Suomen suurin matkablogiyhteisö

SRI LANKA: SAFARIAJELUJA JA ELUKOITA

Safari sanana vie välittömästi Afrikkaan, mutta kyllähän meillä Suomessakin tehdään esim. moottokelkkasafareita. Sri Lankassakin pääsee erilaisille safareille. Itse osallistuin niille kahdessa luonnonpuistossa -Udawalawessa ja Yalassa- sekä merellä Mirissassa, jossa toivoin näkeväni ensimmäistä kertaa elämässäni sinivalaita, mutta jouduin ”tyytymään” delfiineihin. Voi mua raukkaa, kyllä elämä potkii.

Mutta first things first: ylipäätään minulle parhaat matkakohteet on sellaisia, joissa joutuu tsekkaamaan vessanpytyn ennen kuin istuu ( ei lian, vaan elukoiden takia) ja tarkistamaan myös kengät, että loikoileeko siellä joku. Tällaisilla reissuilla ollaan lähellä luontoa ja sellaisia tapahtumia, joita ei rahalla saa. Tarkoitan tällä sitä, että vaikka ostaisit kuinka kalliin safarireissun, ei mitään takuita ole siitä, että näet tiettyjä eläimiä— koska luonto. Toki jos alueella on valtavasti esim norsuja, ei ne oikein pääse piiloon ja tulee kyllä nähdyksi.

Olen ollut tiikerisafarilla Intiassa näkemättä tiikerin tiikeriä ja orankisafarilla Borneolla näkemättä yhtään vapaana kulkevaa orankia. Semmosta se on ja hyvä niin. Vaikka olisi ollut kiva nähdä nuo eläimet, olen myös sitä mieltä, että ihan hyvä vaan, ettei ihminen pysty kaikkea kontrolloimaan ja hallitsemaan. Ähäkutti.

Tässä wc:ssä oli sammakkosafari…

… eikä maksanut rupian rupiaa🐸

Vähän jännitti, että jos valitsen tuon Yalan safarin, päädynkö johonkin hulluun safariralliin, jossa eläimiä ”jahdataan” autoilla ja ajetaan kilpaa paikasta toiseen, jotta ollaan eturivissä töllöttämässä luontokappaleita. Olin näet sekä lukenut että kuullut ihan lähipiiristäkin moisia kokemuksia. Onnekseni turisteja oli niin vähän liikkellä, että toiveeni toteutui, eli ihan leppoisan rauhassa sai eläimet olla.

Safareille on paras aika mennä heti auringon noustessa. Tässä nökötän jonossa alueen ulkopuolella odottamassa, että portit aukeaa. Oli jo pieni kylmä rinki pepun ympärillä, sillä jono tuntui indikoivan häslingin määrää, mutta enpä montaa autoa enää nähnyt varsinaisella safarilla. Rauhassa sai luonnosta nauttia.

Miten valita oikein? No en todellakaan osaa sanoa. Tarjontaa on niin paljon, että se on ihan herrassa, mitä saa ellei ole jossain ”oikeiden” luontotyyppien retkellä, jonka joku oikea asiantuntija hoitaa.

Udawalawessa ei ollut safari-autossa kuin kuski ja se näkyi siinä, että jos halusi tarkempaa tietoa lajeista, sai vastaukseksi lähinnä arvailuja. Tämä toki riittää, jos haluaa vaan nautiskella, mutta itse haluan tietää tarkalleen lajin ja tutkiskella sitten jälkeenpäin tarkemmin, mitä tuli nähtyä.
Yalassakin yritettiin tyrkyttää pelkkää kuskia, mutta nyt halusin oman oppaan ja kerroin myös selkeästi, että tulen kyselemään paljon. Sainkin varsin asiantuntevan ja palvelualttiin oppaan seuraani.

Onkos liput ja laput kunnossa?


Valitettavasti minulla ei valtavasti kuvia safarilta ole. Tiedostan kyllä, että juuri ne kiinnostaisi kenties enemmän kuin höpöttelyni, mutta on vaan niin, että elämässä tulee tilanteita, jolloin tulee valita, haluaako elää hetkessä ja nauttia vai yrittää kuvata kaikkea. Lisäksi kun en nykyään viitsi raahata oikeaa kameraa mukanani, on tuo kuvien laatu puhelimen kameralla vähän niin ja näin, jopa noin ja niin:)

Green bee-eater


Aasiannorsu

Villisiat

Asian open bill

Mangusti. Jep!
Ei muistuta Leijonakuninkaan Pumballa ratsastavaa kekkulia, vaan on selvästi ärhäkämpi otus.

