Suomen suurin matkablogiyhteisö
Browsing Tag

kaukomatkat

Kokemuksia Nepalista, A-luokan reissu hipstereiden pyhättöön.

Tämä on vieraspostaus, jonka kirjoitti ystävämme Henri Heikkinen hänen ja mieheni yhteisestä reissusta Nepaliin. Heillä on ollut vuosia tapana matkustaa yhdessä ainakin kerran vuodessa ja joskus, jopa enemmän. Nykyään annan siunauksen poikien suunnitelmille, sillä ehdolla, että saan blogiini postauksen Henkalta ja kuvia Antilta. A-luokan reissu tarkoittaa muuten matkaa ilman vaimoja. Heidän aiemmasta reissusta Myanmariin voit lukea täällä

Tässä heidän tarinansa Nepalista. 

Meillä on Antin kanssa tapana käydä aina jossain sellaisessa paikassa jossa emme ole aiemmin käyneet. Kun useimmat “perusmaat” on vähintään jompi kumpi kiertänyt, täytyy mennä sellaisiin paikkoihin jotka eivät ensimmäisenä tule mieleen. Tällä kertaa ohjelmassa olivat Nepal ja Brunei. Tässä on ainakin se hyvä puoli, että Irinaa ei niin innosta käydä näissä paikoissa, jolloin saamme mennä Antin kanssa keskenämme. 

Itselleni Nepalista tulevat päällimmäisenä mieleen vuoret ja brittien puolesta taistelleet Gurkha -sotilaat. Ensimmäiset näkyivät varsin selkeästi horisontissa ja jälkimmäiset katukuvassa kun jokaisesta matkamuistomyymälästä voi ostaa itselleen gurhkien käyttämiä kukri-veitsiä ja baarissa myydään Gurkha -olutta. 

Etukäteen ei tiedetty tarkalleen millaisia ihmisiä nepalilaiset ovat. Paljastui, että siellä on kahdenlaista väkeä. Kiinalaisen näköisiä ja intialaisen näköisiä. Buddhalaisia ja Hinduja. He sitten siellä elävät ainakin näennäisesti sulassa sovussa, joskin jäi sellainen mielikuva, että paikallinen yläluokka koostuu näistä intialaistaustaisista.

Se, mikä Nepalista olisi pitänyt arvata on turistien laatu. Koska Intian ja Kiinan välissä sijaitseva Nepal ei ole “mikään turistikohde” on se täynnä hipsterituristeja. Jo lentokentällä kävi ilmi, että me emme kuulu joukkoon kun olimme ainoat kaksi matkustajaa matkalaukkujen kanssa. 

Sisäistä Cartmaniani kyrsi koko matkan kun joka paikka oli täynnä enemmän tai vähemmän hipin näköisiä hampuuseja reppuineen ja takatukkineen. Pussihousut tulevat Kelan rahoilla eksoottiseen Nepaliin polttamaan pilveä ja kiertämään minibussilla vuorenjuurta, minkä jälkeen mennään sitten Kallion lähikapakkaan kertomaan, että nyt on valaistunut mieli vaeltajalla, eivätkä maalliset murheet enää paina. 

Minibusseista puheenollen, köyhässä Nepalissa oli maailman hienoimmat taksit. Siis hienoimmat sillä tavalla, että kaikki taksit olivat jotain vanhoja japanilaisia Kei -autoja. Kyseinen termi tarkoittaa siis sellaisia mopoauton kokoisia miniautoja. Siinä on jotain hyvin romanttista kun kaksi lihavaa länsimaalaista ahtautuu sellaiseen pölyiseen koirankoppiin. 

Vaikka Nepal on yksi maailman köyhimpiä maita, ei ainakaan pääkaupungissa Katmandussa ollut puutetta kahdesta asiasta – pölystä ja temppeleistä. Autot olivat pölyisiä, huoneet pölyisiä ja ilmassa leijaili pölyä. Temppelit taas olivat ainutlaatuinen sekoitus Buddhalaista ja Hindulaista perinnettä ja pääkaupungin ehkä mielenkiintoisin nähtävyys.

Toisaalta aikalailla myös ainoa nähtävyys. Jos olisi jotain muuta halunnut nähdä kuin vanhoja temppeleitä ja rakennuksia, olisi pitänyt lähteä kiertelemään maata, eikä meillä ollut siihen aikaa, koska Irina ei anna Antin lähteä kovin pitkäksi aikaa matkoille.  

Nepalista sellainen mielenkiintoinen anekdootti, että kruununprinssi päätti 1. kesäkuuta 2001tappaa kaikki ja ampui mm. vanhempansa ja itsensä. Koska kuningas oli yksinvaltias, kruunattiin koomassa maannut prinssi kuninkaaksi. Hänen kuoltuaan valtaan nousi kuninkaan nuorempi veli, jonka satuimme näkemään yökerhossa. Nyttemmin Nepali on jonkun sortin demokratia, jota pyörittävät sosialistit niinkuin kaikissa köyhissä maissa.

