Monthly Archives

kesäkuu 2017

Blogiyhteistyö Partioaitta Varusteet

Kuinka valita rinkka reppureissulle

keskiviikko, kesäkuu 28, 2017

Yhteistyössä Partioaitta

Videolla esiteltävät rinkat ovat Fjällrävenin Kajka ja Ospreyn Ariel (klikkaamalla tuotenimiä löydät lisätietoja).

 

Rinkka, tuo reppureissaajan pyhä lehmä ja Graalin malja. Ehkä tärkein yksittäinen ostos pitkää reissua ajatellen.

Olen ostanut ensimmäisen ja toistaiseksi ainoan rinkkani yhdeksän vuotta sitten. Kyseessä oli paniikkihankinta pari päivää ennen reppureissua Meksikoon, jota ennen en tietenkään ottanut selville mitään rinkkojen ominaisuuksista ja erilaisista vaihtoehdoista. Valintakriteerejä oli silloin kaksi: halpa hinta ja väri.

Voitte uskoa, että kirosin valintaani siinä vaiheessa, kun talloin rinkka selässäni hiekkarantaa kilometritolkulla väärään suuntaan. Hiki virtasi ja hartioita särki niin pirusti, että teki mieli heivata koko höskä mereen.

Kipeiden kokemusteni perusteella tiesin varsin hyvin, etten tulisi pärjäämään vanhalla rinkallani vuoden pituisella reissulla. Uuden rinkan hankkiminen osoittautui kuitenkin yllättävän haastavaksi hommaksi. Seisoin rinkkahyllyn edessä ja tuijotin näkemääni hämmentyneenä. Vaihtoehtoja oli kymmenittäin.

Sen oikean kanssa hymy on herkässä. Pätee sekä rakkauteen että rinkkoihin.

Hämmennyksen keskellä syntyi ajatus: olisi mahtavaa saada yhteistyökumppani, joka voisi auttaa minua (ja samalla myös muita) rinkan valinnassa. Onneksi Partioaitta piti ideasta ja lähti yhteistyöhön Huiman kanssa.

Partioaitan asiantuntijoiden Khadijan ja Petrin apu oli korvaamatonta rinkkaa valitessa. Opin muun muassa, että rinkat ovat muuttuneet ja kehittyneet isoin harppauksin muutamassa vuodessa. Enää eivät reppureissaajan hartiat kärsi.

– Ensimmäinen rinkan valintaa ohjaava kriteeri on sukupuoli. Pikkurepuissa ei ole varsinaisesti eroja, mutta yli 50-litraisissa naisille ja miehille on omat mallinsa, Petri kertoo.

– Merkittäviä eroja on neljä: erilaiset lonkkaremmit, selkälaitteen pituus, hartia-alueen leveys ja kantoviilekkeen kohta.

Partioaitan ihana Khadija Näätänen auttoi Huimaa rinkanvalinnassa.

Moni tekee sen virheen, että valitsee rinkkansa litrakoon perusteella. Tilavuuden sijaan kannattaa miettiä, kuinka isoa painoa rinkassaan haluaa kantaa ja kuinka pitkiä aikoja kerrallaan. Se vaikuttaa olennaisesti rinkan rakenteeseen – ja hintaan.

– Eri käyttötarkoituksiin löytyy eri malleja, jotka eroavat kantojärjestelmältään ja taskutukseltaan. Toisella on mukava kantaa 10 kiloa, toisella 20. Yksi toimii pitkilläkin kantomatkoilla vaikkapa patikoidessa, toinen taas reppureissuilla, jolloin rinkka on selässä vain lyhyitä aikoja kerrallaan.

– Isoille painoille tehdyt rinkat ovat kalliimpia kuin kevyemmille, vaikka litramäärä voi olla sama.

Kannettavan painon ja kantoajan jälkeen voi pohtia rinkan kokoa. Petri neuvoo arvioimaan rinkan litrakoon hieman yläkanttiin.

– Nykyajan rinkat ovat niin hyvin kompressoitavissa remmeillä, että niitä voi kantaa järkevästi vaikka puolityhjinä. Tilaa ei voi tehdä lisää, mutta sitä saa helposti pois. Pitkälle reppureissulle lähtiessä hyvät ohjekoot ovat miehille 70­–80 ja naisille 60–65 litraa.

Lopuksi voi miettiä rinkan materiaalivalintaa. Varsinkin pidemmälle reissulle kannattaa valita rinkka, joka kestää kovaakin kulutusta. Varsinaista huoltoa ei tarvitse tehdä, vaan laadukas materiaali kestää sellaisenaan.

– Rinkan pintamateriaali kestää yleensä hieman kosteutta, mutta lähes kaikista löytyy nykyisin sadesuoja. Se kannattaa kaivaa nopeasti esiin, jos taivaalta alkaa tulla vettä niskaan, Petri kertoo.

– Lisäksi suosittelen suojapussin hankkimista lento-, bussi- ja junamatkoja varten. Matkatavaroita ei aina käsitellä kovin hellästi.

Askel tuntuu kevyeltä, vaikka selässä on 16 kiloa.

Rinkan hankkimisen 3 askelta

  1. Sukupuoli vaikuttaa rinkan valintaan. Miesten ja naisten rinkat ovat rakenteeltaan erilaisia.
  2. Käyttötarkoitus ratkaisee. Arvioi, paljonko painoa kannat rinkassa ja kuinka pitkiä aikoja kerrallaan. Nuo asiat vaikuttavat olennaisesti rinkan rakenteeseen, kantolaitteistoon ja hintaan. Litrakoko ei kerro siitä, millaisen painon kantamiseen rinkka on tarkoitettu.
  3. Sopiva litrakoko pitkälle reissulle on miehelle noin 70–80 litraa, naiselle 60–65 litraa. Arvioi litrakoko mieluummin yläkanttiin, sillä modernin rinkan saa kompressoitua helposti

Huima testaa

Päädyimme Petrin ja Khadijan kanssa kahteen vaihtoehtoon: Fjällrävenin 65-litraiseen (klikkaamalla tuotenimeä löydät lisätietoja) Kajkaan ja Ospreyn 65-litraiseen Arieliin. Molemmilla rinkoilla voi kantaa mukavasti jopa 20 kiloa, joten ne sopivat loistavasti pidempään reissuun.

