Ensikertalaisen Bangkok: Selviytymisopas

Bangkok has him now.

Kohtalokkaalta kuulostava lause on The Hangover 2 -elokuvasta, jonka katsoimme Mikon kanssa vähän aikaa sitten. Miksi valitsimme kyseisen elokuvakokemuksen, on minulle täysi mysteeri. Syytän krapulaa.

Leffaa katsoessani ajattelin, että lauseella viitataan Bangkokin vaarallisuuteen ja sekopäisyyteen. Mutta ei. Vasta nyt kaupungin nähneenä tajuan, mitä se oikeasti tarkoittaa: kun Bangkokille antaa mahdollisuuden, se voi viedä kokonaan mukanaan. Enkä nyt puhu kaappauksesta.

Mikolle Bangkok oli ennestään tuttu, minulle se oli ensimmäinen kosketus Aasiaan. Osasin odottaa ruuhkia, kuumuutta ja kaaosta, mutta mikään ei olisi voinut valmistaa sen tason hulluuteen. Yli 40 asteen helle, mätänevien roskien löyhkä, liikenteen sekopäisyys, huutelu, kusettaminen, likaisuus, hapettomuus, mielettömyys.

Voin sanoa rehellisesti: tuli ikävä kotiin.

Olin kuitenkin vakaasti päättänyt, että Bangkok ei olisi minulle vain pakollinen paha matkalla paratiisirannoille. Siitä syystä (ja mädän varpaani takia) vietimme Bangkokissa kymmenen yötä. Onneksi. Tuossa ajassa opin pitämään Bangkokista ja sen hulluudesta.

Kokemuksestani voi olla hyötyä kaikille teille, jotka saavutte kaupunkiin ensimmäistä kertaa. Ja myös teille, jotka vihaatte Bangkokia parin päivän kokemuksen perusteella. Antakaa sille vielä yksi mahdollisuus.

Kaaokselle on pakko antautua, jotta siitä pystyy nauttimaan. Ja se vaatii sääntöpervertikkosuomalaisen kohdalla pidempään kuin kaksi päivää.

Panosta ensimmäisiin öihin.

Vaikka olisit liikkeellä erittäin tiukalla budjetilla, ensimmäinen majoituspaikka kannattaa hommata siististä hotellista, jossa on ilmastointi. Me yövyimme ensimmäiset kolme yötä New Phiman Riverview Guesthousessa, jonka esittely löytyy oheiselta videolta:

Majatalo kuulosti ihanalta: rento ja hippimäinen mesta joen rannassa. Oh boy were we wrong. Huoneemme oli peltikattoisessa hökkelissä, jossa oli yölläkin lähemmäs 50 astetta lämmintä. Emme nukkuneet oikeastaan lainkaan. Unettomuus johtui osittain kuumuudesta, osittain huoneeseen pyrkineistä rotista. Hauskan pikkulisän teki se, että Mikko oli ensimmäisen yön jälkeen täynnä eksoottisia ötökänpuremia.

Tuollaisen sietää, jos on ollut hetken aikaa reissussa ja tottunut kaikenlaiseen. Mutta kun kyseessä on ensikosketus Bangkokiin (tai Aasiaan), hotellin pitää olla turvasatama, johon voi paeta hetkeksi kaaosta. Ei paikka, jossa pelkää heräävänsä siihen, että rotta nakertaa palasta puolison silmämunasta.

Rentoudu.

Varaa ainakin kaksi päivää fiilistelylle. Ei turistikohteita, ei aikatauluja. Vain kaupungissa haahuilua, katuruokaa, eri kaupunginosiin tutustumista (jokiveneet, skytrain ja metro ovat käteviä ja edullisia) ja rauhoittumista.

Jos näet jossain mukavan ravintolan, kivan baarin tai ihanan puiston, pysähdy tai merkkaa paikka ylös karttaan. Erityisen kätevä karttapalvelu on Maps.me-sovellus, jonka offline-kartat toimivat loistavasti.

Rauhootu.

Käy rauhoittumassa pienissä temppeleissä ja vältä turistipaikkoja, kuten Grand Palacea. Jos tarvitset hetken hiljaisuutta, temppeli on siihen täydellinen paikka, vaikka et uskontohommista niin välittäisikään. Suosittelen kylläkin buddhalaisuuteen perehtymistä. Uskon, että jos buddhalaisuus olisi vallitseva maailmanuskonto, meille menisi hiton paljon paremmin.

Muista tarkistaa etukäteen armaasta internetistä, miten temppeleissä tulee käyttäytyä ja pukeutua. Muista ainakin piilottaa polvet ja hartiat.

Ota kontaktia paikallisiin.

Bangkokilaiset ovat pääosin mukavaa sakkia, vaikka saattavat vaikuttaa aluksi kireltä ja kiireisiltä. Hymyile paljon ja sinulle taatusti hymyillään takaisin. Kysele paljon ja osoita mielenkiintosi. Kadulla kulkiessa näkee ihmisiä tekemässä mitä mielikuvituksellisimpia asioita, usein jotakin käsitöihin liittyvää. He suostuvat lähes aina kuvattavaksi ja näyttävät mielellään, mitä ovat tekemässä. Muista kiitellä aina vuolaasti.

Auttaa paljon, jos otat haltuun muutamat fraasit thaiksi. Ihmiset ilahtuvat silminnähden siitä, että osaat heidän kieltään. Varsinkin tervehdys ”sawadee khrup (mies) / ka (nainen)” ja kiitos ”kop khun khrup/ka” kannattaa opetella. Saa aikaan paljon hymyjä.

Ota liikenne haltuun.

Kävely on paras tapa nähdä ja fiilistellä kaupunkia, mutta Bangkokin liikenteen sekaan hyppääminen tuntuu aluksi itsemurhalta. Hyvä tapa opetella liikenteessä kulkemista on ottaa mallia paikallisista. Jos odotat hetkeä, jolloin autoja, skoottereita tai tuktukeja ei ole näy missään, et tule pääsemään tien yli ikinä. Hommaan saa harjoittelemalla hyvän flow’n.

Jos liikenne pelottaa, eikä kävely hotsita, suosittelen ottamaan taksin tuktukin sijaan. Itse meinasin välillä kakkia housuuni, kun tuktuk-kuski painoi kaasua juuri ennen jättimäistä risteystä ja ohitteli jättimäisiä rekkoja parinkymmenen sentin päästä. Tuktukin kyydissä oleminen on tietty kokemus itsessään, jos siitä selviää hengissä ja puhtain alushousuin.

Älä pelkää katuruokaa.

Söimme parhaat ateriamme katukojuista 60—80 bahtilla, emmekä maistaneet kymmenen päivän aikana yhtäkään huonoa katuruoka-annosta. Vaikka ruoanlaitto näyttää hurjalta kaiken roskan ja saasteen keskellä, katuruoalle kannattaa antaa mahdollisuus.

Aloita turvallisesti vaikkapa paistetulla riisillä ja siirry sen jälkeen eksoottisempiin ruokalajeihin. Älä käänny pois, jos et ymmärrä ruokien nimiä. Kojuista löytyy yleensä yksi englanninkielinen menu, jonka saa pyytämällä. Katuruoka on taatusti hyvää jokaisessa kojussa, jossa paikalliset käyvät. Jos et tiedä, mistä aloittaa, suuntaa kulkusi Chinatowniin. Se on katuruoan Mekka.

Fiilistele outoutta.

Mitä friikimpää, sitä siistimpää. Bangkokissa voi tulla vastaan mitä vain — ja juuri se tekee kaupungista niin upean. Expect the unexpected and still be surprised.