Olemme kolmekymppinen pariskunta, Minna ja Antti Tampereelta. Ensimmäinen yhteinen matkamme oli Hawaiille vuonna 2012. Tuo reissu oli myös kihlajaismatkamme. Vuonna 2015 toteutimme pisimmän matkamme, joka oli 10 viikon häämatkamme maailman ympäri. Vuonna 2016 matkailutiimiimme liittyi esikoisemme Mila. Ehdimme tehdä kolme matkaa kolmestaan, kunnes pikkusisko Aava syntyi vuonna 2018. Meitä kiinnostavat erityisesti luontokohteet ja eläimet niiden luonnollisessa ympäristössä.
Lasten kanssa matkustaminen vaatii hyvää suunnittelua ja tiedon hakua, varsinkin harvinaisempiin paikkoihin matkustettaessa. Aikaa pitää myös varata enemmän kuin kahdestaan reissatessa. Läheskään kaikkia aktiviteetteja ei pääse tekemään pienten lasten kanssa. Silloin on vuoroteltava. Kaikkea ei pysty suunnittelemaan etukäteen vaikka kuinka hyvin olisi hankkinut tietoa kohteesta. Aina tulee yllätyksiä, hyviä ja huonoja, ja niihin on yritettävä sopeutua. Monet superkivat jutut tulevat tietoon vasta paikan päällä, esimerkiksi aktiviteetit, joihin haluamme osallistua. Aikaa on varattava näille extempore-retkille, mikä näkyy siinä, että suunnittelemme matkaohjelmamme väljiksi.
Perhematkailu asettaa haasteita ja rajoituksia, mutta unelmistamme emme tingi. Matkailusuunnitelmia on moneksi vuodeksi eteen päin.
Minna
Aloha! Olen Minna ja ammatiltani kätilö/sairaanhoitaja ja biologi.
Olen matkustellut vanhempieni kanssa puolen vuoden iästä lähtien. 11-vuotiaana olin käynyt 50 maassa. Tämän jälkeen maita alettiin toden teolla keräilemään ja 15-vuotiaana kävin sadannessa maassani, joka on Tonga. Maabongaus on viime vuosina laantunut kun en matkusta enää vanhempieni kanssa. Keskitymme maabongauksen sijasta kiinnostaviin kohteisiin ja paikan päällä tehtäviin aktiviteetteihin. Silti uusi maa silloin tällöin on kiva saada ”kokoelmaan”.
Matkailun lisäksi minulla on kaksi rakasta harrastusta, jotka kivasti liittyvät matkailuharrastukseeni. Osaltaan matkailun innoittamana aloitin havaijilaisen hulan tanssimisen vuonna 2007. Tieni vei esiintyvään tanssiryhmään. Tanssiryhmämme on nykyisin nimeltään Tahiti ’Oa ’Oa ja tanssimme polynesialaisia tansseja, lähinnä tahitilaista tanssia ja havaijilaista hulaa.
Toinen, ehkä vähemmän matkailuun liittyvä, harrastus on burmakissojen kasvatus äitini kanssa. Olemme kasvattaneet vuodesta 2000 lähtien. 12 pentuetta on maailmalla. Osa pennuista on tietysti jäänyt meille. Tällä hetkellä meillä on viisi aikuista naarasta ja yksi uros. Vanhemmiltani löytyy kuusi aikuista burmaa. Olemme jo monta vuotta antaneet kasvateillemme tahitin ja havaijin kielisiä nimiä. Tarkoituksenamme oli laajentaa myös muihin kieliin ja maihin, mutta vielä emme ole sitä tehneet. Tämänkin harrastuksen voi siis liittää matkailuun. Lisäksi perheeseemme kuului lapinkoira 15 vuoden ajan.
Lempikohteitani maailmalla ovat Australia ja Tyynenmeren saaret. Sinne on jäänyt osa minusta ja sinne on päästävä aina uudestaan. Toisaalta myös Afrikalla on erityisen iso paikka sydämessäni.
Olen kirjoittanut päiväkirjaa 10-vuotiaasta lähtien, erityisesti matkoillamme. Perinteisiä päiväkirjoja on kertynyt kaappiin yhteensä 55. Vuonna 2014 päätin siirtyä nykyaikaan. Aloitin kirjoittamaan päiväkirjaa tietokoneelle. Samana vuonna aloitin matkablogin kirjoittamisen. Matkapäiväkirjat ovat pohja blogipostauksille. Minä vastaan blogikirjoituksista, mutta Antti on välillä hyvänä apuna, varsinkin otsikoiden keksimisessä.
Antti
Hei! Olen Antti ja ammatiltani psykologi.
Olen aina pitänyt matkustamisesta. Lapsena tuli tehtyä muutama lomareissu perheen kanssa. Varsinainen maailmanmatkailu alkoi kuitenkin vasta tavattuani Minnan. Yhdessä olemme päässeet kokemaan paikkoja ja elämyksiä, joista en osannut edes haaveilla.
Mila
Milan ensimmäinen matka oli Uuteen-Seelantiin puolivuotiaana. Sitä ennen hän kävi Miamissa ollen vasta masussa. Nyt 6-vuotias Mila on käynyt kahdeksassa itsenäisessä maassa ja kiertänyt kerran maapallonkin. Vaikka pikkuneidin kanssa matkustaminen on tuonut jokaiselle matkalle omat haasteensa, niin on Mila ollut aina melko helppo ja sopeutuvainen matkakaveri. Milan eksoottinen maalista on tämän näköinen (mukana myös emomaastaan erilliset hallintoalueet): Uusi-Seelanti, Sint Maarten, Ranskan Polynesia, Chile, Portugali, Costa Rica, Mexico, Etelä-Afrikka ja Aruba.
Aava
3-vuotias Aava on käynyt vasta neljässä maassa Costa Ricassa, Mexicossa, Etelä-Afrikassa ja Hollannille kuuluvalla Aruballa. Maapallon hän kiersi ollen masussa kesällä 2018, mutta niitä maita ei ikävä kyllä voi laskea hänen viralliselle maalistalleen. Tuolla matkalla hän yritti kuitenkin kovasti olla ihan kunnolla reissutiimimme neljäs jäsen. Mietteitä päivän tapahtumista tunnusteltiin iltaisin ennen nukkumaan menoa Aavan potkuilla ja iskäkin taisin tuntea neidin potkut masun läpi ensimmäistä kertaa Mo’orealla. Yli vuoden takainen Etelä-Afrikan matka oli Aavalle niin mieleinen, että hän vieläkin kertoo ikävöivänsä Afrikkaa.
No Comments