Suomen suurin matkablogiyhteisö
Browsing Tag

aasia

Kuudes kerta Singaporessa. Onks mitään uutta?

Kävimme joulukuun alussa Singaporessa koko perheen voimin ja olimme vajaan viikon siellä. Teimme siis pelkän kaupunkimatkan Singaporeen 2 vuotiaan lapsen kanssa ja olimme perillä vain viikon. Usein sitä kuulee, ettei pikkuskidin kanssa kehtaa lentää kymmentä tuntia suuntaansa viikon matkan takia, mut meillä oli kyl ihan kivaa.

Annin lentomatkat on ihan oma lukunsa. En ehkä tiedä, onko paremmin lentävää lasta olemassa. Anni oli vaan innoissaan kaikesta, eikä vanhempien tarvinnut hävetä, että lapsi otettiin mukaan finskin platinum wingiin. Lentokoneessa Anni valvoi, noin puolikahteen asti ihan siitä syystä, ettei malttanut laittaa silmiä kiinni, kun on niin kivaa. Hän nukkui koko matkan, kunnes ruvettiin tuomaan aamiaista. Se on niin mukavaa, kun vihdoin lapsella on oma paikka, niin ei tarvitse kestää, että koko lentomatkan on apina sylissä repimässä tukkaa. Sanoisin, että jopa melkein nautinnollinen kokemus.

Singapore oli yhtä upea, kuten aina aiemminkin. Saimme, jopa kokea ruuhkan, kun tiet oli suljettuna maratonin ajaksi. Tuttuun tapaan otimme matkan ajaksi kaksi erilaista hotellia, joista yksi oli aivan uusi Grand Park City Hall ja toinen kertalleen testattu Oasia Downtown.

Uusi asia #1

Aiemmin meillä ei ollut tapana syödä tai edes testailla food courteja, jostain syystä menimme aina ravintoloihin. Kerran kävimme syömässä satayt Arab streetillä, siinä on ehkä hieman sellaista food court meininkiä, mutta varsinainen food court -neitsyys meni vasta nyt. Mitäs niistä voi sanoa? Paikoin safka on sairaan hyvää, pääsääntäisesti melko hyvää kaikkialla. Nää kojut on myös ihan sairaan halpoja, parilla eurolla voi saada mahan täyteen ja neljällä eurolla sellainen jättibisse kylkeen. Jotkut kojut on niin suosittuja, että niihin saattaa olla todella todella pitkät jonot. Ne paikat on ainakin kokeilemisen arvoisia. Minulla on nyt unelma, jonka saatan joutua toteuttamaan vasta silloin, kun pääsemme Singaporeen ilman Annia. Haluaisin vetää tumut tollaisessa Food Courtissa ja ottaa joka kiskasta kaikesta oudoimman ruoan ja sitten vaan olla ja maistella. Singapore saatto olla se paikka, jossa opin juomaan viinin sijasta olutta. Se safka on vaan sellainen, että kylmä bisse maistuu sen kanssa älyttömän hyvältä.

Uusi asia #2

Gardens by the Bay – illasaikaan. Kuulostaa jopa hullulta, mutta kävin tosiaan vasta toista kertaa Gardens by the Bayssa ja vasta nyt ensimmäistä kertaa pimeällä. Mutta eipä se ollut myöskään ihan perusreissu Singaporen psykedeeliseen puutarhaan, vaan siellä oli hillitön joulumaa. Se oli HILLITÖN! Meillä oli Antin kanssa jäätävä tappelu päällä, ja yritin parhaani mukaan piilottaa innostumisen ko paikasta ja seistä periatteiteni takana. Mistä tapeltiin? Enpä muista enää, mutta onneksi se sitten loppui ja pääsimme keskittymään hauskanpitoon.

Siellä oli pomppulinnapuisto, joulupukin paja, valaistu piparkakkutalo ja esitykset tasaisin ajanvälein. Kaikkialla soi jenkkiläiset joululaulut ja kun taivaalta rupesi sataa ”lunta”, olin enemmän innostunut, kuin meidän lapsi. Siinä kohtaa, kun tulimme pimeästä ja lumettomasta Suomen marras/joulukuusta oli ihan mieletöntä päästä tälläiseen joulumaahan.

Uusi asia #3

Ekaa kertaa tulimme Sentosalle cable carilla. Kätevää ja kivaa! Anni oli mielissään ja kaikin puolin onnistunut kokemus.

Uusi asia #4

Ensimmäistä kertaa kävimme Sentosa Sea Worldissa, se oli tosi näyttävä ja meidän Anni huus melko monta kertaa ”kala ui” ja ”iso kala ui”. Ensimmäistä kertaa myöskin jotkut pöljät turistit tuli napsii meistä kuvia ilman lupaa (enimmäkseen Annista).

Uusi asia #5

Ensimmäistä kertaa kävimme Singaporen eläintarhassa ja se oli aivan huikea! Siis ehkä elämäni hienon eläintarha ikinä. Puhumattakaan, että suuri osa eläimistä oli siinä ylipäänsä vapaana. Eläimiä oli tosi paljon ja niillä oli hyvät oltavat. Eläintarhassa on tapahtumia about aamusta iltaan ja siellä voi helposti viettää, vaikka koko päivän. Myös täällä saatoin olla enemmän innoissani, kuin Anni. Eikä haitannut, että kastuimme kummatkin vesileikeissä ihan litimäriksi.

Uusi asia #6

Ensimmäistä kertaa kävimme sisällä ArtScience Museumissa Singaporessa. Kävelimme sen ohi lukuisia kerto ja ihailimme rakennuksen näyttävyyttä, mutta ikinä ei otettu selvää, että minkälainen se on sisältä ja mitä siellä näkee. No, tämäkin paikka oli HILLITÖN, mökötin Antille puoli päivää, kun hän halusi lähteä liian nopeasti pois. Se oli itselle jotenkin aivan surrealistinen kokemus ja en voi kuvitellakaan, mitä se oli pienelle lapselle ja minkälaisia unia hän näki sen jälkeen.

Uusi asia #7

Tämä on näistä kokemuksista vähiten kiva, sillä Anni sai elämänsä ensimmäisen korvatulehduksen, eikä me vanhempina osattu epäillä mitään muuta, kuin perusflunssaa. Reissun loppua kohti Anni oli jotenkin niin kitisevä ja levoton ja vasta päästyään Suomeen menimme lääkäriin, kun Anni ei kotonakaan rauhoittunut, eikä alkanut syödä normaalisti, niin siellähän se oli korvatulehdus ja niin pahana, kuin vaan voi olla. Nyt on sekin koettu.

Uusi asia #8

Sain vihdoin maistettua kauan toivomaani chilli crabia. Mitä jäi mieleen? Se oli kyl aika hyvää ja sen syönti on saakelin likaista hommaa. ÄLÄ laita mitään valkoista päälle, kun päätät maistaa. Peratessa rapua, punaista kastiketta lentää joka paikkaan.

Brunei -matkailua kuuluisan sulttaanin maahaan.

Tämä on poikien A-luokan reissun jatko-osa (Nepal) ja myös tämän postauksen takana on ystävämme Henri Heikkinen. Pojilla on tapana reissata yhdessä silloin tällöin ja he ovat käyneet yhdessä Israelissa, Brasiliassa, Myanmarissa, Riiassa, Laosissa, Singaporessa, Portugalissa ja Espanjassa. Seuraavakin reissu taitaa olla jo kalenterissa ja se on vajaan viikon reissu Hong Kongiin, jonka aikana he käyvät ”katsomassa” Macaon kasinoita ja lähtevät seikkailemaan Kiinaan jonnekin tehtaalle.

Brunei

Nepalista pienen tankkausvälilaskun kautta päädyimme Bruneihin, joka lienee tunnetuin sulttaani Hassanal Bolkiah:in uskomattomasta omaisuudesta. Sulttaanilla on kymmenien miljardien omaisuus, palatseja – mukaan lukien maailman suurin asumiskäytössä oleva linna, tuhansien autojen kokoelma, Boeing 747 yksityiskoneena ja muuta mukavaa. 

Ensimmäinen hoksaus Bruneista oli, että siellä on kaikki kiellettyä. Alkoholia ei myydä ja sitä saa tuoda rajallisesti maahan juodakseen yksin neljän seinän sisällä. Tupakointi on kiellettyä käytännössä kokonaan ja tietysti kaikesta hauskanpidosta aina homoilusta huumeisiin on voimassa jopa kuolemanrangaistukset. Sen verran tullissa kuitenkin selvisi, että maahan saa viedä nuuskaa, joten siinä suhteessa Brunei on parempi paikka kuin esimerkiksi Singapore. 

Vahva muslimikulttuuri tuli myös esille siinä, kun olimme varanneet yhteisen hotellihuoneen Radissonista. Respa suorastaan kauhistui kun sanoimme, että olemme menossa samaan huoneeseen ja pyysimme erillisiä sänkyjä. Hotellissa ei kuulemma ole yhtään huonetta erillisillä sängyillä. Asia sitten järjestyi niin, että minä sain nukkua sellaisessa siirettävässä lasten vuoteessa. Elämäni ehkä huonoiten nukutut hotelliyöt koskaan. 

Ulkoisesti Brunein pääkaupunki Bandar Seri Begawan on verrattain nuhjuinen siihen nähden, että maan pitäisi olla BKT:n perusteella yksi maailman rikkaimpia. Hienoimpia rakennuksia olivat isolla rahalla rakennetut moskeijat ja edellä mainitun sulttaanin palatsit. Ehkä suuri bruttokansantuote on vain näennäistä ja kaikki rahat valuvat suoraan sulttaanin taskuihin, joka sitten jakaa almuja alamaisille. 

Nähtävyydet

Brunein pääkaupungin parasta antia oli käydä veneretkellä suistossa. Oli sen verran hiljaista, joten venekyydin hinnan sai tingittyä niin alas, että mekin raaskimme lähteä. Helteellä jokea pitkin ajelu tuntui virkistävältä ja matkalla näki mm. pylväiden päälle rakennetun kaupunginosan, krokotiilin (tai kaimaanin), erilaisia apinoita ja lintuja. 

Toiseksi parasta antia on tutustua aiemmin mainittuihin moskeijoihin. Uskonto unohtaen, on kyseessä kuitenkin poikkeuksellisen hienoa arkkitehtuuria jota voi paatuneinkin ristiretkeilijä ihailla. Jollain tapaa hauska oli myös sulttaanin oma museo, joka oli täynnä valokuvia sulttaanista, hänen henkilökohtaista esineistöään ja lahjoja joita sulttaani oli saanut muualta.

Kun emme muutakaan tekemistä keksineet, palkkasimme itsellemme oppaan, joka kierrätti meitä ympäri pääkaupunkia ja lähiseuduilla. Siinä missä muualla maailmassa saattaa taksikuski yrittää myydä huumeita, tarjosi kuski meille mahdollisuutta ostaa olutta. Emme kuitenkaan tarttuneet tähän, koska ajatus ylihintaisesta lämpimästä oluesta ei suuresti innostanut. Kuskin palkkio oli vain kymppejä ja maa jäi muutenkin mieleen poikkeuksellisen edullisena.

Valitettavasti vain oikeastaan mikään mitä näimme, ei herättänyt kovinkaan suuria tunteita. Oli hiekkarantaa, mutta ei niin houkuttelevaa kuin muualla, sulttaanin palatsirakennuksista näkyivät vain katot ja paikallisessa teknologiamuseossa oli lähinnä keppejä ja kalaverkkoja.

Ehkä Bruneistakin saisi enemmän irti kun lähtisi seikkailemaan Borneon viidakoihin. Tiedä häntä, me pakkasimme jo parin päivän jälkeen tavararamme ja lensimme Kuala Lumpuriin, josta voitkin lukea Irinan kokemuksia (täältä).

Onko Hong Kong turvallinen?

Uutisista saa kuvan, että koko Hong Kong olisi about tulessa ja ihmisia ammutaan kaduille. Tämä reissumme oli varattu useita kuukausia sitten ja tunnelmat sen suhteen meni vuoristorataa.

Jos en ole väärässä, niin Antti tais ostaa tämän reissun minun synttärilahjaksi vielä kevään loppupuolella. Kesän aikana alkoivat mellakat ja me koko ajan pähkäiltiin, että odottaako sitä, että tilanne rauhoittuu, vai ostaako suosiolla jatkolennot eteenpäin. Päätettiin ensin odottaa, sitten jo mietittiin vaihtoehtoja ja sitten taas yritin selvittää, että miten vaarallista siellä nyt oikeasti on.

Paikallinen suomalainen vinkkasi, että turvallista on ja luotimme siihen. Sen jälkeen, kun näimme, että kaiken lisäksi vielä hotellien hinnatkin on halpoja, niin päätös oli sinetöity.

Olimme Hong Kongissa kertaalleen vuonna 2016 ja se oli aika nopea reissu, jossa vertasin Hong Kongia koko ajan Singaporeen, eikä se vaan vetänyt sille vertoja. Tosin hintatasosta mielestämme se meni ohi Singaporen, eikä se ollut hyvä asia. Etsin Hong Kongista samanlaista puhtautta, moderniutta ja ruokaa, kuin Singaporessa. Ei, ei löytynyt. Paska paikka, lähetään.

Ajan kanssa tuli fiilis, että no vois sille antaa toisen mahdollisuuden ja just nyt, kun olimme menossa, niin jengi rupesi mellakoimaan. Sen voin nyt kokemuksesta sanoa, että median luomia mielikuvia ei kannata uskoa. Mikäli en tietäisi, että Hong Kongissa on tilanne päällä, niin se ei olisi tullut mun mieleen.

Vaikka rakas mieheni sanoo, että yksi kuva valehtee enemmän, kuin 1000 sanaa, näistä meidän kuvista saa hyvin tän hetkisen tunnelman kiinni. Henkensä edestä ei tarvitse pelätä. Asuimme reissumme aikana kahdessa eri hotellissa ja liikuimme tosi laajalla alueella, miten kaikki erosi edellisestä kerrasta – oli ”Free HK” -graffitit, muutamissa paikossa. Turisteja oli nyt huomattavasti vähemmän, mikä on ”nätisti sanottuna säästeliään” matkailijan mielestä on pikemminkin mahdollisuus nauttia halpuudesta. Liittyen Hong Kongiin sanaa halpaa pääsee käyttäämään aika harvoin, nyt ainakin hotellit on edullisia ja paluulennot tyhjiä.

 

Uhka vai mahdollisuus?