Hullun bilesaaren toinen puoli – rauhallinen Koh Phangan

Kännisiä teinejä, sankokaupalla viinaa, palaneita olkapäitä neonvärisissä hihattomissa, trance-jumputusta, huumeita, kusetusta, paikallisten vitutusta.

Siinäpä tiivistettynä se, mitä ajattelimme Fullmoon Partyista tunnetusta Koh Phanganin saaresta. Ei meitä varten, ei todellakaan.

Mielipide alkoi muuttua, kun teimme hieman tutkimustyötä. Blogeissa ja keskustelupalstoilla monet kehuivat saaren pohjoisosaa kauniiksi ja – believe it or not – rauhalliseksi. Siitä se idea sitten lähti.

Otimme Taolta lautan ja saavuimme Tong Salan laiturille noin sadan nuoren bileturistin kanssa. Ilmassa oli krapulan ja teinihormonien lisäksi suurta odotuksen tuntua, sillä kyseessä oli Fullmoon Party -ilta.

Suurin osa bilettäjistä jatkoi matkaansa kohti etelää. Me hyppäsimme tuktukin kyytiin ja suunnistimme saaren luoteisosaa. Olimme varanneet huoneen Jungle Hut Bungalows -nimisestä paikasta pieneltä Haad Chao Phao -rannalta.

Paikka osoittautui loistavaksi valinnaksi. Yhdessä bungalowissa oli kaksi erillistä huoneistoa, tilavat terassit ja riippumatot. Naapurissamme asuivat saksalainen Anna ja brasilialainen Brenda, joiden kanssa tulimme heti loistavasti toimeen. Budjettireissaajia ja elämästä nauttijoita, kuten Huimakin.

Jungle Hut Bungalows oli loistovalinta siinäkin mielessä, että mestan ravintola oli edullinen ja loistava. Suosittelemme erityisesti paikan massaman currya (listalla nimellä muslim curry), mutta kaikki kokeilemamme annokset olivat liiankin hyviä.

Huoneet itsessään olivat halpamatkustajan peruskauraa: lakanoissa monenkirjavia täpliä, kivikova sänky, monenkirjavaa eliöstöä vessassa, homeenhajua, ei ilmastointia. Sen sijaan ympäristö oli viiden tähden luokkaa. Kymmenen metriä kävelyä puutarhassa ja sen jälkeen edessä avautuivat täydellinen hiekkaranta ja turkoosi meri.

Kävelimme hetken tyhjällä paratiisirannalla ja päätimme samantien buukata lisää öitä.  Huima oli löytänyt sen, mitä oli tullut etsimään.

Halusimme kokea Phanganin kontrastit koko kirjossaan, joten ostimme muutamat bisset ja viinipullon ja suuntasimme tuktukilla kohti Haadrinia ja Fullmoon Partyja. Matka kesti noin tunnin ja saimme nauttia sen ajan nousuhumalaisten ranskalaispoikien seurasta. He kertoivat olevansa Thaimaassa kuukauden kestävällä matkalla, jonka kierretään kaikki maan suurimmat bilekaupungit. Pojat olivat ryypänneet ja rillutelleet kaksi viikkoa putkeen. Ajatuskin sai Huiman vapisemaan.

Fullmoon Partyt eivät olleet niin kammottavat kuin olimme etukäteen pelänneet. Porukkaa oli jäätävästi ja musiikki ei ihan Huiman makuun, mutta muutamat bucketit kumoamalla hommasta tuli siedettävää, melkein nautinnollista. Löysimme Annan ja Brendan kanssa rannalta mukavan reggae-mestan, jonka edessä makoilimme, joimme kylmää olutta ja katselimme nuorison sekoilua. Itse emme humaltuneet lainkaan.

Phanganilla kannattaa vuokrata skootteri. Tiet ovat hyviä ja liikenne suhteellisen rauhallista.