Kallistuin lopulta Kajkaan lähinnä sen avausmekanismin takia. Rinkan saa avattua kokonaan etupuolelta kuin matkalaukun. Lisäksi kyseinen malli tuntui selässä mukavammalta ja jämäkkä pintamateriaali reissun ryvettymiset kestävältä.

Naurava kulkuri ja Fjällrävenin Kajka.

Kuukauden reissaamisen jälkeen voin todeta, että valinta osui oikeaan. On uskomatonta, ettei 16-kiloisen rinkan kantaminen tunnu juuri miltään. Rinkka pääsi jo todelliseen testiin, kun kannoin sitä Bangkokissa yhtäjaksoisesti noin puolitoista tuntia. Ei tarvinnut kertaakaan uhkailla painolastin jokeen heivaamisella.

Olen oppinut kantapään kautta sen, että pitkälle reissulle lähtiessä ei kannata kitsastella rinkan suhteen. Rinkka on kuitenkin ainoa kotini sen aikaa, kun olen tien päällä.

Voin suositella lämpimästi Partioaittaa ja sen loistavia asiantuntijoita. Olen ikuisesti kiitollinen Partioaitalle siitä, että pystyn nauttimaan matkustamisesta myös silloin, kun kannan rinkkaa selässäni.

Matkalla Thaimaa Yleinen

Prachuap Khiri Khan – pala kauneinta Thaimaata

sunnuntai, kesäkuu 25, 2017

Minne mennä Thaimaassa, jos haluaa paratiisirannalle, mutta ei keskelle turistirysää? Jopa nähdä palasen aitoa thaimaalaista elämänmenoa? Samaa pähkäilimme me.

Päädyin kysymään asiaa eräässä Facebook-ryhmässä ja sain kuulla sitä kautta ensimmäistä kertaa Prachuap Khiri Khan -nimisestä pikkukaupungista ja upeasta Ao Manaon rannasta Thaimaan itärannikolla. Pikaisen googlettelun jälkeen päädyimme varaamaan bussiliput Bangkokista Prachuapiin.

Mikäpäs ilmastoidussa bussissa reissatessa. Kyyti kustansi vain 200 bahtia kankkuparilta.

Bussimatka Bangkokin eteläiseltä bussiasemalta Prachuapiin kesti vain leppoisat neljä tuntia. Bussi jätti meidät rinkkoinemme valtatien viereen, josta matkaa keskustaan oli vielä nelisen kilometriä. Tien vieressä tepasteli kaksi kukkoa ja hieman kauempana kaksi miestä nojailemassa skoottereihinsa.

Miehet väläyttivät harvahampaiset hymynsä ja näyttivät peukkua, kun kysyimme taksikyytiä keskustaan. Ei ongelmaa! Rinkat kuskien jalkojen väliin, turistit skootterien takaloosterille ja kaasuhanat kaakkoon. Se ei pääse perille, joka pelkää.

Yövyimme ensimmäiset kolme yötä Prachuap Beach Hotel -nimisessä pytingissä. Kyseinen hotelli sijaitsee nimen mukaisesti rannassa ja tarjoaa upeat näköalat huoneista. Katselimme lumoutuneena, kun aurinko laski karstivuorten taakse ja kalastajat lähtivät lipumaan puuveneillään kohti ulappaa.

Prachuapin rannan auringonlaskut olivat maagisia. Kyseisellä rantsulla ei uida, vaan se on pyhitetty kalastajien käyttöön.

Prachuapiin tutustuminen kannattaa aloittaa rantabulevardilta, josta löytyy useita huikean hyviä ja hämmentävän edullisia ravintoloita. Sanomattakin lienee selvää, että listalta kannattaa valita merenantimia. Ne ovat niin tuoreita, että pärskivät melkein vielä lautasellakin.

Huima rakastui erityisesti Top Deck -nimiseen ravintolaan, jonka katkaravut punaisessa kookoscurryssa -annos (n. 3 euroa) oli tajunnanräjäyttävä. Tosin huonoa ruokaa emme saaneet yhdestäkään ravintolasta Prachuapissa. Kyseisenä viikonloppuna kaupungissa juhlittiin oikein urakalla. Koulun alkamisen kunniaksi rantabulevardin toinen pääty oli katettu markkinamenoja ja festareita varten. Aijai sitä ruoan määrää. Käsistä lähti ja pahasti.

Prachuapissa ruoka on helkkarin halapaa ja järjettömän hyvää. Need I say more?

Bulevardin jälkeen kannattaa suunnata yhtä katua ylemmäs. Thurd Rattatam Alley on ehkä Prachuapin tunnelmallisin. Katua reunustavat yli 100-vuotiaat pastellinsävyiset puutalot, joista löytyy muutamia ihania kahviloita ja yksi vintage-vaatekauppakin. Kadun varrella on myös aamutori, josta voi ostaa esimerkiksi tuoreita hedelmiä.

Pracuapin keskusta on sen verran pieni, että siellä liikkuu helposti jalan. Kaupungissa pörrää myös hauskoja sivuvaunulla varustettuja tuktukeja, mutta pidemmälle halajavan on kätevintä on vuokrata pyörä tai skootteri. Me päädyimme pyöriin, jotka saimme ilmaiseksi käyttöömme seuraavan majapaikkamme ihanalta isännältä.

Skootterit sievässä rivissä yli 100-vuotiaan puutalon edustalla.

Ja jonkinlaista menopeliä Prachuapissa tarvitsee, sillä reissu Ao Manaon paratiisirannalle on must.

Ao Manao sijaitsee muutaman kilometrin päässä Prachuapista. Ranta ja sitä ympäröivä alue on Thaimaan ilmavoimien omistuksessa, mutta sinne pääsevät kaikki turrikatkin päiväsaikaan (klo 6-18). Turistin tulee kirjautua tarkistuspisteellä sisään (muista ottaa ylös passinnumerosi) ja lähtiessä ulos. Ao Manaossa on vain yksi hotelli, sekin ilmavoimien omistama. Sen lisäksi alueelta löytyy muutamia ravintoloita ja kahviloita.