Crested serpent eagle

Black-headed ibis

Painted stork ja vesipuhveli samassa ammeessa


Toque manaque. Tämä veijari on endeeminen eli kotoperäinen laji Sri Lankalla ja määritelty erittäin uhanalaiseksi

Sama veijari myös pöllii puhelimesi, kakkulasi ja evääsi, jos jätät ne hetkeksikään vahtimatta.
Jos tuo ketku jää kiinni, se vetoaa siihen, että pitäisi saada jostain rahaa uuteen kampaukseen, kun vanha on niin pappamainen. Tässä vaiheessa et voi olla kuin samaa mieltä ja olet valmis downgreidaamaan seuraavan majapaikkasi, sillä onhan tuo tukkamalli kauhea taakka.

Mitä? Miksi en saisi tulla sun paikalle istumaan? Tulethan säkin mun huudeille tällä kauhealla autolla häiritsemään!

Luettelo näkemistäni lajeista. Siis niistä, jotka ehdin kirjata ja joista olen varma. Lisäksi näin lukuisia ehkä-lajeja, joista tarkka tyttö ymmärtää olla hissun-kissun-hiljaa, ettei nolaa itseään:)

Muutamassa vastaan tulleessa autossa istui ihmisiä yrmeän näköisinä ja jäykkinä kuin puujumalat. Mieleeni nousi väkisinkin kysymys, että miksi he olivat tulleet safarille? Itselläni pää pyöri kuin napatanssijan lanne ja olin aivan innoissani. Olivatkohan yrmyt tulleet, koska Sri Lankalla ”kuuluu” käydä safarilla? Se olisi todella sääli, sillä nimenomaan reissussa pitäisi saada valita, mitä haluaa nähdä ja kokea riippumatta siitä, mitä muut tekevät.

You Might Also Like

16 Comments

  • Reply Mikko / Matkalla Missä Milloinkin 21.5.2022 at 18:01

    Että mitä? Noi kuvathan on ihan huikeita!!!

    Ei tullut mullekaan sellaista kuvaa kyllä Yalasta, että eläimiä erityisesti jahdattaisiin. No, ylipäätään oppaan rooli on joka tapauksessa todella tärkeä.

    • Reply Hannele / Hipaisuja maapallolla 22.5.2022 at 07:11

      Kiitos, Mikko! Taisin olla liian ankara omien otoksieni arvostelija☺️
      Perun siis sanani ja nostan leukaani sentin pari ylöspäin😊

  • Reply Anna | Tämä matka -blogi 23.5.2022 at 13:49

    Itse olen ollut juurikin Intiassa tiikerisafarilla ja en kyllä tiikeriä nähnyt.
    Sitten taas olin Etelä-Afrikassa safarilla, missä näin norsuja vähän liiankin läheltä. Oikeasti pelottavaa, kun vihainen urosnorsu alkaa uhitella autolle.
    Niinpä se on. Luontoa ei voi määräillä

    • Reply Hannele / Hipaisuja maapallolla 25.5.2022 at 13:58

      Hui! Vaikka seikkailuista pidänkin, en kyllä haluaisi joutua silmätysten vihoittelevan norsun kanssa! Rajansa jännitykselläkin:)

  • Reply Maapalloilija 23.5.2022 at 20:25

    Oikealla safarilla en ole ollut, mutta sellainen on kyllä isosti haaveissa, enemmän kuitenkin Afrikan suunnalla. Mutta on kyllä varmasti hieno kokemus myös Sri Lanka! Todella paljon olet lajeja bongaillut, oikein kiinnostavalta ja hyvältä kuulostaa.

    • Reply Hannele / Hipaisuja maapallolla 25.5.2022 at 14:01

      Mulla ehdottomasti ykkösmatka oli taannoin safari Tansaniassa. Kierrettiin useissa kansallispuistoissa ja tietenkin aivan huikeat hetket oli laskeutua Ngorongoroon ja Serengeti ylipäänsä oli uskomattoman upea. Jos pääsisin elämässäni ainoastaan yhdelle matkalle, se olisi tuo safari.

  • Reply Pirkko / Meriharakka 24.5.2022 at 08:44

    Tuo, että safarin mieltää voimakkaasti Afrikkaan on kyllä niin totta. Kun ensimmäisen kerran kuulin tiikerisafareista Intiassa, niin mietin, että wau, onko siis tällaisiakin. Sri Lankalla kävimme Minneriyassa safarilla. Norsuja oli PALJON, mutta muita eläimiä sitten niukasti, lähinnä lintuja. Saaren tilanteesta johtuen porukkaakin oli melkein inhimillisiä määriä.

