Tänään pääsimme hotellin aamiaiselle, joka oli ensimmäinen kunnon hotelliaamiainen tällä reissulla. Seisovassa pöydässä oli tarjolla lämpimiä aamuruokia, hedelmiä, salaattia, luonnonjugurttia marjojen ja mangososeen kanssa, sekä pannukakkua vaahterasiirapilla ja suklaakastikkeella. Söimme itsemme hyvin täyteen, iltapäivällä edessä oli rankka kävely melkein helleolosuhteissa.
Valtavaan väsymykseen oli herättävä kun kello soi taas hirmuisen aikaiseen puoli kuuden jälkeen. Eväät mukaan reppuun ja menoksi. Uluru Expressin minibussi haki meitä klo 6.15. Kuljettajalta sai ostettua 3 päivän National Park –liput 25 audilla per henkilö (18 €). Unia pystyi jatkamaan vielä hetken autossa kun meidät vietiin Uluru Lookout –paikalle katsomaan Uluru auringonnousua. Siellä oli arvatenkin muutama muukin, joista suurin osa japanilaisia. Tilaa oli kuitenkin niin paljon, ettei Ulurua tarvinnut kenenkään takaa kurkkia. Aurinko nousi. Uluruun osuvat auringon säteet muodostivat valoisia kohtia kiveen ja ne lisääntyivät ja laajentuivat auringon noustessa.
Kuuden jälkeen väsytti kovasti kun piti herätä. Kohta selvisi, että minun matkalaukkuni sisältö oli Sydneyssä paisunut niin paljon, että uusi Billabong-kassi piti ottaa käyttöön. Matka kadun yli juna-asemalle ja siitä T2-junalla suoraan Domestic terminaaliin vartissa oli erittäin helppoa. Baggage Drop –jono lentokentällä oli harvinaisen pitkä. Pientä sisällön järjestelyä piti tehdä vielä tiskillä kun minun laukullani oli 2 kg ylipainoa. Meillä oli kyllä oma pieni näppärä laukkuvaaka mukana, joka oli aamulla näyttänyt laukkuni painoksi 25 kg (eli ihan oikein), mutta ajattelin, että jos tuurilla menisi läpi niin kuin viimeksikin (tosin silloin oli vain 1 kg ylipainoa).