All Posts By

hopintomyboots

Ystävänpäivä-special

Kuten varmaan tiesit, tänään on Ystävänpäivä, eli se nimestään huolimatta oleva vaaleanpunainen ”rakkaudenjuhla”, joka yleisesti liittyy jotenkin enemmän rakkauteen ja parisuhteisiin, kuin varsinaisesti ystävyyteen. Niinpä ajattelimme mekin heittää oikein makeaa siirappia kehiin ja kirjoittaa aiheeseen liittyvän postauksen.

Kuinka tapasimme?

Nykyinen elämäntilanne ja tämän matkan alku on varmaan jo käynyt selväksi useammassakin postauksessa, joten ei nyt ainakaan lähdetä siitä taas kertomaan. Mutta mistä tämä kaikki oikein alkoi?

Tapasimme vuonna 2013, kun päädyimme työskentelemään samassa työpaikassa. Hanne oli ollut aikaisemmin töissä S-Marketissa, ja halusi vaihtelua uralleen. Niinpä hän päätyi Helsingin Verkkokauppa.comiin töihin, samaan työpisteeseen, jossa Markus oli ollut jo pari vuotta.

Olimme molemmat tuolloin parisuhteessa, Hanne jopa naimisissakin. Kävimme kuitenkin välillä kahvittelemassa ja jopa lounaalla yhdessä, mutta kuitenkin pelkästään kavereina. Aikaa kuitenkin kului muutamia vuosia ja molempien silloiset parisuhteet alkoivat kariutua ja näyttää lopun merkkejä. Myöhemmin jäimme molemmat sinkuiksi.

Juhannuksen 2018 jälkeen päätimme, että menemme keskenämme ”Kalliokierrokselle”, eli ravaamaan Helsingin Kallion kaupunginosan baareja läpi ja ottamaan selvää niiden tarjonnasta. Tässä vaiheessa ei ole varmaan kovin vaikea päätellä mihin tämä sitten johti, sillä Markus jäi Hannen luo yöksi, kännissä kun oli eikä kotiinmenosta tullut mitään. Aamulla herätessä pää oli kipeä ja viimeyön tapahtumat pyörivät jotenkin vielä päässä. Tuliko tässä nyt ryssittyä kaverisuhde ja millaista on mennä töihin maanantaina?

Salailusta viralliseksi

Tämän illan jälkeen pari päivää vierähti, kun laittelimme toisillemme vain kaverillisia viestejä, eikä asiassa sen kummemmin edetty. Aluksi aihe ehkä jotenkin sivuutettiin täysin ja pidettiin jonkinlaisena ”kännikoheltamisena” tai jonakin. Markus kävi jopa kahvittelemassa Hannen luona, pelkkinä kavereina. Jossain vaiheessa asia kuitenkin eteni sen verran, että päädyimme katsomaan jotain elokuvaa tai sarjaa Netflixistä ja kuten aiheeseen kuuluu, mukaan tuli myös se ”chill”.

Aika äkkiä tilanne kuitenkin eteni siihen pisteeseen, että kävelimme jo käsi kädessä Helsingin keskustassakin, mutta asiasta ei kuitenkaan oltu huudeltu pitkin kyliä tai kerrottu kellekään, ei edes työkavereille. Eikä tarvinnutkaan, sillä eräs kollegamme sattuikin näkemään meidät yhdessä istuessaan sporassa, eikä mennyt kauaakaan kun sana lähti leviämään. Tässä vaiheessa se oli sitten pakko virallistaakin (eli muuttaa Facebookin parisuhdetilanne).

Jakakaa lovee

Tällainen oli siis meidän tarinamme alku lyhyesti, josta tähän tilanteeseen olemme päätyneet. Yhteiseen elämään uudessa maassa, jossa niin moni asia on vielä ihmeellistä, mutta silti niin tuttua. Ja tästä matka jatkuu vielä eteenpäin, toivottavasti pitkään <3

Olisi mukava kuulla myös teidän lukijoiden tarinoita, kuinka olette päätyneet nykyiseen parisuhteeseenne? Mikäli ette ole parisuhteessa, voitte toki kertoa vaikka kuinka tapasitte parhaan ystävänne. Mukavaa Ystävänpäivää!

Parasta Koh Samuilla?

Oletko suuntaamassa Thaimaan Koh Samuille tai mietitkö millaisia vaihtoehtoja täällä on ylipäänsä? Minne mennä ja mitä tehdä Koh Samuilla, missä vierailla, missä ruokailla? Missä nähdä kaunein auringonlasku ja missä kerätä seksikkäin ”bruna”?

Listaamme muutaman meidän mielestämme parhaan paikan, jotka kannattaa vierailun aikana huomioida tai käydä kurkkaamassa.

Paras illanviettopaikka?

