Monthly Archives

joulukuu 2017

Australia Matkalla

Tasmania – Huiman lemppari Australiassa

lauantai, joulukuu 23, 2017

Tasmania. Mitä tiedät siitä?

Jos olet kuin minä, et mitään muuta kuin piirroshahmo Tasmanian tuholaisen. Vähän nolottaa myöntää, mutta minulla ei ollut mitään muuta mielikuvaa tuosta Australian eteläpuolella sijaitsevasta saaresta.

Malla teki Tasmania-aiheista taidetta Paintilla.

Ehkä juuri tuo tietämättömyys sai meidät päättämään, että Tasmaniaan oli päästävä.

No, kun saavuimme Melbourneen, hintataso iski päin naamaa aika lujaa, kuten tästä postauksesta voitte aistia. Aloimme vakavasti epäillä mahdollisuuksiamme liikkua Ausseissa yhtään mihinkään. Teki lähinnä mieli ostaa teltta ja nukkua kuukausi Melbournen puistossa.

Alkushokin jälkeen aloimme kuitenkin selvittää mahdollisuuksia Tasmanian valloittamiseen. Saaren hallinnolliseen pääkaupunkiin Hobartiin oli suhteellisen edullista lentää Melbournesta, mutta eniten meitä kiinnosti lauttamatka Spirit of Tasmanialla Devonportiin.

Mikä on parempaa kuin lauttamatkailu? Spirit of Tasmania oli melkein kuin tallinnanlaiva, pienemmät tuopit vaan.

Sitten se iski kuin salama kirkkaalta taivaalta: täydellinen idea. Löysimme systeemin nimeltä car relocation. Käytännössä homma perustuu siihen, että palautat autonvuokrafirman menopelin sinne, mistä asiakas on sen alunperin vuokrannut. Maksat autosta tai campervanista pari dollaria päivältä ja saat usein parilla sadalla dollarilla bensaa tankkiin. Myös muut kulut (kuten lauttakulut Tasmanian ja päämantereen välillä) maksetaan puolestasi. Ja me löysimme Britzin uudenbränikän camperin, joka piti palauttaa Melbournesta Hobartiin kolmessa päivässä. Voi sitä ilon ja onnen päivää.

Reissumme oli siihen asti sujunut ilman isompia kömmähdyksiä, mutta onni loppui siihen. Kun marssimme Britzille rinkat pakattuina ja paluulento Hobartista Melbourneen (140 euroa) jo ostettuna, he ilmoittivat, että olimme päivän myöhässä. Hupsista saatana.

Kun hommat menivät relocationin kanssa mönkään, tämä haavekuva uhkasi kaikota.

Siinä sitä sitten oltiin. Ilman suunnitelmaa, 14 hengen dormissa, Mikon synttäripäivänä. Onneksi hostellistamme löytyi pieni matkatoimisto, josta saimme loistavaa palvelua. He hoitivat meille Hobartista helkkarin halvan camperin viikoksi. Purimme hammasta ja varasimme yölautan Devonportiin ja bussin Hobartiin. Lautta maksoi kahdelta henkilöltä noin 100 euroa, bussi 54 ja camper viikoksi 369 euroa (saimme sen vahingossa henkilöauton hinnalla).

Kun saimme auton alle ja lähdimme ajelemaan Hobartista kohti itärannikkoa, totesimme molemmat, että kannatti maksaa. Maisemat olivat sitä luokkaa, että jopa moottoriturpa-Murtomäki meni hiljaiseksi. Käsittämättömän turkoosi meri, valkoisina hohtavat kilometrien pituiset, tyhjät hiekkarannat, hehkuvan oranssit kalliot, luonnon puhtaus ja vihreys, sympaattiset pienet rantakylät, ilmaiset leirintäalueet aivan rantaviivan tuntumassa, pikkuvallabit kerjäämässä ruokaa, viinitilat, uskomattomat paikalliset…

Vai että tämmösiä maisemia. Bay of Fires.