Skootterilla pääsee näkemään saaren muut osat, jotka ovat täysin eri maailmasta kuin Fullmoon Party -rantana tunnettu Haadrinin alue ja turisteja täynnä oleva eteläranta.

Me kiersimme saarta ahkerasti ristiin rastiin. Lempparimme pohjoisessa oli Chaloklumin pieni kalastajakylä ja sen täydellinen hiekkaranta. Meitä harmitti hitusen, että viisumimme oli umpeutumassa. Muutoin olisimme varmasti ottaneet majapaikan pariksi yöksi Chaloklumista. Kylästä pääsee venekyydillä niemenkärjen toiselle puolelle mystiselle Bottle Beachille, joka sijaitsee viidakon keskellä. Olimme etukäteen suunnitelleet menevämme sinne (rannalta löytyy muutamia edullisia bungaloweja), mutta 600 bahtin venematka oli liikaa.

Thong Salan satama-alue oli muutoin meidän makuumme liian rauhaton, mutta palasimme sinne lähes joka ilta loistavan night marketin takia. Tori on jokaisen hyvää ruokaa rakastavan paratiisi. Varoituksen sana: homma lähtee siellä helposti käsistä ja päädyt syömään alkusnackien ja kahden pääaterian lisäksi vielä pari jälkkäriä. Eikä mikään maksa juuri mitään. Huima absolutely loved it.

Yksi suosikkijutuistamme oli ajaa Thong Salasta saaren läpi itärannalle. Vaikka Phanganin rannat ovat täynnä ihmisiä, suurin osa saaresta on edelleen vuorikkoista viidakkoa. Sen tajuaa kunnolla vasta, kun ajaa saaren poikki. Reitti vuorten päällä ja on niin upea, että reissu itärannalle kannattaa tehdä jo sen vuoksi. Lisäksi matkan varrelta löytyy useita pieniä vesiputouksia.

Jos resortit ja ylihinnoitellut oluet eivät napostele, jätä Thong Nai Pan ja Thong Nai Pan Yai -rannat suosiolla väliin ja suuntaa skootterisi suoraan Than Sadetiin. Ranta oli yksi lemppareistamme, vaikka hiekan sijaan tallustelimmekin pikkukivillä. Vaikutuksen tekivät erityisesti rantaa reunustaneille kallioille rakennetut bungalowit, joista avautui käsittämätön näkymä merelle. Kävimme mestan ravintolassa syömässä ja kysyimme samalla bungalowien hintaa. Olisi sopinut budjettireissaajallekin. Jos ikinä tulemme Phanganille uudestaan, majoitumme varmasti kyseisessä paikassa.

Eniten aikaa vietimme omalla rannallemme, joka oli erittäin hiljainen ja kaunis. Paikka hiljeni täysin Fullmoon Partyjen jälkeen, mutta toki tilanne voi sesongin aikaan olla toinen. Kuulimme, että myös lähellä sijainneet Salad Beach ja Secret Beach ovat samankaltaisia rauhallisia rantsuja. Go and check them out!

Koh Phangan oli Huimalle erittäin positiivinen yllätys. Vietimme saarella viikon, mutta pidempäänkin olisi voinut jatkaa. Täysin autioita rantoja saarelta on turha etsiä, mutta omaa rauhaa, luontoa ja tavallista thaimaalaista elämänmenoa kyllä löytää. Tapaamamme phanganilaiset olivat ihanaa ja avuliasta väkeä, eikä kusetushommia tullut eteen kertaakaan.

Huimalta Phanganille iso suositus ja roppakaupalla rakkautta.

Phanganin parhaat palat

Yövy: Jungle Hut Bungalows tai bungalowit vuoren rinteellä Thand Sadet -rannalla

Fiilistele: Chaloklumin kalastajakylä

Ui: Than Sadet tai Chaloklum

Syö: Thong Sala Night Market

Juo ja fiilistele auringonlaskua: Top Rock Bar