Coco Tam’s. Emme henkilökohtaisesti viihdy örveltävien pintaliitäjien täyttämissä yökerhoissa tai vaahtobileissä, vaan tykkäämme viettää iltaamme rauhallisessa tunnelmassa, hyvää musiikkia kuunnellen, varpaat rantahiekkaan upotettuna. Coco Tam’sissa tämä onnistuu. Se ei ehkä ole Samuin halvin illanviettopaikka, mutta halvalla ei yleensäkään hyvää tai laadukasta saa. Coco Tam’s on myös hyvin ”instagrammattava” paikka, sillä sieltä löytyy niin baaritiskillä olevat keinut, riippumatot kuin rannalla olevat säkkituolitkin. Tekemistä ja nähtävää kaipaaville tarjolla on niin biljardia kuin Beer Pongiakin, sekä joka ilta järjestettävä tulishow, johon uskaliaimmat pääsevät jopa osallistumaan mukaan.

Coco Tam’sista saa myös erittäin hyvät drinkit, joilla hintaa on 230 bahtia ja siitä ylöspäin. Mikäli nälkä yllättää, on siihenkin tarjolla sopivat ratkaisut, sillä heiltä löytyy myös ravintolapuoli, sekä vastikään avattu superfood-kahvila.

Coco Tam’s, Koh Samuin paras illanviettopaikka

Coco Tam’sissa järjestetään tulishow joka ilta

Paras kahvila?

Road Less Travelled. Tämä on hyvin eurooppalainen kahvila, jossa viihtyvät (tai viihtyisivät, jos täällä niitä olisi) niin digital nomadit, kuin etätyön tekijätkin. Kahvila myös nojaa hyvin vahvasti taiteelliseen puoleen, sillä se on täynnä useita taidemaalauksia ja paikka on muutenkin sisustettu vanhahtavaan tyyliin. Kaikenlisäksi täällä esitetään myös erilaisia taidenäytöksiä ja performanssiesityksiä.

Paras nähtävyys?

Secret Buddha Garden / Tanim Magic Garden. Tänne eksyimme itseasiassa vasta noin viikko sitten ja tämä yllätti hyvinkin positiivisesti. Tänne on 80 bahtin sisäänpääsymaksu, mutta hyvinkin hintansa arvoinen. Tämä rauhallinen ja luonnon rehevöittämä puutarha sai alkunsa, kun 1970-luvulla eläkkeelle päässyt durian-kasvattaja halusi tekemistä ja jättää jälkensä muiden ihailtavaksi. Niinpä hän alkoi veistämään kivestä erilaisia eläinhahmoja ja patsaita. Kun mies sitten yhdeksänkymppisenä siirtyi vehreämmille durian-maille, jäi puutarha turistikohteeksi. Paikka onkin erinomainen nimenomaan rauhoittumiselle, vaikka paidattomia turreja täällä pyöriikin selfietikkujensa kanssa. Tänne pääseminen ei kuitenkaan ole se kaikkien helpoin reitti, sillä vaikka paikalle pääseekin ajamalla tietä pitkin, kannattaa varata vähintään 125-kuutioinen moottoripyörä tai auto. Puutarhaan vievät mäet ovat senverran jyrkkiä, että emme myöskään suosittele polkupyöräilyä tänne.

Buddha-metsän menninkäinen

Buddha-metsän päivänsäde

Paras ravintola/t (vegaanin näkökulmasta)?

Emme osanneet valita vain yhtä, joten tässä parhaat valinnat erilaisiin keittiöihin. Olemme toki näistä kertoneet jo aiemminkin, mutta kerrotaan vielä vähän uudelleen ja lisätään myös pari uutta. Puolessa vuodessa ehtii kuitenkin tutustumaan useampaankin ravintolaan ja muutto Lamaille on tuonut uusia vaihtoehtoja.

Jos mieli halajaa pizzaa, on meidän ykkösvalintamme Hungry Wolf. Näillä on myös ihan erillinen vegaanilista, josta löytyy useampaakin erilaista pizzaa, burgeria ja vaikka mitä. Vegaaniversioissa liha on usein korvattu ”omniporkilla”, mutta tälle löytyy muitakin vaihtoehtoja. Nämä käyttävät myös vegaanista juustoa. Hungry Wolf ei kuitenkaan ole mikään ”vegaaniravintola”, joten myös ”sekaanit” saavat täältä kuvuntäytettä.

Vegaaninen Diavola-pizza

Ennen sanoimme lemppari-intialaisravintolaksi Havelin, mutta nykyään sekin on vaihtunut Lamailla sijaitsevaan Tandoori Nightsiin. Omistaja on äärimmäisen ystävällinen intialaismies, joka jo ensimmäisen käyntikerran päätteeksi kätteli meitä ja kiitti vierailusta hänen ravintolassaan. Eikä meininki ole muuttunut miksikään, ystävällinen ja henkilökohtainen palvelu saa meidät tänne tulemaan useamman kerran kuukaudessa takaisin. Ruoka nyt on perinteistä intialaista, hyvää sellaista. Valitettavasti tämän ravintolan annoksista meillä ei kuvaa ole, mutta kaikkihan nyt tietävät miltä intialainen ruoka näyttää. Jos et tiedä, niin klikkaa tästä.

Olemme aiemmin maininneet Aroy Deen yhdeksi mieluisimmaksi thaikkuraflaksi, mutta Lamailla asuessamme olemme tutustuneet myös Apple-nimiseen ravintolaan. Tämä on vieläpä halvempi kuin Aroy Dee, nimestään huolimatta (ei siis liity mitenkään siihen ylikalliiseen Facebook-laitteeseen jolla mekin tätä kirjoitamme). Applesta saa niin länkkäriruokaa, kuin sitä perinteistä thaikkusafkaakin, sekä erilaisia smoothieita ja terveysshotteja ja vieläpä erittäin hyvään hintaan. Kahden hengen ruoat ja juomat eivät lompakosta ota yli 250 bahtia, jos siis otat thaimaalaisen pääruoan ja juoman.

Nuudelikeitto @ Apple

PS. Applea pitää hyvinkin suomalaistyyppinen thaikkupariskunta, jossa kumpikaan ei puhu toisilleen, muuten kuin pakon edestä. Useimmiten nainenkin istuu ravintolan yhteydessä olevassa pesulassa juomassa punaviiniä ja katsoen Netflixiä puhelimestaan, kun mies kokkaa ja tarjoilee. Välillä tilanne on toinen, kun mies istuu yhdessä pöydässä vetäen röökiä ja nainen hoitaa työt. Täällä pyörii aina thaimaalainen leffakanava, joten ruokaillessai voit katsoa vaikka thaikuksi dubattua Bondia, josta on blurrattu aseet ja alkoholi.

Paras ranta?

Lipa Noi tai Lamai Beach. Tähän pitää valita kaksi, sillä fiiliksestä riippuen toinen on toista parempi. Mikäli haluaa vain maata rauhassa ja uida meressä, on Lipa Noin ranta parempi vaihtoehto. Ranta on myös sopiva auringonlaskun ihailuun, sillä se sijaitsee saaren länsipuolella. Jos taas haluaa aktiviteettia (vaikka vesijetillä ajelua), on Lamai Beach siihen parempi. Lamain rannalla on myös enemmän ruokapaikkoja, rantatuolibaareja ja hierojia, jos niitä kaipaa. Miinuspuolena Lamain rannassa ovat kaupustelijat, valokuvausta iguaanin kanssa tyrkyttävät miehet ja jalkahoitoa jatkuvasti tarjoavat mummot.

Lamai Beach on erinomainen valinta, jos haluat maata rantatuolissa ja nauttia tuoretta kookosta

Lipa Noin ranta on oiva paikka katsella auringonlaskua

Paras temppeli?

Wat Plai Laem. Tämä ei itseasiassa ole yksittäinen temppeli, vaan temppelikompleksi. Tämä moderni buddhalaistaidonnäyte on rakennettu pienen tekolammen keskelle, jota suojelevat niin 18-kätinen Guanyin-patsas kuin myös hymyilevä pullukka Budai. Plai Laemilla on myös useita pienempiä patsaita niin Vishnusta, Shivasta ja Ganeshasta.

18-kätinen Guanyin patsas

Jos kuitenkin pidät enemmän antiikkisemmasta temppelityylistä, kannattaa käydä tarkastamassa Wat Sila Ngu (toiselta nimeltään Wat Ratcha Thammaram). Tämä 1930-luvulla rakennettu, kauttaaltaan punaiseksi värjätty, temppeli on pieni, mutta silti vierailun arvoinen.

PS: Jostain syystä kaikki sanovat aina Samuin parhaan temppelin/nähtävyyden olevan 12-metriä korkea Big Buddha, mutta henkilökohtaisesti ainakin lyhyellä reissulla valitsisimme jonkun toisen nähtävyyden. Hienot näkymät joo, mutta siihenpä se jääkin. Se on myös täysin turistoitunut, sillä patsaan ympärille on rakennettu erillinen ”turistikylä” kahviloineen ja krääsäkauppoineen.

Punainen Wat Sila Ngu, tai Wat Ratchathammaram, on vaikuttava näky

Paras alue?

Lamai. Lamain alue kattaa vehreät ja korkeat vuoristot, hyvät rannat ja tarjoaa myös useita ravintoloita ja shoppailumahdollisuuksia. Leffateatteria tai isoa kauppakeskusta Lamailla ei ole, mutta ehkä juuri siksi se onkin saaren paras alue. Turismiakin tietysti on, mutta toisinkuin esimerkiksi Chawengissa (joka on taas tunnettu useista yökerhoistaan ja kabareeravintoloistaan), Lamai on huomattavasti rauhallisempi ja sopivampi perheille ja paikalliset osaavat myös englantia paremmin kuin esimerkiksi saaren pohjoisosassa Maenamissa. Ja kyllä Lamailtakin baaria ja menomestaa löytyy, mutta ei ehkä niin ”likaista” kuin taas Chawengissa.

Paras auringonlasku-spotti?

B Valley. Tämän ohi ajat, jos menet Secret Buddha Gardeniin. B Valley on kahvila, eikä sinne välttämättä pääse ilmaiseksi, mutta näköalatasanteen pääsymaksu on vain 20 bahtia. Itse päädyimme tänne kahvilan ollessa kiinni juuri auringonlaskun aikaan. Näköalatasanteelta avautuu upea näkymä koko saaren yli ja auringon voi nähdä laskevan kauniisti vuorien taa. Tarkkasilmäisimmät näkevät jopa Nakhon Si Thammaratissa sijaitsevan Khanomin rannan.

Näkymät B Valleyn näköalapaikalta

Kuinka kallis Koh Samui on?

Matkaa suunnitellessa mietitään tietysti aina matkan budjettia ja päämäärän hintatasoa. Siksi päätimme tulla vähän apuun, kertomalla Koh Samuin hintatasosta. Paljonko maksaa kalja? Kuinka kallista on thai-hieronta, kuinka paljon vuokraskootteri kustantaa? Näihin annamme tarkempia vastauksia tässä postauksessa. Olemme aiemmin antaneet hieman osviittaa Samuin hintatasoon, mutta nyt päätimme tehdä ihan erillisen tekstin aiheesta.

Kirjoitamme hinnat euroissa, helpottaaksemme ymmärtämistä. Näin sinun ei tarvitse miettiä kurssimuunnoksia, sillä me olemme tehneet työn puolestasi.

Big C on se kauppa, josta saat kaiken tarpeellisen ja enemmänkin.

Ruoka ja juoma

Aloitetaan nyt vaikka siitä tärkeimmästä, eli syömisestä. Tämä tietysti kaikki riippuu paljon siitä missä ruokailet ja mitä suuhusi ahdat. Thaikkuravintolassa ruoka-annos limpparin kanssa maksaa noin kolmisen euroa. Tämä siis tarkoittaa niitä simppelimpiä annoksia, kuten Pad Thaita, Tom Yumia, Curry-annoksia, paistettua riisiä jne. Jos sen sijaan haluat syödä vaikka kalaa, määräytyy annoksen hintalappu annokseen käytetystä kalalajista, mutta yleisesti ottaen hinta on 6-10 euroa. Mikäli kupusi kaipaa hampurilaisia, pizzaa, pastaa tai pihviä, ovat näiden hinnat suunnilleen samaa tasoa kala-annosten kanssa. Pizzan ja pastan saa halvimmillaan 7 eurolla, mutta esimerkiksi suomalaisesta neljän lihan juustoläskimätöstä joutuu pulittamaan kympin. Valitettavasti sitä tuttua kinkku-ananas-auraa ei ole kuitenkaan tarjolla.

Samuin fine dining-ravintoloista meillä ei kokemusta ole, mutta hinnat ovat varmasti sitä samaa fine diningia, eli vähintään tuplat ”normaaleihin” ravintoloihin verrattuna.

Punaisesta Currysta ei tarvitse kolmea euroa enempää maksaa.

Mutta entäs juomapuoli? Puolen litran kokispullo kaupasta ostettuna maksaa noin 50 senttiä ja 1,25 litran pullo 80 senttiä. Ravintoloissa puolen litran pullolla hintaa on 80 senttiä, mutta näin on myös pienemmällä tölkillä. Välillä saat tölkin, välillä pullon, riippuu ihan mitä kokin jääkaapista sattuu löytymään. Tuoreen kookoksen saa halvimmillaan reilulla 80 sentillä, kalleimmillaan 2,5 euroa. Kalleimmat kookokset tähän mennessä ovat tulleet vastaan Chawengin Central Festival-kauppakeskuksen ravintoloissa. Mikäli haluat kantaa kookoksia hotellille (ja miettiä miten saat ne rikki), kannattaa hakea ne Makrosta. Siellä kahdeksan kookoksen säkki maksaa 8,3 euroa. Kaupanpäälle saat vieläpä itsepainetun tekstin, poltettuna suoraan pähkinän pintaan.

Kuuden pullon vesipakkaus maksaa eurosta kahteen, riippuen ostatko sen isosta tukku-Makrosta vai pienestä 7 Elevenistä. Mehutölkit maksavat kaksi euroa, maitokanisteri 2,6€. Maidosta tosin sen verran, että kyseessä ei ole mikään litran purkki, vaan nimenomaan kahden litran kanisteri.

Sen tärkeimmän, eli kaljan, hinta on kaupassa noin 80 senttiä, ravintolassa joutuu pulittamaan euron ekstraa. Jos päättää ostaa kerralla yhden illan eväät, eli lavallisen, on siitä maksettava 14-20 euroa, riippuen merkistä. Jos isäm_maallisuus kutkuttaa, saa Finlandia-pullon kaupasta hotellille 17 eurolla. Cocktailit kustantavat halvimmillaan 2,3 euroa, kalleimmillaan yhdeksän euroa. Ellet sitten oikeasti halua pröystäillä ja maksaa yhdestä drinkistä 17 euroa. Näitäkin löytyy, siis muualtakin kuin Suomesta.