Jokaisena yönä saimme nukkua tällaisen taivaan alla. Valosaastetta ei leirintäalueilla juurikaan ollut. Bay of Fires.

Me rakastuimme Tasmaniaan head over heels. Viikko paholaisen saarella oli yksi reissumme ehdottomia kohokohtia. Onneksi emme luovuttaneet Tasmanian suhteen silloin, kun car relocation kosahti. Onneksi.

Hyvät ihmiset, menkää Tasmaniaan.

Siellä näette Australian upeimpia maisemia, joita turistilaumat eivät todellakaan ole vielä löytäneet. Me aiomme palata takaisin, sillä tapasimme leirintäalueilla paikallisia, joiden kanssa ystävystyimme. Sitä paitsi meillä on vielä koko länsirannikko ja pohjoinen kokematta, valaat bongaamatta, paikalliset oluet maistelematta, Southern lightsit näkemättä… Listaa voisi jatkaa loputtomiin.

Tarkempi selostus reitistämme ja parhaista paikoista tulee pian julki Ilta-Sanomissa ja jaamme sen Facebook-tilillämme. Nyt paskapuheet sikseen ja annetaan kuvien puhua puolestaan.

Huima <3 Tassu.

Oli ihan messevää herätä aaltojen ääneen, avata ovi ja nähdä turkoosi meri. Bay of Fires.

Moi! Ei sul mittää salaatintähteitä olis? Friendly Beach.

Prichettien perhe, jonka tapasimme ekana yönä Fortesque Bayn leirintäalueella. He kutsuivat meidät Hobartiin kotiinsa illalliselle. Lopulta he tarjosivat meille myös yösijan. Uskomattomia tyyppejä!

Itärannikon tie tarjosi ihan kivoja näkymiä merelle.

Lammas poikineen.

Huiskon hyppy. Taisi olla perjantairiemu meneillään. Chain of Lagoons.

”Käydääks jossain kevyellä lounaalla? Voisin ehkä ottaa jonkun salaatin…”

Mallan camping-tyylinäyte ja muutamia muodin ystäviä. Friendly Beach.

Hobartin Mona-museo on ehkä oudoin, hulluin ja mielenkiintoisin taidemuseo, jossa olemme käyneet. Ehdoton suositus!

Mikko-kokilla siinä jotain kurmettia syntymässä.

Merta kesyttämässä. Friendly Beach.

Ostimme erään kylän kirpparilta itsellemme ystävän. Hän on Veksi, merihevoinen. Mayfield Bay.

Perfect traveller.

Selfie keskellä yötä leirintäalueen huussissa. Malla ei uskaltanut mennä yksin, koska myrkylliset eläimet. Mikko on oman helevettinsä valinnut…

Camper-elämä on parasta – ainakin auringonpaisteessa. Ehkä muutamme joskus pysyvästi pakettiautoon.

Raha ratkaisee

Kaakkois-Aasian budjetti: Näin selviät alle 25 eurolla päivässä

lauantai, joulukuu 16, 2017

Seksivau ja seikka on saletti.

Huima paljastaa nyt sen kaikista pyhimmän, eli finanssitilanteensa. Kuinka paljon on tullut törsäiltyä ja mentyä yli budjetin? Loppuuko reissu lyhyeen? Palaako Ilta-Sanomissa työnteon hylkäämisestä pauhannnut pariskunta häntä koipien välissä kotiin maksamaan veroja, kuten kunniallisen kansalaisen kuuluukin?

Täytyy myöntää, että itsekin odotin hengitystä pidätellen lopputulosta, kun Mikko ynnäili kuluja. Pitikö ottaa se neljäs olut silloin Balin rantabaarissa. Helvetti sentään, miksei piheys voi tulla luonnostaan?

Kun lopputulos selvisi, huokaisin helpotuksesta. Tähtäsimme neljäänkymppiin (siis kahteenkymppiin per perä), mutta tiesimme molemmat, että aivan siihen ei päästäisi. Lopputulos oli kuitenkin mieleinen yllätys.

