Madeira – topit, flopit, huomiot ja hämmennykset

6.2.2019

 

Kahden viikon matkaan Madeiralla mahtui paljon kaikenlaista. Koostimme muutamia nostoja reissusta. Tässä topit, flopit, huomiot ja hämmennykset – olkaa hyvät.

 

TOPIT:

Levadat ja muut patikointireitit

Madeira on patikoijan paratiisi. Saarella on jopa 2000 kilometriä pitkä levadoista eli kastelukanavista koostunut verkosto. Alunperin huoltotarkoituksiin rakennetut levadoja reunustavat polut ovat nykyisin lähinnä patikoijien suosiossa. Reittien maisemat ovat kuin suoraan satukirjoista, uskomattoman kaunista ja monipuolista luontoa. Vaativuustasoja löytyy jokaiselle sopivaksi, tätä kokemusta ei saa missata Madeiralla. Meidän kokemuksia Madeiran levadoista aikaisemmissa postauksissa (Ribeiro Frio, São Lourenço, 25 Fontes, Ribeira Grande), ensikertalaiselle erittäin hyödyllisiä vinkkejä löytyy myös muista blogeista: Johdatus Madeiran levadoille (Lähtöportti) ja Madeiran parhaat patikkapolut (Maailman äärellä).

Ponta do São Lourenco

Ribeira Grande

25 Fontes

Vuoristot

Täällä Pohojammaan tasaisilla pelloilla on tottunut siihen että suurimmat korkeuserot ovat pellon ja sen ympäröivän ojan välisiä. Madeiralle saavuttaessa maisema on jotain ihan muuta. Koko saari on enemmän tai vähemmän vuoristoista seutua, korkeimmat huiput ovat reilussa 1800 metrissä (Pico Ruivo 1862 m, Pico das Torres 1851 m, Pico do Arieiro 1818 m). Tasaista maastoa ei tahdo löytyä ja pienet kylät on rakennettu vuorten rinteisiin. Tieverkosto koostuu kallionseinämillä kulkevista pienistä serpenttiiniteistä sekä vuoria tunneleilla halkovasta pikatiestä. Auringonnousun katseleminen vuorilta pilvien yläpuolella on maaginen kokemus, eteen aukeava maisema muistuttaa ihmisen pienuudesta ja luontoäidin voimasta.

Auringonnousu Pico do Arieirolla

Rauhallisuus

Madeira on otollinen lomakohde rauhaa ja luontoa rakastaville turisteille. Erityisesti sesonkiajan ulkopuolella kylät ja kadut ovat erittäin hiljaisia – bilepaikaksi tämä kohde ei siis sovellu. Sunnuntaisella aamupäiväkävelyllä Funchalin ytimen pikkukaduilla tuntui kuin koko saari vielä uinuisi. Edes pääkaupungissa ei ole ravintoloiden sisäänheittäjiä riesaksi asti eikä minkäänlaista turvattomuuden tunnetta joudu koko saarella kokemaan. Me vietimme loman ensimmäisen viikon Porto Monizin läheisyydessä, siellä jos missä sai olla rauhassa. Miellyttävän ilmaston ja seesteisyyden takia on helppo ymmärtää miksi Madeira on seniorikansalaisten sekä rauhaa rakastavien pariskuntien suosiossa.

 

Rauhallinen Santa Cruzin ranta

Capela Nossa Senhora de Boa Morte

Achadas da Cruzin näköalatasanne

Funchalin hiljaiset kadut

Porto Monizin majapaikka täydellisessä rauhassa

Luonnonaltaat

Hienohiekkaisia rantoja Madeiralta ei löydy. Sen sijaan saaren tuliperäisen historian muovaamat luonnonaltaat eli natural poolit hurmaavat viehättävyydellään. Talvikaudella altaista ja spa-tarjonnasta ei näkynyt nauttimassa ketään, mutta kovemmallakin merenkäynnillä nämä ovat näkemisen arvoisia paikkoja. Luonnon uima-altaita löytyy saaren pohjois- ja etelärannoilta, tunnetuimmat altaat sijaitsevat pohjoisessa Porto Monizin kylässä.

 

Seixalin natural pool

Porto Monizin natural pool

Hintataso

Varsinaisena halpamaana Madeiraa ei voida pitää, mutta Suomea edullisempi hintataso kuitenkin miellyttää turistia. Majoitusten osalta hinta-laatu -suhde tuntuu olevan kohdallaan. Ruokaa saa huomattavasti kotimaata edullisemmin sekä kaupoista että ravintoloista, kunhan muistaa pysyä pois Funchalin pääkadun pahimmista turistiravintoloista. Tippikulttuuristakaan ei tarvitse murehtia, sillä useimmissa paikoissa tippiä ei odoteta jätettävän.

