Australia Matkalla

Tasmania – Huiman lemppari Australiassa

lauantai, joulukuu 23, 2017

Tasmania. Mitä tiedät siitä?

Jos olet kuin minä, et mitään muuta kuin piirroshahmo Tasmanian tuholaisen. Vähän nolottaa myöntää, mutta minulla ei ollut mitään muuta mielikuvaa tuosta Australian eteläpuolella sijaitsevasta saaresta.

Malla teki Tasmania-aiheista taidetta Paintilla.

Ehkä juuri tuo tietämättömyys sai meidät päättämään, että Tasmaniaan oli päästävä.

No, kun saavuimme Melbourneen, hintataso iski päin naamaa aika lujaa, kuten tästä postauksesta voitte aistia. Aloimme vakavasti epäillä mahdollisuuksiamme liikkua Ausseissa yhtään mihinkään. Teki lähinnä mieli ostaa teltta ja nukkua kuukausi Melbournen puistossa.

Alkushokin jälkeen aloimme kuitenkin selvittää mahdollisuuksia Tasmanian valloittamiseen. Saaren hallinnolliseen pääkaupunkiin Hobartiin oli suhteellisen edullista lentää Melbournesta, mutta eniten meitä kiinnosti lauttamatka Spirit of Tasmanialla Devonportiin.

Mikä on parempaa kuin lauttamatkailu? Spirit of Tasmania oli melkein kuin tallinnanlaiva, pienemmät tuopit vaan.

Sitten se iski kuin salama kirkkaalta taivaalta: täydellinen idea. Löysimme systeemin nimeltä car relocation. Käytännössä homma perustuu siihen, että palautat autonvuokrafirman menopelin sinne, mistä asiakas on sen alunperin vuokrannut. Maksat autosta tai campervanista pari dollaria päivältä ja saat usein parilla sadalla dollarilla bensaa tankkiin. Myös muut kulut (kuten lauttakulut Tasmanian ja päämantereen välillä) maksetaan puolestasi. Ja me löysimme Britzin uudenbränikän camperin, joka piti palauttaa Melbournesta Hobartiin kolmessa päivässä. Voi sitä ilon ja onnen päivää.

Reissumme oli siihen asti sujunut ilman isompia kömmähdyksiä, mutta onni loppui siihen. Kun marssimme Britzille rinkat pakattuina ja paluulento Hobartista Melbourneen (140 euroa) jo ostettuna, he ilmoittivat, että olimme päivän myöhässä. Hupsista saatana.

Kun hommat menivät relocationin kanssa mönkään, tämä haavekuva uhkasi kaikota.

Siinä sitä sitten oltiin. Ilman suunnitelmaa, 14 hengen dormissa, Mikon synttäripäivänä. Onneksi hostellistamme löytyi pieni matkatoimisto, josta saimme loistavaa palvelua. He hoitivat meille Hobartista helkkarin halvan camperin viikoksi. Purimme hammasta ja varasimme yölautan Devonportiin ja bussin Hobartiin. Lautta maksoi kahdelta henkilöltä noin 100 euroa, bussi 54 ja camper viikoksi 369 euroa (saimme sen vahingossa henkilöauton hinnalla).

Kun saimme auton alle ja lähdimme ajelemaan Hobartista kohti itärannikkoa, totesimme molemmat, että kannatti maksaa. Maisemat olivat sitä luokkaa, että jopa moottoriturpa-Murtomäki meni hiljaiseksi. Käsittämättömän turkoosi meri, valkoisina hohtavat kilometrien pituiset, tyhjät hiekkarannat, hehkuvan oranssit kalliot, luonnon puhtaus ja vihreys, sympaattiset pienet rantakylät, ilmaiset leirintäalueet aivan rantaviivan tuntumassa, pikkuvallabit kerjäämässä ruokaa, viinitilat, uskomattomat paikalliset…

Vai että tämmösiä maisemia. Bay of Fires.

Jokaisena yönä saimme nukkua tällaisen taivaan alla. Valosaastetta ei leirintäalueilla juurikaan ollut. Bay of Fires.

Me rakastuimme Tasmaniaan head over heels. Viikko paholaisen saarella oli yksi reissumme ehdottomia kohokohtia. Onneksi emme luovuttaneet Tasmanian suhteen silloin, kun car relocation kosahti. Onneksi.

Hyvät ihmiset, menkää Tasmaniaan.

Siellä näette Australian upeimpia maisemia, joita turistilaumat eivät todellakaan ole vielä löytäneet. Me aiomme palata takaisin, sillä tapasimme leirintäalueilla paikallisia, joiden kanssa ystävystyimme. Sitä paitsi meillä on vielä koko länsirannikko ja pohjoinen kokematta, valaat bongaamatta, paikalliset oluet maistelematta, Southern lightsit näkemättä… Listaa voisi jatkaa loputtomiin.

Tarkempi selostus reitistämme ja parhaista paikoista tulee pian julki Ilta-Sanomissa ja jaamme sen Facebook-tilillämme. Nyt paskapuheet sikseen ja annetaan kuvien puhua puolestaan.

Huima <3 Tassu.

Oli ihan messevää herätä aaltojen ääneen, avata ovi ja nähdä turkoosi meri. Bay of Fires.

Moi! Ei sul mittää salaatintähteitä olis? Friendly Beach.

