Suomen suurin matkablogiyhteisö

Kokemuksia Nepalista, A-luokan reissu hipstereiden pyhättöön.

Tämä on vieraspostaus, jonka kirjoitti ystävämme Henri Heikkinen hänen ja mieheni yhteisestä reissusta Nepaliin. Heillä on ollut vuosia tapana matkustaa yhdessä ainakin kerran vuodessa ja joskus, jopa enemmän. Nykyään annan siunauksen poikien suunnitelmille, sillä ehdolla, että saan blogiini postauksen Henkalta ja kuvia Antilta. A-luokan reissu tarkoittaa muuten matkaa ilman vaimoja. Heidän aiemmasta reissusta Myanmariin voit lukea täällä

Tässä heidän tarinansa Nepalista. 

Meillä on Antin kanssa tapana käydä aina jossain sellaisessa paikassa jossa emme ole aiemmin käyneet. Kun useimmat “perusmaat” on vähintään jompi kumpi kiertänyt, täytyy mennä sellaisiin paikkoihin jotka eivät ensimmäisenä tule mieleen. Tällä kertaa ohjelmassa olivat Nepal ja Brunei. Tässä on ainakin se hyvä puoli, että Irinaa ei niin innosta käydä näissä paikoissa, jolloin saamme mennä Antin kanssa keskenämme. 

Itselleni Nepalista tulevat päällimmäisenä mieleen vuoret ja brittien puolesta taistelleet Gurkha -sotilaat. Ensimmäiset näkyivät varsin selkeästi horisontissa ja jälkimmäiset katukuvassa kun jokaisesta matkamuistomyymälästä voi ostaa itselleen gurhkien käyttämiä kukri-veitsiä ja baarissa myydään Gurkha -olutta. 

Etukäteen ei tiedetty tarkalleen millaisia ihmisiä nepalilaiset ovat. Paljastui, että siellä on kahdenlaista väkeä. Kiinalaisen näköisiä ja intialaisen näköisiä. Buddhalaisia ja Hinduja. He sitten siellä elävät ainakin näennäisesti sulassa sovussa, joskin jäi sellainen mielikuva, että paikallinen yläluokka koostuu näistä intialaistaustaisista.

Se, mikä Nepalista olisi pitänyt arvata on turistien laatu. Koska Intian ja Kiinan välissä sijaitseva Nepal ei ole “mikään turistikohde” on se täynnä hipsterituristeja. Jo lentokentällä kävi ilmi, että me emme kuulu joukkoon kun olimme ainoat kaksi matkustajaa matkalaukkujen kanssa. 

Sisäistä Cartmaniani kyrsi koko matkan kun joka paikka oli täynnä enemmän tai vähemmän hipin näköisiä hampuuseja reppuineen ja takatukkineen. Pussihousut tulevat Kelan rahoilla eksoottiseen Nepaliin polttamaan pilveä ja kiertämään minibussilla vuorenjuurta, minkä jälkeen mennään sitten Kallion lähikapakkaan kertomaan, että nyt on valaistunut mieli vaeltajalla, eivätkä maalliset murheet enää paina. 

Minibusseista puheenollen, köyhässä Nepalissa oli maailman hienoimmat taksit. Siis hienoimmat sillä tavalla, että kaikki taksit olivat jotain vanhoja japanilaisia Kei -autoja. Kyseinen termi tarkoittaa siis sellaisia mopoauton kokoisia miniautoja. Siinä on jotain hyvin romanttista kun kaksi lihavaa länsimaalaista ahtautuu sellaiseen pölyiseen koirankoppiin. 

Vaikka Nepal on yksi maailman köyhimpiä maita, ei ainakaan pääkaupungissa Katmandussa ollut puutetta kahdesta asiasta – pölystä ja temppeleistä. Autot olivat pölyisiä, huoneet pölyisiä ja ilmassa leijaili pölyä. Temppelit taas olivat ainutlaatuinen sekoitus Buddhalaista ja Hindulaista perinnettä ja pääkaupungin ehkä mielenkiintoisin nähtävyys.

Toisaalta aikalailla myös ainoa nähtävyys. Jos olisi jotain muuta halunnut nähdä kuin vanhoja temppeleitä ja rakennuksia, olisi pitänyt lähteä kiertelemään maata, eikä meillä ollut siihen aikaa, koska Irina ei anna Antin lähteä kovin pitkäksi aikaa matkoille.  

Nepalista sellainen mielenkiintoinen anekdootti, että kruununprinssi päätti 1. kesäkuuta 2001tappaa kaikki ja ampui mm. vanhempansa ja itsensä. Koska kuningas oli yksinvaltias, kruunattiin koomassa maannut prinssi kuninkaaksi. Hänen kuoltuaan valtaan nousi kuninkaan nuorempi veli, jonka satuimme näkemään yökerhossa. Nyttemmin Nepali on jonkun sortin demokratia, jota pyörittävät sosialistit niinkuin kaikissa köyhissä maissa.

Eli summa summarum, jos suunnittelet menevästi Nepaliin, niin ota mukaan sellainen pölysuoja naamalle, käy tutustumassa temppeleihin ja lähde sitten seikkailemaan muualle maahan. Yleisesti ottaen näinniinkuin Intiassa ja Kiinassa käyneenä, Nepal oli vähän kuin Intia ilman paskaa kaduilla ja kerjäläisiä katuojissa. Siellä ei itse asiassa näkynyt yhtään nälkäisiä tai aliravittuja ihmisiä, mikä on aina positiivista kun käy köyhissä maissa. 

 

Previous Post Next Post

You Might Also Like

2 Comments

  • Reply Suunnaton maanantai, tammikuu 6, 2020 at 23:13

    Kyllä, ihan ehdottomasti Nepalissa kannattaa lähteä Kathmandun ulkopuolelle! Nepal on taivas maan päällä pääkaupungin tomujen ulkopuolella <3
    Tosin sitä kaikkialle levittäytyvää hiekkaa löytyy ihan jokaisesta kylästä. Mutta "hipin näköiset hampuusit" ovat aika hyvin keskittyneet Kathmandun Thameliin 😉

  • Reply Mikko / Matkalla Missä Milloinkin maanantai, tammikuu 13, 2020 at 01:27

    Nepal on ollut meillä jonkin aikaa suunnitelmissa. Vielä tänä vuonna sinne ei päästä, mutta ehkäpä sitten seuraavana. 🙂

  • Leave a Reply

    Sharing

    Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail