydä lähes kaiken omaisuutensa, lähteä ihanasta kodistaan pelkkä rinkka selässään. Vuodeksi.

Miten opiskelut? Työt? Mistä rahat? Kaikki ne ulkomailla vaanivat vaarat, epävarmuus, sairaudet, ryöstöt, murhat ja kaappaukset?

Miten lapsi pärjää ilman äitiään?

Meillä on Mallan kanssa erityisen läheiset välit. Olemme molemmat avoimia ja tykkäämme puhua toisillemme vaikeistakin asioista. Jaamme ilot ja surut, tavoitamme toistemme ajatukset ja tunteet jo puolesta sanasta. Meillä molemmilla on tarve olla mahdollisimman usein toisen lähellä. Halaus, silitys, hipaisu hiuksista, rutistus.
Nauramme samoille asioille maha kippurassa.

Miten äiti pärjää ilman lastaan?

Siinä ajatuksia niiltä ajoilta, kun aloin totutella siihen, että ollaan vuosi erossa.

Mitenkäs nyt?

Maailmanmatkaaja on ollut reissullaan jo yhdeksän kuukautta. Olen saanut jakaa hänen kanssaan monet tunnelmat matkan varrella. Skypen kautta olen päässyt mukaan lähestulkoon jokaiseen paikkaan, missä reissaaja on käynyt. Keskustelujemme ja hänen blogikirjoitustensa myötä olen ymmärtänyt, miten tärkeitä kaikki kohtaamiset ja kokemukset matkalla ovat hänelle olleet.

Olen ylpeä siitä, miten ennakkoluuloton humanisti tyttäreni on. Olen ylpeä siitä, että hän uskalsi toteuttaa unelmansa ja hypätä pois oravanpyörästä.

Ikävä on ajoittain ihan sietämätöntä. Mikään Skypen kautta otettu yhteys ei pysty poistamaan raastavaa läheisyyden kaipuuta ja sitä tunnetta, että pitää saada lapsi kainaloon.

Myös huoli on jatkuvasti läsnä. Kun menee muutama päivä, että tyttärestä ei kuulu mitään, alkaa mielikuvitus jo tehdä tepposiaan ja erilaiset kauhuskenaariot valtaavat ajatusmaailman. Nopeasti huoli kuitenkin hälvenee, kun yhteys taas löytyy.

Isoin huolen hälventäjä on kuitenkin ollut se, että tyttäreni ei ole maailmalla yksin, vaan kumppaninsa, rakkaan vävypoikani Mikon kanssa. Luotan Mikkoon kuin vuoreen. Tiedän, että hän pitää hyvää huolta tyttärestäni. Se on tärkeintä.

Lasken viikkoja ja odotan palavasti toukokuuta ja sitä hetkeä, kun näen lentokentällä Mallan ja Mikon rinkkoineen. Samat Malla ja Mikko, jotka lähtivät matkaan toukokuussa viime vuonna. Samanlaisina, mutta samalla pysyvästi muuttuneina.

Malla kirjoittaa blogissaan: ”Mitä pidempään reissu jatkuu, sitä paremmin alamme ymmärtää, että tämän matkan parhainta antia ovat ihmiset. Kuulemme erilaisia kohtaloita, näemme uudenlaisia tapoja elää, inspiroidumme, jaamme, pohdimme, opimme toisiltamme. Mikään ei ole sen arvokkaampaa.”

Reissu jatkuu vielä, mutta matka jatkuu myös kotiinpaluun jälkeenkin. Olen onnellinen, että saan olla osa sitä matkaa. Elämä on ihmeellisen hienoa aikaa.

Malla, avain on entisessä paikassa. Tervetuloa kotiin sitten, kun sen aika on. Sitä ennen: arvokkaita kokemuksia ja kohtaamisia. Kyllä me täällä pärjätään!

Hyppää pois

Miten valmistautua reppureissuun – 10 kohdan nopea muistilista

keskiviikko, helmikuu 7, 2018

Reppureissulle lähteminen saattaa jännittää. Myönnetään, että Huimallakin oli lähtöä valmistellessa lusikallinen housussa. Emme olleet lainkaan varmoja, olimmeko osanneet ottaa huomioon kaiken tärkeän.

Nyt kokemuksen tuoma lohdutuksen sana: reppureissulle lähteminen ei ole ollenkaan vaikeaa. Tässä kymmenen kohdan simppeli lista, jota seuraamalla sinustakin kuoriutuu aito reissumies tahi -nainen.

Siitä vaan raksia ruutuun ja muailmalle!

1. Ala säästää. Säästää voi monella tavalla, me valitsimme hitaan ja kivuttoman metodin. Säästimme 20 000 euroa kolmen vuoden aikana, eikä meidän tarvinnut tinkiä oikeastaan mistään. Lue Huiman säästövinkit täältä.

2. Laske budjetti ja mieti realistisesti, mihin se riittää. Mieti samalla, minne haluat matkustaa ja kuinka pitkäksi aikaa. Laske sitten päiväbudjetti ja suhteuta se paikalliseen hintatasoon. Esimerkkeinä meidän Kaakkois-Aasia -budjettimme ja Aussi-budjettimme.

3. Osta lennot hyvissä ajoin ja kyttää diilejä. Tähän kannattaa uhrata aikaa, sillä lentojen hinnat vaihtelevat suuresti päivittäin. Esimerkiksi perjantai 13. päivä voi olla hyvä päivä lentää budjettimielessä.

4. Varaa aika terveystarkastukseen ja ota tarvittavat rokotteet. Huomaa, että jotkin rokotteista on melkoisen tyyriitä. Jos tarvitset malarialääkkeitä, pyydä lääkäriltä EU-resepti, jotta voit hakea tropit yli puolta halvemmalla Tallinnasta.

5. Hanki hyvä rinkka, koska se on reissun ajan kotisi. Vinkit rinkan hankintaan täällä.

6. Hanki järkevät varusteet. Varustevinkkejämme löydät täältä ja täältä.

7. Hanki hyvä matkavakuutus. Simppelit ohjeet vakuutuksen hankintaan löydät täältä.

8. Hoida työ- ja opiskeluasiat kuntoon. Me irtisanouduimme ja aloimme tehdä töitä freelancereina reissusta. Tapoja on monia, mutta asiat kannattaa miettiä valmiiksi ennen lähtöä. Jos sillat polttaa, voi olla vittumaista uida takaisin.

9. Pakkaa järkevästi. Kattavampaa pakkauspostausta tulossa pian, mutta vinkattakoon jo nyt, että karsi ainakin puolet siitä, mitä olet alunperin suunnitellut pakata. Maksimissaan kymmenen kiloa selkään.

10. Lähde. Unohda turhan tarkka suunnittelu ja jätä tilaa seikkailulle. Reissaa avoimin mielin ja silmin.

Mitä vielä odotat? Mene jo.