Sitten lukuja tiskiin! Käytimme viidessä kuukaudessa Thaimaassa (29 yötä), Malesiassa (32 yötä) ja Indonesiassa (Balilla ja Sumatralla yhteensä 85 yötä) keskimäärin 49,54 euroa euroa päivässä. Tähän on laskettu aivan kaikki majoituksesta ruokaan ja matkustuskuluihin. Mukana ovat myös lennot.

 

BUDJETTILASKELMA

Kokonaiskulut Majoitus Käyttörahat Päiviä
Thaimaa 1531,60 406,96 1124,64 29
Malesia 1610,56 414,45 1196,11 32
Indonesia 3320,91 714,52 2606,39 85
Yhteensä 6463,07 1535,93 4927,14 146
Per päivä 44,27 10,52 33,75

Summa summarum

Kokonaisbudjetti 6463,07 euroa + 800,41 euroa lentoihin =  7263,48 euroa
Kokonaisbudjetti päivälle 7263,48 euroa / 146 päivää = 49,74 euroa
Kokonaisbudjetti päivälle per perä = 24,87 euroa

Millaisia uhrauksia moinen budjetti sitten tarkoitti? Ei oikeastaan minkäänlaisia.

Jos olisimme aina valinneet Agodan halvimman majoitusvaihtoehdon, syöneet joka päivä katukeittöstä, jättäneet alkoholin minimiin ja esimerkiksi surffihommat väliin, olisimme taatusti päässeet reilusti alle neljällä kympillä päivässä. Mutta kun emme halunneet kituuttaa.

Alle 25 euron päiväbudjetti Kaakkois-Aasiassa vaatii reissaajalta seuraavia asioita:

  • Älä yövy hotelleissa, vaan majataloissa ja bungaloweissa. Ne ovat persoonallisempia, mukavampia ja tunnelmallisia. Joudut ehkä tinkimään silitetyistä lakanoista, mutta säästät isoja summia.
  • Älä syö länkkäriravintoloissa. Katuruoka on Aasiassa halvinta ja herkullisinta. Äläkä turhaan jännitä vatsatautiasioita. Jos syöt samoissa mestoissa kuin paikalliset, saat taatusti hyvin tehtyä ja puhdasta ruokaa.
  • Älä shoppaile, ainakaan paljoa. Osta vaatteita vain silloin, kun oikeasti tarvitset niitä. Pysy poissa ostoskeskuksista ja tee löytöjä toreilta ja basaareista. Muista tinkiä!
  • Metsästä lentodiilejä hyvissä ajoin, jotta spottaat parhaan mahdollisen hinnan.
  • Kävele ja käytä julkisia. Jos tarvitset taksia, suosi mittarilaskutusta tai tingi mahdollisimman alhainen hinta. Muista myös, että tuktukit ja skootterit ovat takseja edullisempia.
  • Älä mene matkatoimistoihin, vaan varaa aina kaikki matkat itse.
  • Valitse kaupassa edullisin vaihtoehto aina, kun se on järkevää. Vaikka tuntuu hullulta säästää shampoopurkissa muutama sentti, muista, että pienistä puroista syntyy iso joki.
  • Älä haksahda turistikusetuksiin. Jos homma kuulostaa liian hyvältä ollaakseen totta, se onkin.
  • Pysyttele poissa turistirysistä. Niissä hinnat saattavat olla länsimaiden tasoa.
  • Valitse päivät jolloin haluat hemmotella itseäsi. Onpa kyse sitten herkuttelusta, bailaamisesta tai jostakin muusta spesiaalista, sitä ei kannata tehdä päivittäin.
  • Lopeta turha tissuttelu. Kalja on kallista.
  • Pidä rahanmenosta jatkuvasti kirjanpitoa. Laske vaikka joka päivän päätteeksi, kuinka paljon olet kyseisenä päivänä laittanut menemään. Jos jonakin päivänä menee enemmän, toisena voi elää vähän tiukemmin.
  • Ota käyttöön Trusted Housesitters, Workaway ja Couchsurfing. Kyseisten palveluiden kautta sinun on mahdollista saada majoituksesi ja jopa ruokasi ilmaiseksi. Me vietimme kissanvahteina kaksi kuukautta Balilla, mikä laski Indonesian budjettiamme huomattavasti.

