Suomen suurin matkablogiyhteisö
Browsing Tag

Singapore

Kuudes kerta Singaporessa. Onks mitään uutta?

Kävimme joulukuun alussa Singaporessa koko perheen voimin ja olimme vajaan viikon siellä. Teimme siis pelkän kaupunkimatkan Singaporeen 2 vuotiaan lapsen kanssa ja olimme perillä vain viikon. Usein sitä kuulee, ettei pikkuskidin kanssa kehtaa lentää kymmentä tuntia suuntaansa viikon matkan takia, mut meillä oli kyl ihan kivaa.

Annin lentomatkat on ihan oma lukunsa. En ehkä tiedä, onko paremmin lentävää lasta olemassa. Anni oli vaan innoissaan kaikesta, eikä vanhempien tarvinnut hävetä, että lapsi otettiin mukaan finskin platinum wingiin. Lentokoneessa Anni valvoi, noin puolikahteen asti ihan siitä syystä, ettei malttanut laittaa silmiä kiinni, kun on niin kivaa. Hän nukkui koko matkan, kunnes ruvettiin tuomaan aamiaista. Se on niin mukavaa, kun vihdoin lapsella on oma paikka, niin ei tarvitse kestää, että koko lentomatkan on apina sylissä repimässä tukkaa. Sanoisin, että jopa melkein nautinnollinen kokemus.

Singapore oli yhtä upea, kuten aina aiemminkin. Saimme, jopa kokea ruuhkan, kun tiet oli suljettuna maratonin ajaksi. Tuttuun tapaan otimme matkan ajaksi kaksi erilaista hotellia, joista yksi oli aivan uusi Grand Park City Hall ja toinen kertalleen testattu Oasia Downtown.

Uusi asia #1

Aiemmin meillä ei ollut tapana syödä tai edes testailla food courteja, jostain syystä menimme aina ravintoloihin. Kerran kävimme syömässä satayt Arab streetillä, siinä on ehkä hieman sellaista food court meininkiä, mutta varsinainen food court -neitsyys meni vasta nyt. Mitäs niistä voi sanoa? Paikoin safka on sairaan hyvää, pääsääntäisesti melko hyvää kaikkialla. Nää kojut on myös ihan sairaan halpoja, parilla eurolla voi saada mahan täyteen ja neljällä eurolla sellainen jättibisse kylkeen. Jotkut kojut on niin suosittuja, että niihin saattaa olla todella todella pitkät jonot. Ne paikat on ainakin kokeilemisen arvoisia. Minulla on nyt unelma, jonka saatan joutua toteuttamaan vasta silloin, kun pääsemme Singaporeen ilman Annia. Haluaisin vetää tumut tollaisessa Food Courtissa ja ottaa joka kiskasta kaikesta oudoimman ruoan ja sitten vaan olla ja maistella. Singapore saatto olla se paikka, jossa opin juomaan viinin sijasta olutta. Se safka on vaan sellainen, että kylmä bisse maistuu sen kanssa älyttömän hyvältä.

Uusi asia #2

Gardens by the Bay – illasaikaan. Kuulostaa jopa hullulta, mutta kävin tosiaan vasta toista kertaa Gardens by the Bayssa ja vasta nyt ensimmäistä kertaa pimeällä. Mutta eipä se ollut myöskään ihan perusreissu Singaporen psykedeeliseen puutarhaan, vaan siellä oli hillitön joulumaa. Se oli HILLITÖN! Meillä oli Antin kanssa jäätävä tappelu päällä, ja yritin parhaani mukaan piilottaa innostumisen ko paikasta ja seistä periatteiteni takana. Mistä tapeltiin? Enpä muista enää, mutta onneksi se sitten loppui ja pääsimme keskittymään hauskanpitoon.

Siellä oli pomppulinnapuisto, joulupukin paja, valaistu piparkakkutalo ja esitykset tasaisin ajanvälein. Kaikkialla soi jenkkiläiset joululaulut ja kun taivaalta rupesi sataa ”lunta”, olin enemmän innostunut, kuin meidän lapsi. Siinä kohtaa, kun tulimme pimeästä ja lumettomasta Suomen marras/joulukuusta oli ihan mieletöntä päästä tälläiseen joulumaahan.