Viinipullon saa kaupan alahyllyltä halvimmillaan kuudella eurolla ja viskipullon 11 eurolla. Mikäli olet spaddumiehiä tai -naisia, saa Mallu-askin kaupasta hieman alle neljällä eurolla. Jos sen sijaan thaikkurööki kelpaa, joutuu askista maksamaan noin euron.

Jonneille vielä loppubonus; Pärinäporeista parhaan, eli Shark-tölkin, saa 75 sentillä ja Red Bullin lasipullon 28 sentillä. Samanhintainen on myös paikallinen M150-pullo, jota paikalliset lipittävät enemmän kuin vettä. Jos sen sijaan haluat energiasi kahvista, maksaa 250g paketti kahvipapuja neljästä eurosta ylöspäin. Kahvilassa kupillinen kahvia maksaa kolmisen euroa.

Muut ostokset ja palvelut

Mikäli olet Samuilla pidempäänkin, tai asut kenties pienemmässä resortissa tai jopa talossa, joissa ei huonepalvelua ole, sinua saattaa kiinnostaa myös tämä osio.

Neljä rullaa sisältävä talouspaperipaketti maksaa kaksi euroa, naisten terveyssidepaketti eurosta kahteen. Shampoolla ja saippualla hintaa on kolmisen euroa per puteli.

Entäs vaatteet? Merkkivaatteet luonnollisesti maksavat (niitä saa lähtökohtaisesti vain Central Festival-kauppakeskuksesta tai Tescon yhteydessä olevista vaatekaupoista) enemmän, mutta toreilta, kadun vieressä olevilta katoksilta ja isojen kauppojen edustoilta saa ostettua huomattavasti edullisempaa päällepantavaa. Paikalliset ostavat useinkin vaatteita näistä, sillä näissä vaatteet saa lähtökohtaisesti ostettua kolmen euron kappalehintaan. Huomiona kuitenkin näissä laatu, sillä jalassa mukavat ja värikkäät ”elefanttihousut” todennäköisesti hajoavat ennen ensimmäistä pesukertaa. Paidat tuntuvat olevan ihan hyviä, mutta housut eivät. Näistä saa myös ostettua sitä aitoa feikkiä, joissa on neljä Adidaksen raitaa, Niken-logo ylösalaisin ja sääressä teksti ”YOU R IMAGINATION IS YOUR IMAGINATINIS” ja pesulapussa komeilee Gucci.

Sadan bahtin vaatteet ovat ehkä mukavia ja nättejä, mutta eivät kestäviä.

Saarella on myös useita 20 Baht Shoppeja, jossa jokainen tuote maksaa 20 bahtia, eli noin 60 senttiä. Näistä löytyy niin astioita, siivoustarvikkeita, mattoja, leluja, kuin elektroniikkaakin. Laatu ei ehkä päätä huimaa, mutta näistä ostetaankin pääasiassa harjoja, ovimattoja, rantatossuja ja halpojen ravintoloiden astioita.

Vaatteidenpesuun liittyen; Pesulapalvelut maksavat 0,8 – 1,5 euroa kiloa kohden, riippuen missä ne pesetät. Jos maksaa pari euroa lisää, saa ne myös valmiiksi silitettyinä.

Skootterin saa vuokrattua itselleen 4,30 euron päivähintaan, kuukausihinnan pyöriessä 60 ja 90 euron välimaastossa. Tähän vaikuttaa vahvasti sesonki, sekä se kuinka pitkäksi aikaa olet skootteria vuokraamassa. Luonnollisesti myös ajoneuvon kunto ja malli vaikuttavat, mutta rehellisesti sanottuna kukaan täällä oleva ei tarvitse yli 125-kuutioista Clickiä kummempaa. Mikäli pyöräkaupan vuokraaja väittää ettei alle 150-kuutioisella tee mitään, vaihda paikkaa. Hän yrittää vain kusettaa ja saada sinut maksamaan ekstraa.

Huom: Meillä kävi älytön tuuri skootterivuokran kanssa, sillä löysimme itsellemme juurikin vastaavanlaisen Clickin, josta maksamme kuukaudessa 35 euroa. Näin halpaa et kuitenkaan tule löytämään, et ainakaan lyhytaikaiseen käyttöön.

Skootterin tankkaaminen tyhjästä täyteen maksaa 4,3 euroa ja tällä ajeleekin mukavasti useamman päivän. Bensan litrahinta on siis noin 80 senttiä. Eikä kyseessä ole sitten mitään ympäristöä hivelevää Ysikasia, vaan mustaa savua puskevaa Ysiykköstä. Sellaista, jota Suomesta ei saa mistään.