Ei budjettireissaaminen mitään ihmeitä vaadi – ainakaan Kaakkois-Aasiassa. Nälkää ei tarvitse nähdä, eivätkä majoituspaikatkaan ole mitään huumeluolia olleet. Vähän järkeä rahankäyttöön ja silvuplee.

Palaamme pikapuoliin asiaan Australian ja Uuden-Seelannin budjetin kanssa. Siellä riittikin enemmän haasteita budjetissa pysymiseen. Hikikarpalot kohoavat otsalle, kun ajattelenkin sitä rahanmenoa…

 

Mieti, mihin käytät 25 euroa päivässä Suomessa. Kenties kahteen erikoisolueen kapakassa? Muutamaan leffalippuun? Erikoiskahviin ja pullaan? Sillä rahalla elät päivän täällä, auringon alla palmujen katveessa.

Valintoja, valintoja.

Hyppää pois

Kun lähtee kauas, näkee lähelle – 100 syytä rakastaa Suomea

keskiviikko, joulukuu 6, 2017

Juuri nyt Suomea on varmasti vähän vaikea arvostaa.

Kun herää, on pimeää ja sataa vettä. Kun lähtee töistä, on pimeämpää ja sataa räntää. Sitä mättää kuivaa aamupuuroa kirkasvalolampun kelmeässä valossa ja miettii, räiskäyttääkö ohi ajava auto lätäkön vedet niskaan tälläkin työmatkalla.

Noina aamuina moni olisi valmis vaihtamaan kotimaansa mihin vain, missä loska ei räisky.

Tiedättekö, mikä on hyvä lääke Suomi-vitutukseen? Se, että jättää armaan kotimaan pidemmäksi aikaa.

Asenteemme kotimaata kohtaan on ollut perisuomalaiseen tyyliin vähättelevä. Kun reissussa muut ovat kysyneet Suomesta, olemme keskittyneet lähinnä epäkohtiin ja negatiiviseen. Sisäänpäin kääntynyt kansa, kylmyys, masennus, itsemurhat, rasismi, käsittämättömät lakipykälät… You name it.

Mutta tiedättekö mitä?

Ne harvat, jotka ovat tienneet jotakin Suomesta, ovat yleensä osanneet kertoa, että kotimme on yksi maailman parhaista maista elää. He ovat puhuneet puhtaasta luonnosta, upeista järvimaisemista, metsistä, lumesta, neljästä vuodenajasta, ystävällisistä ja rehellisistä ihmisistä, kadehdittavasta koulutusjärjestelmästä, vapaasta mediasta, korruption vähyydestä, toimivasta sosiaalijärjestelmästä ja revontulista. Siitä, kuinka he haluaisivat ehdottomasti matkustaa Suomeen tai jopa muuttaa sinne.

On ollut herättävää nähdä oma kotimaa muiden silmien läpi.

Me vietämme Suomen suurta juhlapäivää suurin piirtein niin kaukana rakkaasta kotimaastamme kuin on mahdollista. On aurinkoa, lämpöä, ruskettuneita ihmisiä, meri-ilmaa, silmäpussittomuutta. Silti tuntuu siltä, ettemme vaihtaisi kotimaatamme mistään hinnasta.

Olemme oppineet puhumaan Suomesta rakkaudella ja siinä samalla myös oma suhtautuminen kotimaahan on muuttunut lämpimämmäksi. Kai se on vaan on niin, että kaukaa näkee paremmin lähelle.

Jotta muistaisimme tämän tunteen myös sitten, kun seisomme räntäsateessa, päätimme listata sata asiaa, joita rakastamme kotimaassamme. Olkaa hyvät ja lisätkää listaan, sillä sitä voisi varmasti jatkaa loputtomiin.