Uusi asia #3

Ekaa kertaa tulimme Sentosalle cable carilla. Kätevää ja kivaa! Anni oli mielissään ja kaikin puolin onnistunut kokemus.

Uusi asia #4

Ensimmäistä kertaa kävimme Sentosa Sea Worldissa, se oli tosi näyttävä ja meidän Anni huus melko monta kertaa ”kala ui” ja ”iso kala ui”. Ensimmäistä kertaa myöskin jotkut pöljät turistit tuli napsii meistä kuvia ilman lupaa (enimmäkseen Annista).

Uusi asia #5

Ensimmäistä kertaa kävimme Singaporen eläintarhassa ja se oli aivan huikea! Siis ehkä elämäni hienon eläintarha ikinä. Puhumattakaan, että suuri osa eläimistä oli siinä ylipäänsä vapaana. Eläimiä oli tosi paljon ja niillä oli hyvät oltavat. Eläintarhassa on tapahtumia about aamusta iltaan ja siellä voi helposti viettää, vaikka koko päivän. Myös täällä saatoin olla enemmän innoissani, kuin Anni. Eikä haitannut, että kastuimme kummatkin vesileikeissä ihan litimäriksi.

Uusi asia #6

Ensimmäistä kertaa kävimme sisällä ArtScience Museumissa Singaporessa. Kävelimme sen ohi lukuisia kerto ja ihailimme rakennuksen näyttävyyttä, mutta ikinä ei otettu selvää, että minkälainen se on sisältä ja mitä siellä näkee. No, tämäkin paikka oli HILLITÖN, mökötin Antille puoli päivää, kun hän halusi lähteä liian nopeasti pois. Se oli itselle jotenkin aivan surrealistinen kokemus ja en voi kuvitellakaan, mitä se oli pienelle lapselle ja minkälaisia unia hän näki sen jälkeen.

Uusi asia #7

Tämä on näistä kokemuksista vähiten kiva, sillä Anni sai elämänsä ensimmäisen korvatulehduksen, eikä me vanhempina osattu epäillä mitään muuta, kuin perusflunssaa. Reissun loppua kohti Anni oli jotenkin niin kitisevä ja levoton ja vasta päästyään Suomeen menimme lääkäriin, kun Anni ei kotonakaan rauhoittunut, eikä alkanut syödä normaalisti, niin siellähän se oli korvatulehdus ja niin pahana, kuin vaan voi olla. Nyt on sekin koettu.

Uusi asia #8

Sain vihdoin maistettua kauan toivomaani chilli crabia. Mitä jäi mieleen? Se oli kyl aika hyvää ja sen syönti on saakelin likaista hommaa. ÄLÄ laita mitään valkoista päälle, kun päätät maistaa. Peratessa rapua, punaista kastiketta lentää joka paikkaan.

Kuudetta kertaa Singaporeen, miksi ihmeessä?

Näin ihan heti alkuun myönnän, että yritin laskea mahdollisemman oikein, mutta en lähde vannomaan. Kävin Singaporessa noin viisi kertaa ja puolisoni ehkä 9. Meidän kaksivuotiaalle Annille tämä on toinen kerta. Aika hassua, että kuulumme kuitenkin niihin matkailijoihin, ketkä haluaa nähdä mahdollisimman monta maata, mutta taisimme löytää oman ”Espanjan”. Miksi ihmeessä haluamme taas lähteä Singaporeen? Mitä tekemistä siellä muka on?

Kaikki taisi alkaa siitä, kun kävimme täysin ennakkoluulottomina Singaporessa vuonna 2015. Emme odottaneet kaupungilta mitään muuta, kuin sen, että kaikki on kielletty ja on kallista. Ja myös sen, että mitään tekemistä ei mukamas olisi. Oltiinkohan aluksi nelisen päivää siellä ja se riitti, että rakastuimme paikkaan.

Koska kaikki on kielletty – tuli oikein kotoisa fiilis ja Suomessa asuneena arvostan turvallisuutta tosi paljon ja siellä on naurettavan turvallista. Singaporessa asuvalla kaverillamme on tapana sanoa, että jos sammut puistoon satasen seteli otsalla – heräät sieltä satasen seteli otsalla. Singaporessa kaikki toimii, niin kuin Suomessa, mutta kelit on parempia ja myös ruoka.

Meillä oli vahva suunnitelma lähteä Singaporeen asumaan koko perheen voimin, vaikka kuukaudeksi alkuun. Pakoon pimeää marraskuuta, mutta sitten kävi niin, että sain työpaikan ja tämän hetkinen matkustamiseni on luksusta, sillä lomaa minulle ei todellakaan ehtinyt kertyä. Pidemmäksi aikaa minun on valitettavasti ihan mahdotonta irrottautua työstä.

Kaikesta huolimatta täytyy edes välillä olla tyytyväinen siihen, mitä on – kuin miettiä sitä mikä puuttuu. Mä oon nimittäin erittäin hyvä siinä jälkimmäisessä. Kun kysyimme häiden jälkeen neuvoja avioliittoon, appini hetkeäkään ajattelematta kirjoitti muistikirjaan ”Nauti hetkestä, jossa elät”. Tämän parempaa neuvoa voi tuskin antaa.

Mutta Singapore. Miksi taas? Se paikka on meille niin kotoisa, että sinne on pakko päästä uudestaan ja uudestaan. Aina välillä tulee matkakuume Singaporeen. Singaporessa on kaikki hyvin. Siellä on sairaan hyvää safkaa. Kuukauden, jos siellä asustelisimme, niin löisin satasen vetoa, että kummallekin meistä tulisi 5 kiloa kallista läskiä, ei ehkä Annille.

Vaikka moni valittaa, ettei Singaporessa olisi tekemistä, niin minusta todellakin on. Joka kerta, kun olemme Singaporessa pyritään varaamaan hotelli alueilta, joissa emme aiemmin olleet. Singaporessa voi ihailla pilvenpiirtäjiä, voi nauttia rantabaareista Sentosalla, tai tehdä rauhallisia kävelylenkkejä pitkin Singapore-jokea. Singaporessa kannattaa syödä. Me emme onnistuneet löytämään sieltä yhtään huonoa ravintolaa vielä. Paras korealainen, paras intialainen ja paras kiinalainen tuli koettua siellä.

Yllättäen, edelleen on asioita, joita ei olla koettu siellä. Nyt, kun menemme Annin kanssa, niin tulee käytyä Singaporen eläintarhassa ja joka ikinen kerta olen himonnut yhtä tiettyä ravintolaketjua, minkä ravintolat on aina täynnä. Tällä kertaa ilmoitin Antille oikein etukäteen, että en lähde Singaporesta tyytyväisenä, jos en taaskaan pääse siihen ravintolaan.

JUMBO Seafood is famous for its live seafood, prepared in Singapore style. With more than twenty-year experience in serving local and international foodies, Jumbo Seafood is able to touch customers’ pulses and continuously creates distinctive menu items to satisfy any tastes. Jumbo’s award-winning chilli crab is strongly suggested by many locals.”

Tämän lisäksi, olen aina halunnut käydä iltaristeilyllä Singapore-joella ja nahdä maisemat vedeltäpäin. Sentosalla olemme aina tutkineet enemmänkin baaritarjontaa, mutta tällä kertaa aika ihanaa, että meillä on jopa 2 v. tekosyy mukana, kaikkia muita aktiviteettejä varten.

Innolla siis odotan reissua. Oletko käynyt Singaporessa? Tykkäätkö kaupungista?

Lapsen kanssa Aasiaan, mihin varautua?