Hierontapalveluiden hinnat alkavat 5,8 eurosta, jolla saa tunnin mittaisen jalkahieronnan. Koko kropan läpikäyvä thaihieronta maksaa noin 9 euroa. Tässäkin tietysti täytyy muistaa, että mikäli hieromalaitoksen edessä poseeraa kuusi nuorta tyttöä (tai tytöltä näyttävää) vähäisissä vaatteissa vilkutellen sinulle, on hinta todennäköisesti korkeampi. Kalliimpaan hintaan voi toki sisältyä muunkinlaisia palveluita, mutta näillä paikoilla ei ole kyllä thaihieronnan kanssa mitään tekemistä. Mene siis mieluummin johonkin oikeaan hieromalaitokseen, jossa hierojana on jokin vähän vanhempi rouva. Saat paremman hieronnan, eikä sinun tarvitse viedä kotiin ikäviä tuliaisia.

Entäs salilla käynti? Ne ovat täällä kalliita. Ilmastoimattoman salijn kuukausijäsenyys maksaa 30 euroa kuukaudessa, ilmastoidun salin 85 euroa kuukaudessa. Halvemmalla toki voi päästä, mutta keskimäärin hintataso on tätä luokkaa ja ovatkin oikeastaan vain länsimaalaisten suosiossa.

 

Halvempaa kuin Suomessa, mutta kaikki on suhteellista

Tässä nyt hieman osviittaa siitä, kuinka kallis Koh Samui on ja mitä mikäkin maksaa. Luonnollisesti kaikki on suhteutettu paikalliseen palkkatasoon, joten se mikä on halpaa toiselle, ei välttämättä ole halpaa toiselle. Täytyy myös muistaa, että valkoihoinen maksaa aina enemmän kaikesta ja joissain paikoissa jopa ruokalistat ovat paikallisille erilaiset kuin ”falluille”.

Jos haluat tietää tarkemmin paljonko jokin tietty palvelu tai tuote maksaa, niin kysy ihmeessä. Käymme vaikka kaupasta katsomassa jos emme tiedä.

Postikortti meiltä, sinulle!

Olemme naputellet tätä blogia nyt yhdeksän kuukautta. Näinkin lyhyeen aikaan on mahtunut paljon kaikenlaista ja olemme saaneet kasvatettua lukijakuntaamme yllättävänkin paljon. Alunperin tämän tarkoitus oli olla vain päiväkirja läheisille ja kavereille, ehkä joillekin satunnaisille ohikulkijoillekin. Kenties jonkinlaisena sytykkeenä ja buustaajana samankaltaiselle ratkaisulle, kuin itsekin teimme. Näiden kuukausien aikana blogimme kävijämäärä on kuitenkin kasvanut huimasti ja myös kommentoijia on alkanut näkymään enemmän. Kiitos siitä teille kaikille, toivottavasti eksytte blogiin uudelleenkin ja jaatte mielipiteitänne meidän teksteistä tai tekemisistä. Kuulisimme mielellämme myös millaisia ihmisiä te siellä postausten toisella puolella olette.

Olette antaneet meille paljon näinkin lyhyessä ajassa, mutta nyt on meidän vuoromme antaa teille jotain vastineeksi. Päätimme aloittaa kuukausittaisen tradition, jossa kerran kuussa lähetämme yhdelle lukijoistamme personoidun postikortin meiltä.

Sääntöjä on kolme:

  1. Kommentoi TÄHÄN postaukseen kommentti aiheena ”Paras matkakokemuksesi/matkamuistosi”.
  2. Kun kommentoit, laita sähköpostiosoitteeksi jokin sellainen, josta sinut myös tavoittaa.
  3. Kommentointiaikaa on helmikuun viimeiseen päivään asti, Suomen aikaa klo 23.59.

Maaliskuussa katsomme kommentit ja otamme henkilökohtaisesti yhteyttä yhteen WheelOfNamesin valitsemaan henkilöön. Emme siis valitse itse ”parasta” kommenttia, vaan annamme Onnenpyörän tehdä työn puolestamme.

Samui Fitness Retreat Cover

Kuinka pysyä kunnossa lomaillessa?

Kirjoitettu yhteistyössä Samui Fitness Retreatin kanssa.

Lomalla on aina mukava ottaa rennosti, sehän nyt on sanomattakin selvää. Varsinkin, kun sitä viettää +30 asteen lämmössä, maaten rantatuolissa tai uima-altaan reunalla, hörppien Pina Coladaa ja kuunnellen luonnon ääniä. Ruoaksikin syödään yleensä vähän sitä ja tätä, mutta nukkumaan mennessä murehditaan lomaläskien kertymistä kun ”tulipahan taas syötyä ja juotua oikein kunnolla, vaikka lomalla ollaankin”. Se on kuitenkin ihan okei ja sitähän mekin teemme kun lomailemme (ja aikalailla muutenkin). Mutta mitä jos tekisitkin välillä jotain toisin ja karistaisit lomakiloja jo ennen kotiinpaluuta? Silloin ei tarvitsisi häpeillä töihin palatessa kuinka paljon paino oikein nousikaan, saati miettiä kuinka lähteä pudottamaan sitä? Jos siis olet niitä ihmisiä, jotka näin ajattelevat.