Hevosenkengänmuotoinen hiekkaranta rajautuu vehreisiin karstivuoriin. Hiekkapohja jatkuu pitkälle, eikä rannassa ole koralleja. Ao Manao, suomeksi limettilahti, on niin suojaisa, että vesi on helteisenä päivänä lähes kuumaa. Huima testasi rannan ravintolan ja yllättyi erittäin positiivisesti. Shrimp with pineapple -annos oli erittäin edullinen ja sou delissös.

Haaveissa tyhjä paratiisiranta? Ao Manaon rantaviivaa saa tepastella rauhassa.

Parasta rantsussa on se, että siellä saa olla varsin rauhassa – varsinkin arkipäivinä ja low seasonilla. Viikonloppuisin paikalliset tulevat nauttimaan rantaelämästä ja talvikuukausina hiekalla törmää taatusti muihin farangeihin. Väitän kuitenkin, että kiireisimmilläänkin Ao Manaon meininki on kaukana Pattayasta ja Phuketista.

Alunperin meidän piti viettää vain Prachuapissa kolme yötä, mutta jo ensimmäisen päivän jälkeen päätimme jäädä pidemmäksi aikaa. Vietimme Prachuapissa siis yhteensä viikon ja ihastuimme tunnelmalliseen kaupunkiin ja sen leppoisaan elämänmenoon. Itse asiassa pidimme Prachupista niin paljon, että oli aidosti vaikeaa lähteä. Se kertoo jo aika paljon.

Huiman arvio Prachuapista: kelepoo köllötellä ja öllötellä.

VAROITUS! Paikallisten hymy ja leppoisa elämänasenne saattavat tarttua reissaajaan jo viikossa.

Prachuapin parhaat palat

  1. Kävele rantabulevardilla ja käy syömässä hyvin. Huiman suositus: Top Deck ja sen seafoodit.
  2. Nauti kahvi yli 100-vuotiaassa puutalossa. Huiman suositus: Hachi Coffee and & Bike Shop.
  3. Vuokraa pyörä tai skootteri ja tee päiväretki Ao Manaon paratiisirannalle.
  4. Pyöräile läheiselle vuorelle ja Wat Ao Noi -temppelille. Vuorelta löydät mystisen luolan, jossa makaa kaksi valtavaa Buddha-patsasta.
  5. Majoitu edullisesti ja mukavasti. Huiman suositus: Milano Guesthouse (tilava yksityishuone ilmastoinnilla 450 bahtia).

Loppuun klassisesti kissanpentukuva. Hän on Manu, Milano Guesthousen päällikkö.

Terveys Turvallisuus Vakuutus Yleinen

Näin hankit matkavakuutuksen pitkälle matkalle

maanantai, kesäkuu 19, 2017

Postauksen lopusta löydät pikaohjeet matkavakuutuksen hankkimiseen.

Makaat vertavuotavana vietnamilaisen sairaalan lattialla. Kukaan ei auta. Hoitaja käy kysymässä kerran matkavakuutuksestasi, tuhahtaa ja käskee lähteä muualle. Vuodat kuiviin katsellen lääkäreiden ohi kiitäviä nilkkoja ja miettien, miksi käytit matkavakuutukseen tarkoitetut rahat kesämekkoihin ja kaljaan.

Kyseinen kauhutarina voisi hyvin olla totta. Reissussa apua ei välttämättä saa, jos matkavakuutus ei ole kunnossa tai jos tiskiin ei ole latoa tuhansia dollareita riihikuivaa. Siis vaikka tekisi kuolemaa sairaalan lattialla.

Kattavan matkavakuutuksen tärkeyttä ei voi korostaa liikaa.

Päädyin sairaalan reissun kolmantena päivänä. Tuplapeukut matkavakuutukselle, jonka ansiosta minun ei tarvinnut edes kaivaa lompakkoani esille sairaalassa.

Matkavakuutus oli reissumme kallein yksittäinen ostos. Otimme vakuutuksen Fennialta hieman yli vuodeksi ja yhteenlasketuksi hinnaksi molempien vakuutukselle tuli hieman yli 2 000 euroa. Vakuutus kattaa myös työnteon ja lähes kaikki urheilulajit sekä korvaa matkatavarat 10 000 euroon asti.

Monen korvaan parin tonnin lasku voi kuulostaa käsittämättömältä. Voimme vakuuttaa, että maksoimme summan nikottelematta. Nyt voimme reissata tietäen, että avunsaanti ei jää missään tilanteessa kiinni vakuutuksesta. Sairaanhoito on monissa maissa erittäin kallista puuhaa: yksi yö länsimaisen tasoisessa yksityissairaalassa voi maksaa tuhansia dollareita.

Vakuutuksen hankkiminen oli yllättävän monimutkaista. Yhtiöitä on monia ja niiden kilpailuttaminen vie aikaa. Lisäksi pakkaa sekoittavat muun muassa luottokorttiyhtiöt, jotka tarjoavat vakuutuksia heidän korteillaan ostetuille matkoille. Vähemmästäkin menee pää sekaisin.

Päätimme avata hieman vakuutuksenvalintaprosessia, jotta se helpottaisi teidän muiden reissuun lähtevien urakkaa. Hankimme faktoja varten todellisen asiantuntijan: Fennian tuotepäällikkö Merja Fägerströmillä on 20 vuoden kokemus henkilövakuutuksista.

Kyseessä ei ole yhteistyö Fennian kanssa, vaan täysin objektiivinen kokemuksemme matkavakuutuksen hankkimisesta. Toivottavasti tästä on jeesiä teille, jotka olette hukkumassa vakuutusviidakkoon.

Mitä pitää ottaa huomioon matkavakuutusta valitessaan?

− Tavallinen jatkuva matkavakuutus on yleensä voimassa vain 90 vuorokautta ja sen jälkeen vakuutuksesta pitää maksaa päivähinta. Siitä tulee usein kallis paukku, Merja sanoo.

Saman huomasimme me tarjouksia kysyessämme. Valitsimme Fennian siksi, koska heidän valikoimastaan löytyi pidempiä vakuutuksia, jotka olivat hinnaltaan huomattavasti edullisempia kuin monien muiden yhtiöiden vaihtoehdot.

− Vakuutusta ottaessa pitää tietää matkan pituuden lisäksi se, mitä reissussa aikoo tehdä. Jos opiskelee tai tekee päivänkin töitä, pelkkä lomavakuutus ei riitä. Se ei korvaa, jos työhön tai opiskeluun liittyvällä matkalla tapahtuu jotakin.

Merja suosittelee pitkälle matkalle myös urheilulaajennusta.

− Tavallinen matkavakuutus kattaa urheilun todella rajatusti. Meidän vakuutuksissamme sallitaan kerran lajikokeilu, mutta sen jälkeen pitää olla urheilulaajennus. Voit siis käydä kokeilemassa esimerkiksi sukeltamista kerran normaalin matkavakuutuksen piikkiin, mutta siitä eteenpäin olet omillasi. Se on melkoinen riski.

Pitkälle reissulle lähtiessä ei voi tietää, mihin päänsä pistää. Siksi kannattaa varautua kaikkeen – varsinkin vakuutusta hankkiessa.

Mitä vakuutuksen ehdoista pitäisi osata katsoa? Miten huomata ehtojen porsaanreiät?

− Yksi tärkeä juttu on katsoa, miten vakuutus suhtautuu olemassa oleviin sairauksiin. Esimerkiksi meillä korvataan vanhoihin sairauksiin liittyvä ensiapuluontoinen hoito enintään viikon ajalta.

− Kannattaa siis hoitaa terveys kuntoon ennen reissun lähtöä. Eikä missään nimessä lähteä, jos on juuri sairastunut vakavammin.

Merja kehottaa lukemaan ehdot tarkasti läpi. Kannattaa tarkistaa ainakin, mikä on vakuutuksen omavastuuosuus ja kuinka pitkän ja kalliin hoidon se korvaa.

− Fenniassa hoidon hinnalla ei ole ylärajaa ja vakuutus korvaa 90 vuorokauden hoidon sairauden kohdalla ja kolmen vuoden hoidon tapaturman sattuessa. Jos matkalla sairastuu niin, että tarvitsee yli kolmen kuukauden sairaalahoitoa, kannattaa ehdottomasti palata Suomeen.

Merja kehottaa myös tarkistamaan, mikä vakuutuksen omavastuu on, jos aiheuttaa itse omalla toiminnallaan vahinkoa.

− Jos vuokraa esimerkiksi skootterin, kannattaa aina ensimmäisenä käydä vuokraajan kanssa läpi kaikki menopelin vauriot, ettei niistä päästä rokottamaan.

− Jos kuitenkin käy niin, että joutuu maksumieheksi, vastuuvakuutus korvaa muille aiheutuneet vahingot. Meillä omavastuu on 150 euroa, mutta omavastuun osuus vaihtelee yhtiön mukaan. Myös euromääräinen korvausten yläraja kannattaa tarkistaa.

Miten toimia, jos matkatavarat varastetaan?

− Matkavakuutukseen pitää hankkia erillinen matkatavaravakuutus, joka perustuu matkatavaroiden arvioituun euromääräiseen arvoon. Kannattaa aina arvioida tavaroiden arvo hieman yläkanttiin, eikä pihistellä. Jos rinkka varastetaan bungalowista, hankittavaa on melkoisen paljon.

Meidän kohdallamme matkatavaroiden arvo nousi 10 000 euroon, sillä mukana ovat muun muassa kallis kuvauskalusto ja kaksi läppäriä. Tarvitsemme niitä työntekoon, joten jos ne lähtevät vorojen mukaan, meidän on pakko hankkia nopeasti uudet. Kannattaa ottaa huomioon myös se, kuinka paljon esimerkiksi passin ja korttien uusiminen maksaa, jos lompakko häviää.

Miten toimia, kun tarvitsee hoitoa?

− Kannattaa tarkistaa kohdemaan sopimussairaalat jo etukäteen. Jos tilanne ei ole akuutti, kannattaa suunnata niihin, sillä niissä hoito ja sopimus pelaavat.

− Jos tilanne on vakavampi tai sopimussairaalaa ei löydy läheltä, mikä tahansa muukin paikka käy. Hoidon taso kuitenkin vaihtelee paljon esimerkiksi Aasiassa, joten kannattaa selvittää, mitä paikkaa turistit ja ulkomaalaiset käyttävät.

Jos kyse on yksittäisestä lääkärikäynnistä, hoidon voi maksaa ensin itse. Korvaukset saa tilille jälkikäteen parissa päivässä. Isommissa jutuissa Merja neuvoo pyytämään aina apua vakuutusyhtiön SOS-numerosta.

− Sieltä saa paitsi tietoa korvausasioissa, myös neuvontaa hoitoon liittyen. Siellä on lääkäreitä, jotka osaavat arvioida, mitä hoitoa tarvitset. Joskus paikalliset lääkärit voivat tehdä täysin turhia operaatioita raha mielessään.

− Lääkkeet pitää maksaa ensin itse, mutta ne korvataan jälkikäteen.

Matkavakuutuskorttia ja passin kopiota kannattaa kantaa aina mukana. Todistuksen saa ladattua sähköisenä versiona kännykkään. Kaikki tärkeät numerot kannattaa tallentaa valmiiksi puhelimeen.

Reissussa olosuhteet voivat välillä olla hieman haastavat. Silloin helpottaa ajatella, että ainakin vakuutus korvaa, jos jotain sattuu.

Mikä on pahinta, mitä voi tapahtua, jos matkavakuutus ei ole kunnossa?

− Painajaistilanteesi on täysin mahdollinen. Hoito yksityisklinikoilla voi olla todella kallista ja useimmat paikat vaativat käteismaksun erikseen jokaisesta operaatiosta. Operaatiota ei suoriteta ennen kuin rahat ovat tiskissä. Voi olla, ettei saa ollenkaan hoitoa, vaikka kysymys on hengenvaarallisesta tilanteesta.

− Pahinta on tietysti se, että kuolee. Omaisten täytyy surunsa keskellä järjestää vainajalle kuljetus, mikä on erittäin kallista. Myös ambulanssilennolla Suomeen lennättäminen tulee järjettömän kalliiksi.

Merja muistuttaa, että itseaiheutetuksi katsottu tapaturma menee aina omaan piikkiin.