 

 

FLOPIT:

Ostosmahdollisuudet

Madeiralle ei kannata lähteä shoppailunnälkäisenä ja näin emme mekään tehneet. Funchalin alueelta halutessaan kuitenkin löytää muutamia ostoskeskuksia, joissa on valikoima ketjuliikkeitä kuten Zara, Bershka, H&M, Stradivarius sekä Pull & Bear. Naisnäkökulmasta valikoima kuitenkin oli suunnattu selkeästi nuoremmalle sukupolvelle joten tuotteet jäivät ostamatta. Ostoskeskusten lisäksi Funchalin kaduilta löytyy myös yksittäisiä liikkeitä, mutta tarjonta on ostoskeskuksia kehnompaa. Parhaat löytömme teimme paikallisesta urheiluliikeestä Sport Zonesta, täältä löytyi asiallisella hinnalla ulkoiluun sopivia vaatteita Portugalilaiselta Berg Outdoor -merkiltä.

 

Funchal

Hankala – pienen mietinnän jälkeen se on ehkä parhaiten kuvaava sana. Ei Funchal mikään läpeensä huono mesta ole, mutta jotenkin pikkukatuja kulkiessa oli koko ajan tunne että liikutaan sivukaduilla ja odotetaan että se ydinkeskusta tulee nurkan takaa vastaan. No ei tullut. Ravintoloiden hintataso selkeästi muuta saarta kalliimpi sekä palvelu huomattavasti töykeämpää. Kyllä täällä silti kannattaa käydä ja päivän saa helposti kulumaan, mutta reissun majapaikaksi kannattaa valita joku muu alue.

 

Funchal

Funchalista löytyy paljon erilaisia food truckeja

HUOMIOT

Sää tammikuussa

Vaikka reissun jälkeen töissä joku onkin kehunut rusketusta, Madeira ei varsinkaan talvikaudella ole aurinkolomailijan paratiisi. Madeiralla sää vaihtelee merkittävästi eri alueiden välillä. Ennen matkaa luetut tekstit paikallisista sääolosuhteiden vaihteluista tuntuivat liioitelluilta, mutta uskokaa pois – ne pitävät paikkansa. Saaren lounaisrannikolla pääsee varmemmin nauttimaan päivisin auringonpaisteesta ja miellyttävästä +15 … +25 asteen lämmöstä. Madeiran pohjoisosissa on enemmän sateita sekä lämpömittarin lukema vaihtelee +8 … +15 asteen välillä. Vuoristoa ylöspäin mennessä lämpötilakin laskee sekä napakka tuuli saattaa yllättää. Patikointiretkille onkin syytä varata sopivasti vaatetta mukaan, meidän kokemusten puitteissa suosittelemme pitkiä housuja, tuulta ja kosteutta sietävää takkia sekä vaelluskenkiä. Päivisin kaupungilla kulkee mukavasti shortseissa, hameessa tai housuissa – iltaisin päälleen kaipaa usein pitkähihaista. Monessa paikassa uima-altaiden vettä ei ole lämmitetty, tällaisen vilukissan mielestä +18 asteinen vesi tuntuu avantouinnilta.

 

Aurinkoinen allasalue Sao Martinhossa

Pohjoiskärjen sateisen vuoristot

Liikennekulttuuri

Madeira on pienen kulttuurishokin jälkeen varsin helppo paikka liikkua autolla. Alun hankaluudet johtuvat suurista korkeuseroista sekä kapeista teistä. Kun näiden asioiden kanssa oppii pärjäämään, niin autoilu on varsin mukavaa. Liikennemerkit ja -säännöt ovat tuttuja sekä paikalliset pääasiassa huomioivat muun liikenteen hyvin. Autonvuokrausta suosittelemme ehdottomasti kaikille jotka kotimaan liikenteessäkin kokevat pärjäävänsä hyvin. Lentokentältä löytyy useimpien kansainvälisten ketjujen vuokraamot, sekä kylissä on useita paikallisia palveluntarjoajia. Vuokrahinnat autolle ovat inhimillisiä, meidän parin viikon autovuokra kustansi noin 450€. Autoksi suosittelemme pienempikokoista ja automaattivaihteista, tällöin on helpompi pärjätä kapeilla vuoristoteilläkin.