Eli summa summarum, jos suunnittelet menevästi Nepaliin, niin ota mukaan sellainen pölysuoja naamalle, käy tutustumassa temppeleihin ja lähde sitten seikkailemaan muualle maahan. Yleisesti ottaen näinniinkuin Intiassa ja Kiinassa käyneenä, Nepal oli vähän kuin Intia ilman paskaa kaduilla ja kerjäläisiä katuojissa. Siellä ei itse asiassa näkynyt yhtään nälkäisiä tai aliravittuja ihmisiä, mikä on aina positiivista kun käy köyhissä maissa. 

 

Karaokebileet perhehotellissa? – Kyllä! Tarina Port Dicksonista.

Siitä asti kun ruvettiin seurustelemaan Antin kanssa aloin huomata joidenkin ihmisten säälivän mua, kait koska heidän mielestä elämästäni tuli tylsä. Harva ulkopuolinen kuitenkin tietää että elämäni hulluimmat ja oudoimmat seikkailut ovat tapahtuneet Antin seurassa. En tiedä olemmeko siinä mielessä jonkun verran poikkeuksellinen pariskunta, mutta reissuilla meille sattuu ja tapahtuu. Pahin moka taisi olla se kun juhlittiin reissulle lähtöä niin railakkaasti että nukuimme reissulta pommiin. Sinne meni Kap Verden -pakettimatkat, uusia lentoja ei ollut saatavilla ja olimme jo valmiiksi lentokentän Hiltonissa matkalauikkuineen, niin ei muuta kuin uusia lippuja tilalle ja Thaimaaseen!

 

Mutta nyt on tarina Malesiasta. Olimme siis ihanassa puolityhjässä perhehotellissa viettämässä muutaman päivän lepoa matkustamisesta, sillä kahden viikon aikana kierrettiin 4 kohdetta kolmessa eri maassa. No hieno ajatus mut lopulta pikkasen tylsä, kun kylälläkään ei ollut tekemistä. Siinä kolmantena päivänä illallisen jälkeen istuimme jälkkäridrinksuilla kumpikin nenä omassa puhelimessa. Humala oli nouseva eikä nukkumaan ollut menoa. Baarissa oli vain yksi muu pöytä varattuna. Nuoria ausseja. Päätimme tehdä tuttavuutta ja sen homman tunnetusti hoitaa pullo tiukkaa alkoholia. Tutustuimme mahtaviin ihmisiin ja juttua riitti. Juteltiin maailman ongelmista ja kerroimme hienoja tarinoita Suomesta. Pullo loppui kesken ja toinen oli tilattava. Kun baari tultiin sulkemaan, ehdotettiin baaripäällikölle ottaa rennosti ja juoda paukut meidän kanssa. Yllätykseksemme mies suostui ja hetken päästä oli jo avaamassa meille suljettua karaokehuonetta. Ei hyvää päivää. Toisena päivänä oli sama porukka ja sama kaava. Siinä se rentoutusloma, puhalluttaa vaikka makaa päivät pitkät aurinkotuolissa. Onneksi oli vielä yksi päivä levätä ja nauttia ihanasta spasta.

 

Väsyneinä mutta tyytyväisinä jatkoimme matkaa kohti Kuala Lumpuria.

 

IMG_7164

IMG_7177

IMG_7167

IMG_7169

IMG_7184

IMG_7192

IMG_7195

IMG_7208

IMG_7209

IMG_7211

IMG_7212

IMG_7219

IMG_7226

 

Malesiassa on muutakin kuin Lankgawi.

Malesian Port Dicksoniin matkamme kävi Singaporen Tallinnan -eli Indeonesian Batam saaren kautta. Siitä kerron aivan kohta, mutta keskitytään nyt tähän. Koska meidän parin viikon reissulla me kierrettiin 4 paikkaa, niin rantakohteelle oli tietynlaisia ehtoja. Se ei saanut olla liian kallis, ja sen pitäisi olla kohtuullisen matkan päästä Kuala Lumpurista. Valinta osui Port Dicksoniin. Itse kylässä ei ole kyllä nähtävää yhtikäs mitään, mutta onneksi kaupunkikohteissä nähtävyyksiä riittää, joten oli mukavaa vain maata altaalla muutama päivä. Sinänsä nähtävyys oli – täysin autiot rannat vain 90 minuutin matkan päässä Kuala Lumpurin metropolista. Rannat oli leveitä ja matalia, vesiraja oli niin täynnä pikkurapuja että mä en ainakaan uimaan halunnut mennä. Rantaviivalla näkyi myös keskeneräisiä ja hylättyjä hotelleja ja resortteja, hieman pelottava näky, mutta ..Matkailu avartaa. Paikallisille ihmisille minä taas olin melkoinen nähtävyys, onneksi Antti on niin iso ja pelottava ettei tarvinnut pelätä.

IMG_7140

IMG_7141

IMG_7142

IMG_7143

IMG_7144

Malesiassa uskonto on hyvinkin vahva, valtaosa väestöstä ovat muslimeja. Muslimiusko rantautui siihen intialaisten muslimikauppiaiden myötä 1200-luvulla. Vanhin säilynyt moskeija on päivätty aikaiseen 1800-lukuun. Paikalliset naiset käyttävät poikkeuksetta huiveja, eikä Port Dicksonissa hotellin ulkopuolella löytynyt alkoholia. Hotellissakin sen saaminen ei ollut kovin helppoa, nimittäin joka tarjoilija ei edes voinut ottaa vastaan alkoholitilausta ja sitä varten kutsuttiin yleensä intialaisen tarjoilijan. Malesiassa myös usein näkee saudeja jotka tulevat sinne lomalle. Naiset täysihunnutettuina istuvat rantatuolissa ja miehet ottaa kaiken irti altaasta. Seurasin jopa tilanteen kun hunnutettu nainen rantatuolissa paljasti noin 3 senttiä nilkkaa, sen mikä näkyi tennarin ja pitkän kalsarin välissä hunnun alta, miehensä ilmestyessä paikalle nainen heti korjasi hunnun ja oli häpeissään …. Mutta minkäs teet, heidän kotimaassaan on kuumimmillaan +50 astetta, siinä Malesian +30 tuntuu aika freeshiltä.

IMG_7152

IMG_7154

IMG_7156

IMG_7158

IMG_7161

Bungalow merinäköalalla noin 150€ yö.

Singaporen näkymät ja parhaat kävelyreitit.

Yksi asia mikä Singaporessa on parasta, on ehdottomasti sen näkymät. Toinen on ruoka, mutta siitä myöhemmin. Kaupungin lay out on onnistuttu säilyttämään selkeänä ja on onnistuttu hienosti yhdistämään uutta ja vanhaa. Verrattuna esimerkiksi Hong Kongiin, keskusta ei ole liian tiivis ja ahdas. Singaporessa mahtuu liikkumaan (sen mitä siinä kuumuudessa jaksaa kävellä) ja hengittämään. Vaikka kaduilla olisi paljonkin ihmisiä niin se virta ei vie sua mukanaan. Jos tulee tosi kuuma niin voi vilvoitella joko kauppakeskuksessa tai alikulussa tai terassilla kylmää olutta juoden.

  1. Käy päivällä Orchard road päästä päähän. Itse en Singaporessa shoppaile muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Syystä että se on kalliimpi kuin Eurooppa. Mitä sieltä ostan on aasialainen kosmetiikka ja La Senzan alkkarit 🙂
  2. Käy päivällä katselee Merlionin patsasta eli kuuluisaa Singaporen leijonaa keskusta-alueella. Siellä on myös todella monia ravintoloita joista aukeaa hienot näkymät. Kun istuu släpärit jalassa juomassa kylmää olutta, on kivaa seurata kiireisiä pankkimiehiä puvuissaan.
  3. Päivällä Clarke Quay ja jokivarsi. Kaupungin syke katoaa kokonaan ja vain Aasian kuumuus muistuttaa missä ollaan.
  4. Illalla keskusta-alue on jo uusi nähtävyys. Samalla reissulla voi poiketa Gardens by the bayssa.
  5. Jos löytyy ylimääräinen päivä, suosittelen Sentosaa. Sinne pääsee kätevästi metrolla, taxit on myös edullisia. Sentosalla voi hengailla, istua rantabaarissa tai käydä hienommalla satama-alueella (voisin muuttaa sinne koska vain). Liikkuminen saarella hoituu myös joko taxilla tai paikallisilla ilmaisilla pikkubusseilla.
  6. Illalla Chinatown ja samalla Little India.

Singaporessa on ihan älyttömästi tekemistä, enkä ikinä ymmärrä ihmisiä ketkä sanovat että se on tylsä eikä sieltä löydy tekemistä. Vaikka paikka on monesti nähty mulla on silti todella pitkä listä mitä vielä pitäisi kokea ja nähdä!

 

IMG_7093

IMG_7101

Auringonnousu Singaporen yllä.

IMG_7113

Orchard Road, poikkeullisesti tyhjä.

IMG_7114

IMG_7118

IMG_7123

IMG_7126

Swissotel The Stamford