− Tämä koskee varsinkin nuoria reppureissaajia, jotka sekaantuvat huumeisiin tai muihin päihteisiin ulkomailla. Jos sattuu tapaturma ja mukana on päihteitä, vakuutusyhtiössä mietitään aina, olisiko tapaturma voinut sattua ilman päihteitä. Jos kyseessä on esimerkiksi huumepsykoosi tai alkoholimyrkytys, vakuutus ei korvaa mitään.

Näillä eväillä rohkeasti kohti vakuutusviidakkoa. Tärkein sääntö: ÄLÄ TINGI MATKAVAKUUTUKSESTA. Siinä voi olla kyse elämästä ja kuolemasta. Ota mieluummin varman päälle, jotta sinun ei tarvitse rajoittaa itseäsi ja tekemisiäsi reissussa ainakaan vakuutusehtojen takia.

Matkavakuutuksen ABC

  1. Mieti, kuinka pitkäksi aikaa tarvitset vakuutuksen. Valitse sellainen, joka on taatusti voimassa koko matkan ajan. Aikaa ei voi pidentää jälkikäteen, mutta jos palaat aiemmin, käyttämättä jääneen vakuutusajan hinta palautetaan sinulle.
  2. Aiotko urheilla, tehdä töitä tai opiskella? Pelkkä lomamatkavakuutus ei välttämättä korvaa urheillessa tai työreissussa tapahtuneita haavereita. Lue huolella vakuutuksesi ehdot urheiluun ja työhön liittyen. Myös nämä pitää ottaa ennen reissuun lähtöä, eikä niitä voi lisätä vakuutukseen myöhemmin.
  3. Onko sinulla olemassa olevia sairauksia? On mahdollista, että vakuutus ei korvaa lainkaan niihin liittyvää hoitoa tai korvataan vain akuutti ensiapuna annettu hoito. Hoida siis terveys kuntoon ennen lähtöä ja tarkista, mitä vakuutuksesi sanoo olemassa olevista sairauksista.
  4. Tarkista, mikä on vakuutuksesi omavastuu ja kuinka pitkän ja kalliin hoidon se korvaa. Tarkista myös se, mikä on omavastuusi tilanteessa, jossa sinä aiheutat vahingon jonkun muun omaisuudelle tai terveydelle.
  5. Ota riittävän iso matkatavaravakuutus. Arvioi matkatavaroidesi arvo mieluummin hieman yläkanttiin. Tarkista myös matkatavaravakuutuksen omavastuu.
  6. Tarkista vakuutusyhtiöltä, miten pääset hoitoon. Joudutko maksamaan hoidosta ja lääkkeistä ensin itse vai pääsetkö hoitoon vakuutustodistusta näyttämällä? Mistä sairaaloista saa hyvätasoista ja luotettavaa hoitoa? Mistä numerosta saat apua ja neuvoja?
  7. Pysy kaukana huumeista ja käytä alkoholia harkiten. Jos vahingon katsotaan johtuvan päihteistä eli olevan itseaiheutettu, vakuutus ei korvaa tai korvausta voidaan alentaa.
  8. Noudata normaalia varovaisuutta. Mukaan ei kannata ottaa mitään, mikä on itselle korvaamattoman arvokasta. Pidä huolta matkatavaroistasi ja terveydestäsi ja mieti, missä kannattaa liikkua mihinkin aikaan.

Vältä turhaa hampaiden kiristelyä ja hanki kattava matkavakuutus. Helepottaa kummasti huolia.

Yleinen

Sossupummihipit täällä moi

lauantai, kesäkuu 17, 2017

Mitäs helevettiä?

Meidän pärstämme Ilta-Sanomien etusivulla. Haastattelu kymmenen luetuimman joukossa (heti makkaraperunajutun alapuolella). Se veti savolaisetkin hiljaiseksi.

Kato, myö ollaan Iltsun etusivulla!

Haastattelua antaessamme ajattelimme, että juttu tulisi kiinnostamaan vain niitä, jotka haaveilevat samankaltaisesta irtiotosta. Siksi olimme vilpittömän yllättyneitä sen suosiosta. On upeaa, että oravanpyörästä irtautuminen kiinnostaa monia.

Hienoa on myös se, että juttu herätti tunteita ja mielipiteitä. On loistavaa, että reissaamisesta ja sen etiikasta keskustellaan. Moni peräänkuulutti kommenteissa yhteiskunnallista vastuutamme ja vaati muun muassa palauttamaan opiskeluun hukkaamamme veronrahat. Jotkut arvelivat myös, että pystyimme lähtemään vain, koska meillä oli paljon omaisuutta myytävänä ja rikkaat vanhemmat tukemassa.

Haluamme oikaista muutamia väärinkäsityksiä, jotka tulivat esiin kommenteissa. Toivottavasti nämä tiedot helpottavat huolestuneita veronmaksajia ja antavat rohkaisua niille, jotka haaveilevat pitkästä reissusta.

  1. Olemme molemmat olleet työelämässä 18-vuotiaista asti, maksaneet koko sen ajan veroja ja kerryttäneet muun muassa eläkettä. Teemme jonkin verran töitä myös reissusta, joten valtion verokassan kerryttäminen jatkuu osaltamme. Ei huolta, suomalainen verokarhu kyllä löytää maailmanmatkaajankin.
  2. Emme nauti minkäänlaisista valtion myöntämistä etuuksista. Ei työttömyyskorvausta, opintotukea tai muutakaan ilakointia veronmaksajien rahoilla.
  3. Meillä ei ole ollut isoa omaisuutta, jonka olisimme voineet myydä. Luovuimme vuokra-asunnostamme, myimme huonekalumme ja suuren osan vaatteistamme. Siinäpä se.
  4. Elämme reissussa säästöillämme. Olemme laittaneet palkasta sivuun muutamia satasia kolmen vuoden ajan ja tehneet parina jouluna joulupukkikeikkaa. Uskomme, että moni pystyisi halutessaan samaan. Kyse on lopulta vain valinnoista.
  5. Suunnitelmissamme on palata Suomeen ja tehdä töitä myös tulevaisuudessa. Sosiaalituilla eläminen ja työttömyys eivät ole kummankaan tavoite.

Ilmeemme, kun luimme jutun kommenttiosiota.

Huima kuittaa, kumartaa ja pyllistää sivistyneesti.