 

Eläköön, 100-vuotias Suomi! Olet meille tänä päivänä rakkaampi kuin koskaan.

 

1. Paras irtokarkkivalikoima

2. Parhaat saunat

3. Edulliset maitotuotteet

4. Hyvältä maistuva juomavesi, jota saa mistä vain

5. Lämpimät talot

6. Siistit vessat, joita osaa käyttää

7. Luotettava poliisi

8. Ihmiset eivät juurikaan roskaa

9. Hyvä gluteeniton ja laktoositon valikoima

10. Ihmisten hurmio, kun aurinko paistaa

11. Saimaa ja kaikki Suomen järvet

12. Irtosuolakurkut

13. Emme ole koskaan valloittaneet siirtomaita

14. Ei maanjäristyksiä, tulivuoria tai suuria tulvia

15. Kunnon kahavee

16. Jokaisella on mahdollisuus tulla vaikka presidentiksi

17. Upean outo ja vaikea kieli

18. Vesi tulee yhdestä hanasta, jossa lämpötilaa on helppo säätää

19. Jääkiekon mm-kisat

20. Toimiva joukkoliikenne

21. Syksyn värit

22. Puhdas luonto ja saasteettomuus

23. Lumen narskuminen jalan alla

24. Suomi-iskelmät karaokebaareissa

25. Suomen kesä

26. Liikennesäännöt, joita kaikki noudattavat

27. Aurinko ei juurikaan polta

28. Kaupungissa ei haise

29. Hyvä palvelu

30. Kenenkään ei tarvitse nähdä nälkää tai asua kadulla

31. Terveydenhuolto

32. Ei tappavan myrkyllisiä eläimiä

33. Marjat ja sienet

34. Fiilistely sisällä kynttilänvalossa, kun ulkona on kylmä

35. Karjalanpiirakat

36. Pitkät lomat töistä

37. Ei tarvitse pelätä hyttysten levittämiä tauteja

38. Ihmisiin voi luottaa

39. Järveen pulahtaminen suoraan saunasta

40. Ei ole koskaan liian kuuma

 

41. Martti Ahtisaari

42. Uutisten loppukevennykset

43. Jokamiehenoikeus

44. Revontulet

45. Se, että valtakunnan ykkösuutinen on presidentin vauva korruptiovyyhdin tai kansanmurhan sijaan

46. Pakkanen

47. Kevään tuoksu

48. Kesätorit

49. Ilmainen koulutus

50. Eläimiä kohdellaan yleisesti hyvin

51. Asioiden yksiselitteisyys ja selkeys

52. Rauhallisuus

53. Itsenäisyyden voittaminen

54. Tasa-arvo ja naisten asema

55. Opintotuki

56. Salmiakki

57. Lappi

58. Grillimakkara

59. Joulupukki asuu Suomessa

60. Suomalaiset jouluperinteet

61. Seksuaalivähemmistöjen asema

62. Fazerin sininen

63. Halpa matkustaa Onnibussilla

64. Muumit

65. Turvallisuus

66. Ruisleipä

67. Se, että on sallittua olla myös hiljaa

68. Ei sotia

69. Mansikkakakku

70. Hyvät ja lämpimät suihkut

71. Festarit

72. Juhannus ja yöttömät yöt

73. Sisu

74. Loistavat kirosanat

75. Raskas musiikki

76. Elokuun lämpimät ja pimeät illat

77. Vanhempainloma ja äitiyspakkaus

78. Vapaus päättää omasta elämästä

79. Pieni kansa

80. Ei vaarallisia kulkutauteja

81. Paljon tilaa olla ja elää

82. Naiset ja miehet voivat olla ystäviä keskenään

83. Ei tarvitse osata small talkia

84. Ilmainen kouluruoka

85. Suomalainen design

86. Metsät

87. Sananvapaus

88. Demokratia

89. Linnunlaulu

90. Nopeat nettiyhteydet

91. Murteet

92. Mahdollisuus matkustaa

93. Lyhyet etäisyydet maan sisällä

94. Hyvä tieverkosto

95. Luonnonsuojelu

96. Maakuntien eroavaisuudet

97. Kesäterassit

98. Murtomaahiihto

99. Kansainvälisyys

100. Rauha

 

Malla

Minä myös – taisteluni alkoholismia vastaan

perjantai, joulukuu 1, 2017

Tänään vietettäisiin isäni 57-vuotispäivää.