 

Vuokrattu Citikka C4 Cactus

Kapeaa vuoristotietä

Suosituksia majapaikan sijainniksi

Tukikohdan sijainti kannattaa tietysti valita omien mieltymysten mukaan. Me vietimme ensimmäisen viikon pohjoisen vuorilla ja jälkimmäisen viikon lounaisrannikon auringonpaisteessa – tämä tuntui oikein toimivalta yhdistelmältä. Jos käytössäsi ei ole vuokra-autoa, kannattaa valita sijainniksi Funchalin lähistö jossa liikkuminen julkisilla onnistuu parhaiten. Täältä löytyy myös lukuisia palveluntarjoajia, joiden kautta onnistuu niin ohjatut levadakierrokset, valassafarit kuin kiertoajelut ympäri saarta. Jos käytössäsi on auto, suosittelemme tukikohtaa São Marinho – Ribeira Brava – Madalena do Mar väliseltä osuudelta etelärannikkoa. Täältä on erittäin hyvät kulkuyhteydet ympäri saarta ja saat varmemmin nauttia aurinkoisesta säästä majapaikassasi. Jos käytössäsi on pidempi aika, voimme suositella loman jakamista kahteen osaan – viikko vuoristoisella maaseudulla tarjoaa ikimuistoisen kokemuksen autenttisesta Madeiralaisesta elämästä.

 

Etelärannikon tärpit majapaikan sijainniksi

Ruokakulttuuri ja ravintolakokemukset

Perinteisen madeiralaisen keittiön pääosaa näyttelevät erilaiset kalaruuat, koska näitä herkkuja on luonnollisesti helposti saatavilla. Madeiralaiset kokit valmistavat lounaan ja päivällisen paikallisista antimista. Kalan lisäksi madeiralaisessa keittiössä suositaan lihavartaita eli Espetadoja. Madeiralainen kokki maustaa ruuat varsin hennolla otteella, mausteina käytetään suolaa, pippuria sekä valkosipulia. Näin korostetaan ruuan omaa makua. Ruuan lisukkeena joka ravintolassa on tarjolla paikallista suuhunsulavaa valkosipulileipää eli Bolo do Cacoa. Jälkiruuaksi Madeiralla tarjotaan hunajakakkua eli Bolo do Meliä, leivonnaisia Pastel de Nataa tai maukkaita hedelmiä. Paikallista Madeira-viiniä ei myöskään sovi unohtaa.

Meidän kokemukset Madeiran ravintoloista olivat verrattain keskinkertaisia, valitettavasti ne WAU-elämykset jäivät puuttumaan. Emme tosin metsästäneet TripAdvisorin parhaita makunautintoja, vaan söimme siellä missä nälkä yllätti. Parhaan ravintolakokemuksen tarjosi São Martinhossa sijaitseva brasilialainen ravintola Espettus. Pyrimme joka reissulla etsimään brassiravintolan, perinteinen Rodizio on jo kokemuksena tosi mahtava ja lihansyöjälle todellinen paratiisi. Konseptin ideana on että alkupalojen jälkeen tarjoilijat yksi kerrallaan tuovat pöytiin vartaissa kypsennettyjä erilaisia lihoja. Tarjoilija esittelee vartaassa olevan lihan ja leikkaa ruokailijalle sopivan palan. Toisinaan vauhti on melko tiivis ja ruokailijalla on täysi työ ehtiä tyhjentämään lautastaan ennen seuraavan vartaan saapumista. Jossain vaiheessa ähky on varma ja tällöin pöydässä oleva tuopinalusta muistuttava liikennemerkki-lätkä käännetään näyttämään punaista. Tämä värikoodi toimii tarjoilijoille signaalina että ruokailija haluaa pitää tauon jatkuvasta lihamarssista. Espettuksessa rodizio maksoi ainoastaan 17,90€ per hlö + ruokajuomat päälle. Tälle erittäin vahva suositus!

 

Madeiralaisia perinneherkkuja

Brasilialainen ravintola Espettus

 

HÄMMENNYKSET:

Aggressiivinen kävelykeppimies

Pääsimme todistamaan myös Portugalilaisen miehen temperamenttia. Matkustaessamme täydellä paikallisbussilla Funchalista takaisin majapaikkaamme kiehahti Portugalilainen veri. Linja-auton keskimmäisen ulko-oven edessä matkannut vanhempi turistimies sai taakseen kiihkeän oloisen vanhemman herrasmiehen kävelykeppeineen. Paikallinen kävelykeppimies yritti tunkea väkisin etummaiseksi, jolloin edessä ollut turistimies suoristi ryhtiään ja pyrki pitämään paikkansa. Tämä ei takana ollutta kävelykeppimiestä miellyttänyt. Bussin pysähtyessä sopivasti kohdalle tulleelle pysäkille kävelykeppimies huitaisi turistia nyrkillä päähän ja viimeisteli tilanteen sivaltamalla kävelykepillä miestä päin. Tässä kohtaa muutamat valveutuneet kanssamatkaajat menivät tilanteeseen väliin, miehet saatiin pysäkille ja bussi turvallisesti liikkeelle. Ikkunoista näimme tilanteen jatkuvan vielä pysäkillä, kävelykeppimies kävi melkoisen kuumana.

 

 

Horisontti @ instagram

You Might Also Like

6 Comments

  • Reply Mika / Lähtöportti 7.2.2019 at 11:38

    Tätä lukiessahan heräsi taas kova kaipuu Madeiralle! Paljon huomioita, jotka voi Madeiralla käyneenä allekirjoittaa. Upea kuva Pico do Arieiron auringonnoususta, aina ilahduttaa nähdä että joku on päässyt sen kokemaan 🙂

    Kiitos linkkauksesta ja mukavaa jos vinkeistäni oli hyötyä!

    • Reply horisontti 7.2.2019 at 22:04

      Ahkerasti kyllä Madeiran postauksiasi on luettu, monia erinomaisia vinkkejä löytyi. Valitettavasti kukkaloisto jäi näin talviaikaan näkemättä, muuten kyllä erinomainen kohde erityisesti luonnon puolesta.

  • Reply Ju 8.2.2019 at 03:12

    Loppu Madeiran matkat, kun rupesivat periin kattausmaksua joka ravintolassa Funchal:ssa.

    Tuo tunneli on vissiin Santa Grus? Vieläkö kalliorinnetie on auki?

    Lasketaanko vielä reellä cable car lähellä?

    • Reply horisontti 8.2.2019 at 08:49

      Kuvassa ollut tunneli oli jossain Boaventuran luona pohjoisrannikolla. Kalliorinnetie oli pois käytöstä pian Boaventuran jälkeen, jouduttiin heittämään U-käännös ja kiertämään takaisin Sao Vicenteen ja sieltä Ribeira Bravaan..
      Funchalista lähtevän köysiradan päässä olevasta Monten kylästä lasketaan edelleen kelkoilla, meiltä tämä lysti jäi kylläkin kokematta.

  • Reply Merja Erkinharju 2.3.2019 at 02:21

    Ihan vaan vinkiksi että Madeiralta löytyy jopa 2 Michelin tähden ravintola sellaista ei Suomesta löydy, josko joku niitä wow elämyksiä kovasti kaipailee. Itselleni parhaat wow elämykset on tulleet joissain hyvin pienen ja vaatimattoman ravintolan puhtaista luonnollisista mauista joissa kikkailu loistaa poissaolollaan. Mutta onhan se joskus juhlavaa mennä myös kunnon pitkän kaavan illalliselle Mozarttiin tai vaikkapa Cris’s ravintoloihin tai sinne Talo de Oroon tähtineen.
    Ja yöelämääkin löytyy se vaan on usein äärimmäisen hyvin piilotettua niin Funchalissa kuin maaseudullakin, kerrankin menin paikallisen ystäväni kanssa jossain ihan middle of nowhere vaatimattoman näköiseen baariin, mutta Jeeeee kun oven avasi niin siellä oli ehkä 500 henkeä bilettämässä ja tila oli hämmästyttävän iso.
    Sieltä kauppakeskuksista löytyy tekstiileitä myös vähän vanhempaan makuun, kun vaivautuu vähän katsomaan ympärilleen Forumista löytyy Punt Roma ja La Viestä vaikkapa Ana Sousa jne.
    Madeiralaiset ovat hyvin taitavia piilottamaan asioita eivätkä vieläkään osaa markkinoida kunnolla oikein mitään vaikka turisteja tulee ovista ja ikkunoista, mutta ehkä vielä jonakin päivänä. Siihen asti mennään paikallisten ystävien johdatuksella ja hyvällä tuurilla mielenkiintoisiin paikkoihin.

  • Reply horisontti 2.3.2019 at 13:18

    Olet Merja varmasti aivan oikeassa että Madeiralta löytyy loistaviakin ravintoloita. Tässä oli meidän kokemukset parin viikon ajalta, emmekä tokikaan ehtineet joka paikkaa kokeilemaan.

  • Vastaa käyttäjälle horisontti Cancel Reply