Matkalla Terveys Thaimaa Turvallisuus

Thaimaa ja kulkukoirat – miten niiden kanssa tulee toimia

tiistai, kesäkuu 13, 2017

Kun tulimme eilen takaisin bungalowillemme, saimme kuulla järkyttäviä uutisia. Naapurimökin brasilialaistyttö Brenda oli joutunut sairaalaan.

Hän oli ollut kävelemässä bungalowiltaan rannalle ja kohdannut yhden rannan koirista. Koira oli maannut keskellä polkua, joten Brenda oli rykäissyt pari kertaa herättääkseen sen huomion ja välttääkseen koiran pelästyttämistä. Koira oli vilkaissut Brendaa ja jatkanut uniaan.

Mutta kun Brenda oli ollut ohittamassa koiraa, se oli herännyt ja alkanut käyttäytyä aggressiivisesti. Brenda oli korottanut ääntään, mutta siitä huolimatta koira oli lähestynyt häntä hampaitaan näyttäen. Lopulta tyttö oli panikoinut ja lähtenyt juoksemaan. Hän oli päässyt majapaikkamme ravintolan portaille asti, kompastunut ja kaatunut. Majapaikan omistaja oli nähnyt tapahtuneen ja huutanut koiralle, joka oli lähtenyt saman tien pakoon.

Brenda oli lyönyt kasvonsa betoniportaisiin. Pinnallisten ruhjeiden lisäksi häneltä oli katkennut kaksi hammasta, mutta onneksi kasvojen luut olivat säilyneet ehjänä.

Koirat makoilevat usein kaupan ovien edessä nauttimassa viileän sisäilman tuulahduksista. Kyseinen rekku ei liity Brendan tapaukseen.

Thaimaa on tulvillaan hylättyjä koiria, soi dogeja. Pelkästään Bangkokissa elää arvioiden mukaan 300 000 katukoiraa.

Useimmat niistä ovat täysin harmittomia tapauksia. Ne kerjäävät ruokaa ja vettä, istuvat vieressä rauhallisesti ja tykkäävät rapsutuksista. Rakastamme molemmat koiria ja haluaisimme helliä ja hemmotella niitä kaikkia.

Tiedostamme kuitenkin sen, että koirissa piilee vaara. Kaikki yksilöt eivät ole ystävällisiä, ja varsinkin koiralaumat saattavat käyttäytyä aggressiivisesti. Mikko sai kokea sen omakohtaisesti ensimmäisellä Aasian reissullaan, kun öisellä rannalla nukkuneet soi dogit alkoivat piirittää häntä. Onneksi kauempana ollut kaveri oli huomannut tilanteen ja onnistunut pelästyttämään koirat tiehensä.

Brendan tapaus sai meidät etsimään tietoa siitä, miten soi dogien kanssa pitäisi käyttäytyä. Etenkin, jos koira käyttäytyy aggressiivisesti. Koiran (tai minkä tahansa muunkin eläimen) purema on vakava juttu, koska siinä piilee rabiesriski. Jos eläin puree sinua, huuhtele haava pullovedellä ja hakeudu välittömästi lääkäriin. Rabies on hoitamattomana tappava tauti. Jos oireet ehtivät alkaa, hoito ei enää auta. Jo sen takia tilanteista olisi hyvä selvitä ilman verenvuodatusta.

Muista kuitenkin, että aggressiivisuus ei ole koiran syy. Monet eläimistä ovat joutuneet kokemaan väkivaltaa ja pelkäävät sen takia ihmisiä. Aggressiivinen käytös voi olla myös merkki vesikauhusta. Joka tapauksessa sinun tulee tehdä kaikkesi, ettet joudu satuttamaan eläintä.

Ohjeita on monenlaisia. Toiset kannustavat itsevarmuuteen ja jopa aggressiivisuuteen koiria kohtaan, mutta itse en usko sen tuovan ratkaisua. Uskon, että tehokkainta on osoittaa koiralle, ettei ole sille uhka.

Mieti, miten kohtelet katukoiria. Tekisitkö samoin tälle pörröiselle pennulle? Katukoirat eivät ansaitse mitään vähempää.

Ohjeet katukoiran kohtaamiseen:

Pysy rauhallisena ja kävele pois.

Jos soi dog haukkuu sinulle, se ilmoittaa, että olet astumassa sen reviirille. Silloin helpointa on yksinkertaisesti valita toinen reitti. Älä missään nimessä lähde juoksemaan, sillä silloin koira saattaa lähteä vaistonomaisesti jahtaamaan sinua ja koittaa pysäyttää sinut puremalla jalkoihin. Älä myöskään käännä koiralle selkääsi.

Älä pelästytä koiraa.

Kun koira pelästyy, se saattaa käyttäytyä aggressiivisesti. Älä koskaan mene silittämään nukkuvaa koiraa ja herätä aina koiran huomio ennen kuin menet lähelle sitä.

Osoita koiralle eleillä, että et halua vahingoittaa sitä.

Koira lukee eleitäsi ja päättelee niiden perusteella, oletko uhka sille. Jos koira pelkää sinua, se käyttäytyy aggressiivisesti. Seuraavat eleet ilmaisevat koiralle, ettet halua sille pahaa: haukottelu, huulien nuoleminen, katsekontaktin välttäminen, koirasta katsottuna sivuttain seisominen, se, että annat koiran lähestyä rauhassa ja haistella sinua. Nämä eleet sen sijaan tarkoittavat koiran silmissä uhkaavaa käytöstä: tuijottaminen, huutaminen, käsien heiluttaminen tai nostaminen, koiraa kohti käveleminen tai juokseminen.

Pyydä apua paikallisilta.

Paikalliset osaavat toimia soi dogien kanssa. Heidän kanssaan keskustelemalla ja heitä seuraamalla opit varmasti parhaat kikat. Jos kohtaat aggressiivisen koiran, koita aina pyytää apuun paikallinen. Heidän seurassaan olet taatusti turvassa.

Pysy kaukana koiralaumoista.

Yksittäisen koiran kanssa vielä selviää, mutta koiralauma tietää aina pahaa. Lauma tietää, miten potentiaalinen uhkaaja taltutetaan. Koiria ja varsinkin koiralaumoja kannattaa vältellä erityisesti öisin, sillä silloin ne ovat erityisen valppaita puolustamaan reviiriään. Laumat oleskelevat usein esimerkiksi temppelialueilla tai tyhjillä parkkipaikoilla.