Syötäisiin juustolla täytettyjä makkaroita ja juotaisiin jääkaappikylmää maitoa. Kuunneltaisiin täysillä Nightwishia. Katsottaisiin huonoja kauhuelokuvia. Tehtäisiin kaikkia niitä juttuja, joista isi pitää.

Mutta synttäreitä ei vietetä.

Isi kuoli seitsemäntoista vuotta sitten. Hän oli alkoholisti, jonka piinallista taistelua seurasin sivusta neljätoista vuotta. Sinä päivänä, kun sain kuulla isin kuolleen, olin pohjattoman surullinen ja samalla helpottunut. Enää ei tarvinnut pelätä pahinta, sillä se oli jo tapahtunut.

Kaksi kuukautta sitten kirjoitin isästäni ja alkoholiin liittyvästä vaikenemisen kulttuurista.

Se on tämän blogin ylivoimaisesti luetuin postaus. En ole ikinä saanut mistään kirjoituksestani niin paljon palautetta kuin tuosta kyseisestä tekstistä. Moni kertoi minulle omista kokemuksistaan ja mainitsi, ettei ollut aiemmin pystynyt puhumaan asiasta kenellekään. Noita viestejä lukemalla aloin ymmärtää, kuinka syvälle istutettua alkoholismiin liittyvä häpeä on.

Seurasin vaikuttuneena muutamia kuukausia sitten alkaneen #metoo-kampanjan leviämistä.

Kampanja antoi ahdistelun uhreille väylän purkaa kokemuksiaan ja kaikille mahdollisuuden keskustella niistä. Se puhdisti ilmaa ja teki tabusta asian, josta on ainakin piirun verran helpompi puhua. Ihmiset ymmärsivät samalla myös ongelman laajuuden. Seksuaalinen ahdistelu muuttui hetkessä tabusta asiaksi, josta oli kunnia-asia puhua avoimesti. Siinä konkretisoitui sosiaalisen median voima parhaimmillaan.

Kampanja sai minut toivomaan, että jotakin samankaltaista tapahtuisi alkoholismin suhteen.

Mikään ei ole meille kansana suurempi tabu kuin kuningas alkoholi. Epämiellyttävät tunteet, ikävät kokemukset ja mielenterveysongelmat lakaistaan maton alle ja muiden keinojen puuttuessa niitä aletaan lääkitä päihteillä. Suomalainen häpeällä kyllästetty vaikenemisen kulttuuri on omiaan ruokkimaan tuota tuhoisaa kierrettä.

Miettikää, jos ihmiset kertoisivat sosiaalisessa mediassa omista kokemuksistaan alkoholistina tai alkoholistin läheisenä. Kävisikö siinä samoin kuin #metoo-kampanjassa? Itse ainakin haluaisin nähdä, miten se muuttaisi alkoholismiin liittyvää häpeää, alkoholia koskevaa keskustelukulttuuria ja ennen kaikkea alkoholiongelmien ennaltaehkäisemistä.

Olen sitä mieltä, että sellaista muutosta suomalainen hyvinvointiyhteiskunta tarvitsee kipeämmin kuin uutta Nokiaa.

Muutos voi lähteä vain meistä.

Toivon, että jotkut teistä, joita alkoholismi koskettaa tavalla toisella, jakaisitte kokemuksesianne sosiaalisessa mediassa. Tunnisteena olkoon #minämyös. Voitte myös lähettää tarinoitanne minulle ja julkaisen niitä täällä blogissa anonyymina.

Ennen kaikkea, tietäkää tämä: ette ole yksin. Sillä minä myös.