Kuntosalille meno lomamatkalla ei välttämättä nappaa, ellei salillakäynti ole osa päivärutiinia kotonakin, mutta miltä kuulostaisi jonkinlainen ryhmätreeni, jossa liikuntaa harrastetaan samanhenkisessä ryhmässä hymyillen ja hauskaa pitäen, unohtamatta kuitenkaan aktiivisten liikuntamuotojen hikoilua? Mikäli lomamatkasi sijoittuu Thaimaan Koh Samuille, kannattaa ehdottomasti tutustua Samui Fitness Retreatin tarjontaan ja varsinkin Lamai Beach Bootcampiin.

Kuntoloma Samuilla

Samui Fitness Retreat on Koh Samuin Lamailla sijaitseva ”liikuntakeskus”, joka tarjoaa äärimmäisen tarkan ja monipuolisen kunto-ohjelman jokaiselle, joka haaveilee timmistä perseestä, litteästä vatsasta, muhkeista käsivarsista tai esimerkiksi tehokkaasta painonpudotuksesta. Kyseessä ei ole mikään armeijamainen hikipaja, jossa nostetaan sadan kilon painoja, ähkitään kuin saksalaisessa pornossa ja pullistellaan peilin edessä kasvot punaisina otsasuonet sykkien. Ei, vaan kyseessä on erittäin intensiivinen kurssi, jossa rehkitään hyvässä ryhmähengessä, syödään oikein ja pidetään hauskaa ammattilaisten ohjeilla ja valvomana.

Yhteistreeniä sisäsalilla (Samui Fitness Retreatin tarjoama kuva)

Kurssi kestää viikon (tai pidempään, jopa 12 viikkoa), mutta siihen sisältyy kaikki tarvittava ja vähän ekstraakin, riippuen ostamastasi paketista. Budjettipakettiin sisältyy usea erilainen liikuntamuoto aina crossfit-tunneista salitreeniin ja suppauksesta saarivaellukseen. Mikäli rahaa käyttää enemmän, lisätään mukaan myös muay thai-tunteja, joogaa, olympiatason painonnostoa, vesijettisafaria, yksityinen villa ja ties mitä. Myös ruokavalio luodaan jokaiselle kuntoilijalle henkilökohtaisesti, ellei ota halvinta pakettia. Kyseessä ei ole siis mikään kerran tai kaksi viikossa harrastettava treeni, vaan koko viikon mittainen paketti, jossa asiakkaalle tarjotaan kaikki valmiina, mahdollisesti jopa kuljetusta ja majoitusta myöten. Periaatteessa sitä voisi verrata hieman All-Inclusive-lomaan, jossa uima-altaalla löhöilyn ja kaljan lipityksen sijaan mukana on liikunnallista aktiviteettia.

Koska meillä ei ole mitään mahdollisuutta lähteä mukaan koko viikon kestävälle treenijaksolle, osallistuimme vain yhdelle osiolle. Tai Markus osallistui, sillä Hanne oli tällöin estynyt. Kyseessä oli lauantaiaamuna järjestettävä ”Beach Bootcamp”-treeni, joka alkoi sopivasti aamuseitsemältä Lamain rannalla. Eipä siis muuta kuin auringon noustessa ylös, vähän treenikamoja päälle ja mopolla pöristellen kohta rantaa. Mutta kuinka treeniohjelma eteni? Markus kertokoon itse, omin sanoin.

Samui Fitness Retreat Start

Kuva: Taiwaree Vannasiri

Mukana oli yhteensä 12 osallistujaa, sekä australialainen ammattilaisvalmentaja Mike. Esittelyiden jälkeen ei enempiä vitkuteltu, vaan aamuohjelma alkoi reippaalla lenkillä pitkin rantaviivaa. Kilometrin rantajuoksun jälkeen lihakset oli lämmitelty jatkoa varten, unihiekat rapisteltu silmistä ja keuhkot vedetty täyteen raikasta meri-ilmaa. Juoksun jälkeen olikin aika kaivaa lelut esiin ja ruveta hommiin.

Meidän jaettiin kahteen ryhmään, jonka jälkeen eteemme laitettiin viisi eripainoista kahvakuulaa ja köysi. Köysi pujotettiin kuulien renkaiden läpi ja meidän tuli kantaa tätä painoilla varustettua köyttä 500 metrin matka. Fyysinen rasite oli tietysti itse kantaminen, mutta samalla siihen liittyi vähän miettimistäkin. Kuka kantaa viisikiloisen kuulan ja kuka 25-kiloisen? Miten köyttä on mahdollisimman helppo kantaa ilman, että selkä tai hartiat kipeytyvät? Välillä kantajien paikkoja piti tietysti vaihdella, jossei muuten niin ihan pelkän reiluuden nimissä.