Älä luota siihen, että koirat ovat hiljaa. Lauma iskee usein haukkumatta. Muista myös, että häntäänsä heiluttava koira ei ole välttämättä ystävällinen. Hännänheilutus ilmaisee innostusta, mikä voi johtua myös siitä, että koira aikoo purra.

 

Jos mikään muu ei toimi, turvaudu näihin:

Esitä itsevarmaa.

Kävele ryhdikkäänä ja mahdollisimman harteikkaana. Jos mahdollista, levitä vaatteitasi niin, että vaikutat kokoasi isommalta. Pidä ilmeesi vakavana ja äänesi matalana. Tärkeintä on, ettet näytä pelkoasi.

Älä kuitenkaan jää tilanteeseen pitkäksi aikaa. Haukkuminen kerää paikalle lisää koiria ja jäät yhä varmemmin alakynteen isomman lauman edessä.

Teeskentele, että keräät pieniä kiviä.

Surullista kyllä, useimmat katukoirat osaavat yhdistää kivien poimimisen kipuun. Ele saa ne yleensä haukkumaan entistä kiihkeämmin, mutta pitää ne turvallisen välimatkan päässä.

Kanna mukanasi jotakin kättä pidempää.

Jos koira hyökkää, sinun on puolustettava itseäsi. Esimerkiksi sateenvarjo voi olla tähän tarkoitukseen hyvä. Jotkut koira-alueilla asuvat kantavat mukanaan pippurisumutetta. Käytä väkivaltaa kuitenkin vain, jos on aivan pakko.

 

Ja jos tiedätte muita hyviä keinoja toimia katukoirien kanssa, kertokaa!

Hyppää pois Malla

Varoitus: kookospähkinä tappaa

sunnuntai, kesäkuu 11, 2017

”You can’t do anything. Just find a nice place to die.”

Tuijotin majatalon omistajaa järkyttyneenä. Keskustelumme oli ajautunut Thaimaan saariin ja niiden myrkyllisiin eläimiin. Olin kysynyt, mitä saarella pitää tehdä, jos käärme puree.

Tajusin onneksi pian, että omistaja pilaili kustannuksellani. Hänestä pelokkuuteni oli hillittömän hauskaa. ”Remember to be scared of the palm trees as well. Coconuts kill a lot of people”, hän jatkoi naureskellen.

Omistajan havainto oli osuva. Olen pelokas tyyppi, välillä liiankin kanssa.

Erityisosaamistani on terveydestä murehtiminen. Olen kuvitellut itselleni kaikenlaisia sairauksia aidsista erilaisiin syöpiin. Voitte vain kuvitella, millaisia kauhukuvia loin päähäni Aasiasta. Internet on luulosairaalle vaarallinen paikka.

Olemme olleet reissussa nyt tasan kolme viikkoa.

Pelkään edelleen sitä, että maailman myrkyllisin käärme tiputtautuu kamikaze-tyylillä päälleni puusta. Niin, ja nyt myös kookospähkinäkuolemaa. Mutta samalla huomaan, että monet peloistani ovat alkaneet hellittää. Ehkä paikallisten rento asenne on alkanut tarttua. Tai ehkä olen alkanut ymmärtää, että loppujen lopuksi huolehtiminen ei auta mitään, päinvastoin.

Seisoin eilen merenrannassa ja katselin kauneinta näkemääni auringonlaskua. En miettinyt ympärillä pörränneiden verenhimoisten moskiittojen potentiaalisesti kantamia tauteja. En muistanut huolestua edes siitä, että olin saanut tikun jalkapohjaani. Olin niin onnellinen, että teki mieli huutaa, nauraa, itkeä, hyppiä ja juosta.

Minun unelmani, minun elämäni. Tässä, juuri nyt!

Pelot rajoittavat elämäämme enemmän kuin ehkä itsekään tajuamme. Ne saattavat estää meitä toteuttamasta unelmiamme ja elämästä sellaista elämää kuin haluaisimme. Pirullista kyllä, ainoa keino voittaa pelot on kohdata ne.

Siis kohti palmupuita, ystävät. Niiden alle voi kuolla, mutta ainakin sitten kuolee onnellisena.

Malla Matkalla Thaimaa

Ensikertalaisen Bangkok: Selviytymisopas

keskiviikko, kesäkuu 7, 2017

Bangkok has him now.

Kohtalokkaalta kuulostava lause on The Hangover 2 -elokuvasta, jonka katsoimme Mikon kanssa vähän aikaa sitten. Miksi valitsimme kyseisen elokuvakokemuksen, on minulle täysi mysteeri. Syytän krapulaa.

Leffaa katsoessani ajattelin, että lauseella viitataan Bangkokin vaarallisuuteen ja sekopäisyyteen. Mutta ei. Vasta nyt kaupungin nähneenä tajuan, mitä se oikeasti tarkoittaa: kun Bangkokille antaa mahdollisuuden, se voi viedä kokonaan mukanaan. Enkä nyt puhu kaappauksesta.

Make Bangkok your bitch.

Mikolle Bangkok oli ennestään tuttu, minulle se oli ensimmäinen kosketus Aasiaan. Osasin odottaa ruuhkia, kuumuutta ja kaaosta, mutta mikään ei olisi voinut valmistaa sen tason hulluuteen. Yli 40 asteen helle, mätänevien roskien löyhkä, liikenteen sekopäisyys, huutelu, kusettaminen, likaisuus, hapettomuus, mielettömyys.

Voin sanoa rehellisesti: tuli ikävä kotiin.

Olin kuitenkin vakaasti päättänyt, että Bangkok ei olisi minulle vain pakollinen paha matkalla paratiisirannoille. Siitä syystä (ja mädän varpaani takia) vietimme Bangkokissa kymmenen yötä. Onneksi. Tuossa ajassa opin pitämään Bangkokista ja sen hulluudesta.

Kokemuksestani voi olla hyötyä kaikille teille, jotka saavutte kaupunkiin ensimmäistä kertaa. Ja myös teille, jotka vihaatte Bangkokia parin päivän kokemuksen perusteella. Antakaa sille vielä yksi mahdollisuus.