Tässä postauksessa ajattelin käsitellä asioita, joita kannattaa pitää mielessä matkatessa (pienen) lapsen kanssa Aasiaan. Tietenkin Aasiassa on monia maita ja niiden välillä on vaihtelua, mutta yritän keskittyä niihin, missä kävin lapsen kanssa tai ilman. Jotkut huomiot saattaa olla yleispäteviä, kuin taas jotkus varmasti hyvin maakohtaisia, mutta näilläkin pääsee hyvin alkuun, kun suunnittelee reissua kauemmas.

Kävimme lapsemme kanssa Tokiossa, Taipeissa ja Singaporessa. Kyseessä oli lyhyt reissu, mutta siitä sai tarpeeksi käsitystä, miten lapsen kanssa pärjää.

  • LIIKKUMINEN

Suurkaupungeissa liikkuminen rattaiden kanssa ei ole tehty kovin helpoksi, vaikka hissejä ja ramppeja löytyy, niin opasteet saattaa olla epäselviä. Esimerkiksi Tokiossa, missä metroasemat on muutenkin valtavia useine linjoineen etsiessä hissiä olimme usein eksyksissä reitiltä. Jos lapsi kävelee jo tai on niin pieni, että voi kantaa kantorepussa, niin se on paljon helpompaa. Kantoreppuja Tokiossa käytetään paljon, enemmän kun rattaita.  Meiltä reppu jäi pois, kun ajattelimme, että matkarattailla pärjää hyvin ja ettei Anni muutenkaan viihtynyt niissä enää pitkiä aikoja – mutta se oli virhearvio, repun olisi kannattanut ottaa mukaan.

  • RUOKA

Ravintoloissa ei ole lasten annoksia ja vauvaruokaa oli miltei mahdotonta löytää Tokiossa/Taipeissa tai Singaporessa. Sitä ei myydä perusmarketeissa. Vauvaruoka löytyy joko lastentavaraliikkeistä tai suurista marketeista (ei löydy keskustasta). Missään ravintolassa Tokiossa ei ollut lasten istuimia tai jos oli, niin sellaista mallia, joka vain korottaa tuolia, muttei tue lasta lainkaan – eli siis pienelle vaarallista. Onneksi, Anni oli jo sen ikäinen, että hän sai periaatteessa syödä mitä vain. Sanon kyllä heti, ettei reissun aikana ruokavalio ollut mitenkään terveellinen, oli vaan mahdotonta syöttää lapselle jotain Suomesta tuotuja purkkiruokia, samaa aikaa kun se leikkii lattialla, koska sylissä pitäminen ei myöskään auttanut mitään. Ostettiin sille siis jotain leipiä/pullia/hedelmiä/valmiita annoksia (jotka näyttivät, että kehtaa antaa lapsen maistaa).

  • VAIPAT

Samoin, kuin ruokaa vaippoja ei löytynyt mistään. Toimme mukanamme sen verran, että pärjäsi ainakin muutaman päivän, eikä pitänyt tulla hätä, muttei niitä vaippoja vaan ollut missään. Jotkut Watsonit myivät YKSITELLEN pakattuja vaippoja, jotka saattoi olla vain kahta eri kokoa. Eli tavarataloissakin kannattaa etsiä lasten osastolta, eikä ruokaosastolta niin kuin Suomessa.

  • VANHEMPIEN OMA AIKA

Tästä tulee kyllä puutetta reissussa, koska matkailu lapsen kanssa on lapsen hoitamista, eikä matkustamista. Homman voi kuitenkin helpottaa sillä, että aina kun lapsi nukahtaa, menette syömään tai juomille, tai mitä ikinä haluattekaan. Meidän iloksi lapsemme oli päättänyt nukkua reissussa kahdet päikkärit, jolloin saimme mahdollisuuden olla kahden ja rentoutua hetkeksi.

  • AIKAERO

Paljon helpompaaa, kuin pelkäsin. Ainut ongelma oli se, että ekana päivänä Anni meinasi olla aivan Suomen ajan mukaan, mutta me olimme todella väsyneitä, kun emme saaneet koneessa nukuttua. Koitimme pitää lapsen Suomen ajassa loppumatkankin, mutta se pakolla vähän siirtyi. Suomeen palatessa ongelmia ei myöskään esiintynyt, eikä lapsi ruvenut lainkaan heräilemään liian aikaisin. https://www.rantapallo.fi/hoponhopoff/2018/10/22/pikkulapsi-ja-aikaero/

  • LENNOT

Tämäkin meni todella helposti, vaikka pelkäsin. Kummatkin lennot oli yölentoja ja vaikka lapsi vaatikin riehumista hetken aikaa, pääsääntöisesti kuitenkin nukkui todella hyvin. Tässä postauksessa kaikki vinkit pitkille lennoille. https://www.rantapallo.fi/hoponhopoff/2018/10/20/pitka-lento-vauvan-kanssa/ 

  • HÄTÄTILANNE

Kaikki mahdolliset lääkkeet kannattaa ostaa Suomesta mukaan, jos jotakin sattuu, ei tarvitse sitten paikan päällä etsiä apteekkia ties mistä ja selittää mitä oikein tarvitsee. Jos vauva on ihan pieni, kannattaa ottaa hyvin selvää kaikista rokotteista, mitä saattaa tarvita ennen matkaa ja samoin tarkistaa, että oma vakuutus on kunnossa.

Tokio-Taipei-Singapore

Upea reissu takana, katsokaa vaikka itse! Tämä reissu ei pelkästään sisältänyt mutkia matkan varressa, vaan suorastaan alkoi heti isolla mutkalla, kun sovittu lapsenhoito peruuntui ja 1,5 vuorokautta ennen reissua yritettiinkin saada lentolipun myös pienelle matkustajalle. Olisihan vaihtoehtona ollut myös minun kotiinjääminen, mutta se tuntui melko pahalta ajatukselta jäädä omalta synttärimatkalta pois, mitä olen odottanut melkein puoli vuotta, niin Anni sitten tuli mukaan.

Lennot meni helposti, kenenkään yöunia emme häirinneet. Aikaeroistakin lapsi toipui yllättävän helposti. Monet asiat oli hankalia, mutta kyllä on pakko myöntää, etten silti jäisi kotiin, vaikka täällä onkin helpompaa hoitaa lasta. Tosi harmi, ettei reissu mennyt niin, kuin sen alunperin piti mennä, saisimme niin paljon enemmän irti näistä paikoista, jos olisimme ilman lasta. Ja toisaalta jos heti tiedettäisiin, että Anni tulee mukaan, niin se suunnitteltaisiin erilaiseksi.

Mutta silti voi kyl sanoa, että sen verran mielenkiintoa herättivät sekä Japani, että Taiwan, että sinne on ihan pakko mennä takaisin joskus. Rakastuin Tokioon, se oli niin siisti ja hallittu kaaos, ruoka hyvää ja ihmiset ihan superkohteliaita. Japanilaiseen kulttuuriin tekesi mieli myös tutustua paremmin. Taipei oli myös yllätyksekseni ihan todella siisti ja tosi hyvää ruokaa kaikkialla ja kaikki puhui kohtalaisen hyvää englantia.

Vaikka olemme aiemminkin matkustaneet Aasiaan näihin aikoihin ja aina on ollut sadekuuroja, mutta ne tosiaan oli kuuroja. Tällä kertaa sateen määrä yllätti, emmekä olleet oikein varautuneet siihen. Monena päivänä tihkutti melkein aamusta iltaan, se on aika tylsää – voin sanoa ja ostarit ovat tulleet tutuksi.

Ja Annille oli siis tullut reissun aikana 5 lentoa mittariin ja lentojen yhteissumma meni yli kahdenkymmenen. Hän on kyllä tosiaan jo melko kokenut matkustaja. Ja oli hauskaa seurata mihin asioihin lapsi kiinnittää huomiota. Olisi aivan mainoita saada tietää, mitä hänen päässään liikkui.

Ja pieni oodi miehelleni jälleen kerran upeista matkakuvista! Onneksi kirjoitan tätä blogia, niin muutkin voi nähdä hänen otoksiaan.