Samui Fitness Retreat Rope

Kuva: Taiwaree Vannasiri

Köysikuulakannon ja parin minuutin lepotauon jälkeen tehtävänä oli tehdä ensin 40 maastavetoa samaisen kuulaköyden kanssa ja sen jälkeen sama hökötys piti nostaa vielä 40 kertaa rinnankorkeudelta pään yläpuolelle. Sanomattakin oli selvää, että muutaman kuukauden liikkumattomuus sai kädet kyselemään kuulumisia, varsinkin kun käsivarteni ovat yhtä paksut kun tamponin narut. Treenin lopussa olin jo valmis näkemään tähtiä, mutta se oli varmasti tarkoituskin. Myös muut ryhmän jäsenet olivat suht väsähtäneitä treenistä ja oltiin kuitenkin käyty vasta kaksi treenivaihetta läpi.

Oli aika jättää köysi sivuun ja vaihtaa se toisenlaisiin kantamuksiin. Ensin jokaiselle annettiin ”taistelupari”, jonka jälkeen parin toisen osapuolen piti nostaa toinen palomiesotteella hartioille ja kantaa tätä pienen pyrähdyksen verran, ylämäkeen tietysti. Kun molemmat oli kaverinsa kantanut, napattiin käsiin kahvakuulat, joita alettiin sitten kantamaan eteenpäin pitkin rantaviivaa. Mikäli kuulan pudotti, joutui taistelupari tekemään kymmenen punnerrusta ja kymmenen kyykkyä. Onneksi emme kumpikaan kuulia pudottaneet missään vaiheessa, joten säästyimme ”rangaistukselta”.

Kuva: Taiwaree Vannasiri

Kuulien ja kaverikannon jälkeen homma alkoi olla paketissa, sillä enää oli loppujuoksun aika. Meidän tuli juosta muutamankymmenen metrin pyrähdyksiä kymmenen kertaa ja niin kovaa kuin jaksoi. Kahdeksannen pyrähdyksen kohdalla sai olla kiitollinen ettei edellisiltana tullut herkuteltua tai harrastettua yösyöpöttelyä ja että olin edes jossain vaiheessa Thaimaassa asuessani käynyt salilla, sillä kaiken edellämainitun jälkeen pienet mutta nopeat pyrähdykset tuntuivat olevan koko aamuohjelman pahin vaihe. Onneksi paras osio oli kuitenkin edessä, sillä viimeisen maaliviivan ylittämisen jälkeen sai juosta suoraan mereen. Lämmin merivesi ei ole varmaan ikinä tuntunut yhtä hyvältä kuin nyt. Varsinkin, kun sai vain kellua selällään aaltojen vietämänä.

Samui Fitness Retreat BeachRun

Kuva: Taiwaree Vannasiri

Aamun treeni oli ohi, mutta jäikö siitä muistoksi muuta kuin kolme päivää kestänyt lihaskireys ja pingiivimäinen kävelytyyli? Ainakin se, että tällainen yhdessä treenaaminen oli paljon monipuolisempaa ja osittain myös mukavampaa kuin samojen liikesarjojn toistaminen salilla, AirPodsit korvissa. Suomalaiselle ”ujopiimälle” tällainen yhteistreeni saattaa kuulostaa aika vastenmieliseltä ajatukselta, sillä kommunikointi muiden treenaajien kanssa on tässä lähes pakollista ja treenivaiheet vaativat yhteistyötä sekä positiivista henkeä, eikä sellainen välttämättä sovi tuppisuiselle murjottajalle. Kyllä minuakin jännitti, sillä en todellakaan ole mikään sosiaalinen tyyppi joka tykkää jutella ventovieraille ja hengailla isossa porukassa.

Muut ryhmäläiset olivat kuitenkin varsin mukavaa väkeä, valmentaja oli innokas ja kannustava ja jos teki asiat vähän hitaammin kuin muut tai ei vain yksinkertaisesti pysynyt johonkin, oli se ihan ok. Kukaan ei tuomitse, pilkkaa tai vähättele, pääasia että yrittää. Mukana oli nytkin treenaajaa vaikka millaisista lähtökohdista ja minkälaisilla ruumiinrakenteilla, mutta kaikilla oli varmasti hauskaa ja tekemisen meininki oli selvästi nähtävissä. Menisinkö Beach Bootcampiin uudelleen? Kyllä, voisin hyvinkin mennä. Ainakin vielä kerran, jos vaikka Hannekin pääsisi mukaan. Koska pari joka tekee yhdessä, pysyy yhdessä.

Mikäli kiinnostuit Samui Fitness Retreatista, käy ihmeessä tutustumassa heidän nettisivuihin ja tarjontaan. Me emme saa ostamistasi paketeista tai verkkovierailuistasi mitään korvauksia tai bonuksia, vaikka teksti onkin kirjoitettu yhteistyössä.

Samui Fitness Retreat Beach

Kuva: Taiwaree Vannasiri