Kaaokselle on pakko antautua, jotta siitä pystyy nauttimaan. Ja se vaatii sääntöpervertikkosuomalaisen kohdalla pidempään kuin kaksi päivää.

Panosta ensimmäisiin öihin.

Vaikka olisit liikkeellä erittäin tiukalla budjetilla, ensimmäinen majoituspaikka kannattaa hommata siististä hotellista, jossa on ilmastointi. Me yövyimme ensimmäiset kolme yötä New Phiman Riverview Guesthousessa, jonka esittely löytyy oheiselta videolta:

Majatalo kuulosti ihanalta: rento ja hippimäinen mesta joen rannassa. Oh boy were we wrong. Huoneemme oli peltikattoisessa hökkelissä, jossa oli yölläkin lähemmäs 50 astetta lämmintä. Emme nukkuneet oikeastaan lainkaan. Unettomuus johtui osittain kuumuudesta, osittain huoneeseen pyrkineistä rotista. Hauskan pikkulisän teki se, että Mikko oli ensimmäisen yön jälkeen täynnä eksoottisia ötökänpuremia.

Tuollaisen sietää, jos on ollut hetken aikaa reissussa ja tottunut kaikenlaiseen. Mutta kun kyseessä on ensikosketus Bangkokiin (tai Aasiaan), hotellin pitää olla turvasatama, johon voi paeta hetkeksi kaaosta. Ei paikka, jossa pelkää heräävänsä siihen, että rotta nakertaa palasta puolison silmämunasta.

Rentoudu.

Varaa ainakin kaksi päivää fiilistelylle. Ei turistikohteita, ei aikatauluja. Vain kaupungissa haahuilua, katuruokaa, eri kaupunginosiin tutustumista (jokiveneet, skytrain ja metro ovat käteviä ja edullisia) ja rauhoittumista.

Bangkok tuo ison hymyn naamalle, trust me.

Jos näet jossain mukavan ravintolan, kivan baarin tai ihanan puiston, pysähdy tai merkkaa paikka ylös karttaan. Erityisen kätevä karttapalvelu on Maps.me-sovellus, jonka offline-kartat toimivat loistavasti.

Rauhootu.

Käy rauhoittumassa pienissä temppeleissä ja vältä turistipaikkoja, kuten Grand Palacea. Jos tarvitset hetken hiljaisuutta, temppeli on siihen täydellinen paikka, vaikka et uskontohommista niin välittäisikään. Suosittelen kylläkin buddhalaisuuteen perehtymistä. Uskon, että jos buddhalaisuus olisi vallitseva maailmanuskonto, meille menisi hiton paljon paremmin.

Omaa sisäistä rauhaa voi etsiä seuraamalla munkkien esimerkkiä.

Muista tarkistaa etukäteen armaasta internetistä, miten temppeleissä tulee käyttäytyä ja pukeutua. Muista ainakin piilottaa polvet ja hartiat.

Ota kontaktia paikallisiin.

Bangkokilaiset ovat pääosin mukavaa sakkia, vaikka saattavat vaikuttaa aluksi kireltä ja kiireisiltä. Hymyile paljon ja sinulle taatusti hymyillään takaisin. Kysele paljon ja osoita mielenkiintosi. Kadulla kulkiessa näkee ihmisiä tekemässä mitä mielikuvituksellisimpia asioita, usein jotakin käsitöihin liittyvää. He suostuvat lähes aina kuvattavaksi ja näyttävät mielellään, mitä ovat tekemässä. Muista kiitellä aina vuolaasti.

Käsityö on yhä arvossaan Thaimaassa.

Auttaa paljon, jos otat haltuun muutamat fraasit thaiksi. Ihmiset ilahtuvat silminnähden siitä, että osaat heidän kieltään. Varsinkin tervehdys ”sawadee khrup (mies) / ka (nainen)” ja kiitos ”kop khun khrup/ka” kannattaa opetella. Saa aikaan paljon hymyjä.

Ota liikenne haltuun.

Kävely on paras tapa nähdä ja fiilistellä kaupunkia, mutta Bangkokin liikenteen sekaan hyppääminen tuntuu aluksi itsemurhalta. Hyvä tapa opetella liikenteessä kulkemista on ottaa mallia paikallisista. Jos odotat hetkeä, jolloin autoja, skoottereita tai tuktukeja ei ole näy missään, et tule pääsemään tien yli ikinä. Hommaan saa harjoittelemalla hyvän flow’n.

Rauhaa Bangkokin kaduilta ei välttämättä löydä, mutta rakkautta sitäkin enemmän.

Jos liikenne pelottaa, eikä kävely hotsita, suosittelen ottamaan taksin tuktukin sijaan. Itse meinasin välillä kakkia housuuni, kun tuktuk-kuski painoi kaasua juuri ennen jättimäistä risteystä ja ohitteli jättimäisiä rekkoja parinkymmenen sentin päästä. Tuktukin kyydissä oleminen on tietty kokemus itsessään, jos siitä selviää hengissä ja puhtain alushousuin.

Älä pelkää katuruokaa.

Söimme parhaat ateriamme katukojuista 60—80 bahtilla, emmekä maistaneet kymmenen päivän aikana yhtäkään huonoa katuruoka-annosta. Vaikka ruoanlaitto näyttää hurjalta kaiken roskan ja saasteen keskellä, katuruoalle kannattaa antaa mahdollisuus.

Kana. Peukku. Ei muuta.

Aloita turvallisesti vaikkapa paistetulla riisillä ja siirry sen jälkeen eksoottisempiin ruokalajeihin. Älä käänny pois, jos et ymmärrä ruokien nimiä. Kojuista löytyy yleensä yksi englanninkielinen menu, jonka saa pyytämällä. Katuruoka on taatusti hyvää jokaisessa kojussa, jossa paikalliset käyvät. Jos et tiedä, mistä aloittaa, suuntaa kulkusi Chinatowniin. Se on katuruoan Mekka.

Fiilistele outoutta.

Mitä friikimpää, sitä siistimpää. Bangkokissa voi tulla vastaan mitä vain — ja juuri se tekee kaupungista niin upean. Expect the unexpected and still be surprised.

I rest my case.