Prichettien perhe, jonka tapasimme ekana yönä Fortesque Bayn leirintäalueella. He kutsuivat meidät Hobartiin kotiinsa illalliselle. Lopulta he tarjosivat meille myös yösijan. Uskomattomia tyyppejä!

Itärannikon tie tarjosi ihan kivoja näkymiä merelle.

Lammas poikineen.

Huiskon hyppy. Taisi olla perjantairiemu meneillään. Chain of Lagoons.

”Käydääks jossain kevyellä lounaalla? Voisin ehkä ottaa jonkun salaatin…”

Mallan camping-tyylinäyte ja muutamia muodin ystäviä. Friendly Beach.

Hobartin Mona-museo on ehkä oudoin, hulluin ja mielenkiintoisin taidemuseo, jossa olemme käyneet. Ehdoton suositus!

Mikko-kokilla siinä jotain kurmettia syntymässä.

Merta kesyttämässä. Friendly Beach.

Ostimme erään kylän kirpparilta itsellemme ystävän. Hän on Veksi, merihevoinen. Mayfield Bay.

Perfect traveller.

Selfie keskellä yötä leirintäalueen huussissa. Malla ei uskaltanut mennä yksin, koska myrkylliset eläimet. Mikko on oman helevettinsä valinnut…

Camper-elämä on parasta – ainakin auringonpaisteessa. Ehkä muutamme joskus pysyvästi pakettiautoon.

You Might Also Like

10 Comments

  • Reply Inka lauantai, joulukuu 23, 2017 at 08:04

    Vitsi miten upeita maisemia!! Tosi kiva lukea Tasmaniasta, se on kyllä semmoinen kohde mikä on omallakin haavelistalla ja odottaa vielä toteutumistaan.

    Aika harmillinen tuo takaisku, mutta toisaalta mahtavaa että totesitte reissun olleen hinnan arvoinen. Vois kyrsiä aika huolella jos maisemat oliskin olleet kämäset.

    Ihanaa joulua ja terkut pakkasesta!

    • Reply Huima lauantai, joulukuu 23, 2017 at 11:23

      Tasmania on kyllä yksi sellainen paikka, jonne aiomme ehdottomasti palata. Hintaa toki tulee, jos Suomesta asti lentää, mutta Tassu on joka sentin arvoinen.

      Ihanaa joulua, Inka <3

  • Reply Piia sunnuntai, joulukuu 24, 2017 at 01:10

    Kiitos Huimalle upeasta postauksesta, joka oli täynnä positiivista energiaa, tekemisen meininkiä ja matkailun parasta fiilistä!
    Iloista joulumieltä ja mahtavaa matkan jatkoa vuonna 2018!

    • Reply Huima sunnuntai, joulukuu 24, 2017 at 09:52

      Ihana Piia! Kiitos sinulle kaikista sydäntä lämmittäneistä kommenteistasi. Lämpöistä joulua ja mahtavaa (ja reissuntäytteistä) vuotta 2018 <3

  • Reply Jappe maanantai, joulukuu 25, 2017 at 00:47

    tuli oltua tuolla 90-luvulla duunireissulla parisen kuukautta.

    • Reply Huima maanantai, joulukuu 25, 2017 at 09:24

      Missäpäin Tasmaniaa olit? Mitä tykkäsit?

      • Reply Jappe maanantai, joulukuu 25, 2017 at 09:51

        Paikka nimeltä Boyer, ei kovinkaan kaukana Hobartista. Ei ollut niin kamalasti aikaa kierrellä mutta ihan OK oli.

        • Reply Huima torstai, joulukuu 28, 2017 at 17:35

          Alright! Siellä ei ehditty pistäytyä, mutta Hobartista tykättiin kyllä!

  • Reply Serre perjantai, joulukuu 29, 2017 at 21:54

    https://yle.fi/uutiset/3-9995202

    Hyppää pois. Lähdenpä kiertämään mualimaa ja itseäni etsimään. Mistä tekin pois hyppäsitte? Malla kirjoitti hömppäjuttuja Iltikseen, Mikosta en tiedä muuta kuin musisoinnin. Ikääkin teillä on vasta aika vähän.

    Miksi pitää kehittää tekosyy sille, että haluaa vain olla laiskana ja sopivassa porukassa sitten tulevaisuudessa heitellä juttuja maailmalta jotta muutkin tietäisivät, että on kierretty muutakin kuin tahkoa.

    • Reply Huima keskiviikko, tammikuu 3, 2018 at 06:42

      Serre hyvä. Toivottavasti et katso itseäsi ja omaa elämääsi aivan noin rajun kiikarin läpi. Kommentistasi kuultaa läpi jokin trauma, jota et ole selkeästi itse vielä käsitellyt.

      Mikko on tehnyt töitä sähköasentajana kymmenen vuotta. Itse olen tehnyt töitä 18-vuotiaasta asti, myös opiskelujen ohessa. Ainoa tauko työnteossa oli vaihtovuoteni Englannissa. Jos sanot minun kirjoittaneen hömppäjuttuja Iltikseen, et selkeästikään tiedä työstäni yhtään mitään.

      Suosittelen, että mietit, mikä saa sinut kirjoittamaan tällaisia kommentteja. Oletko katkera jostakin? Etkö ole itse löytänyt kutsumustasi? Onko työ sinulle pelkkää pakkopullaa?

      Toivotamme sinulle parempaa vuotta 2018. Toivottavasti sinusta tulee mukavampi ihminen.

    Leave a Reply