    • Reply Hannele / Hipaisuja maapallolla 25.5.2022 at 14:05

      En ole itse varsinaisesti lintubongari, mutta kun lähipiiriini kuuluu tuon lajin harrastajia, on tullut ”hengailtua porukoissa” ja olen päässyt erilaisille retkille ja niistä on aina jäänyt jotain tietoa ja kokemuksia väkisinkin takataskuun. Kuin varkain sitä tulee sitten otettua kiikarit ja lintukirja mukaan reissuun ja kun on tuo ”eläimiä niukasti, lähinnä lintuja”-tilanne, tuleekin sitten saatua enemmän reissuista irti.

  • Reply Elina / elinanmatkalaukussa 26.5.2022 at 23:32

    Tosi hyvin oot eläimiä bongannut! Kummasta siis tykkäsit enemmän, Yalasta vai Udawalawesta? Meillä oli pelkkä kuski joka tosin kyllä aina kertoi mikä eläin on kyseessä. Yleisellä tasolla en myöskään jaksa ymmärtää niitä, jotka vaatii tilanteissa rahoja takaisin koska ei oo nähnyt jotain tiettyä eläintä – jokaisen pitäis olla siinä pisteessä, että ymmärtää että luonto on luonto. Äh, selitän täällä silmät ristissä ihan omiani 🙂

    • Reply Hannele / Hipaisuja maapallolla 27.5.2022 at 13:18

      ”Rahat takaisin”- vaatimuksen olen kuullut kerran, kun oltiin Brasiliassa ja samassa hotellissa oli valmismatkalla asiakas, joka vaati rahoja takaisin, koska satoi niin paljon. Nauratti. Minua. Opasta ei. Siinä kun hän alkoi vääntämään rautalangasta, että säätiloihin ei päästä liiemmin vaikuttamaan, tunsin kyllä sääliä tuota ammattikuntaa kohtaan.
      Udawalawe vai Yala? En kyllä osaa valita, jos ihan vaan puistoista puhutaan. Tykkäsin kummastakin. Se, minkä palvelupaketin osaa itse valita tai valtuuttaa jonkun järjestämään on uskoakseni missä tahansa kohteessa sattumankauppaa, puhutaan sitten museokierroksesta, safarista tai mistä tahansa päiväretkestä. Makuja on niin monia ja jokainen kokee asiat erilailla.

  • Reply Sandra / The Present is Perfect 28.5.2022 at 10:01

    Nyt riitti kyllä eläimiä! Jotenkin ällöttää käydä vessassa sammakoiden kanssa, mutta kai kaikkeen sitten tottuu! Rahat takaisin -tilanteita olen kuullut Suomestakin, kun jotkut Lappiin matkanneet ulkomaalaiset halusivat rahat takaisin, kun lunta ei ollut riittävästi eikä revontulia näkynyt. Luonnolle kun ei ihminen voi juuri mitään.

    • Reply Hannele / Hipaisuja maapallolla 1.6.2022 at 17:26

      Sammakot on harmittomia kurnuttajia ja tiedä vaikka olis noistakin toinen ollut lumottu prinssi:) En ole itsekään ikinä nähnyt revontulia, mutta se tuntuu olevan maailmalla ykköstoiveena, kun Pohjolaan lähdetään reissuun.

  • Reply Cilla Maria Travel 28.5.2022 at 12:37

    En oo koskaan ollu safarilla, mutta haluaisin kyllä. Täytyy pitää mielessä, että sen voi toteuttaa sitten Sri Lankalla, kunhan sinne joskus pääsee. Kuulostaa oikein monipuoliselta maalta.
    Mutta apinat saa jäädä mun puolesta vähän kauemmas. Mä en jotenkin sympatiseeraa yhtään, jos ne tulee riekkumaan lähelle ja varastamaan kamoja ja ravistelemaan kirppuja ympäriinsä 😀 Toooosin siinä vaiheessa kannattaa miettiä, et mitäs läksit luontoon!

    • Reply Hannele / Hipaisuja maapallolla 1.6.2022 at 17:29

      Juu, kyllä noi apinat oppii helposti tavoille ja kähveltävät, kun silmä välttää. Mutta on ne söpöjäkin. Ja tosiaan jos menee heidän huudeilleen, pitää kestää seuraukset😂😂😂

  • Reply Martta / Martan matkassa 28.5.2022 at 13:31

    Minä se vielä haaveilen safarista, mutta kuten sanoit, niin olen myös alkanut miettiä, miten sinne safarille haluan mennä eli mahdollisimman luonnonmukaisissa oloissa sen sijaan, että eläimiä jahdataan autoilla. Kiva, kun olit laittanut muutaman videon mukaan, elävöitti mukavasti juttua. Aina ei varmasti onnistu näkemään ja olen samaa mieltä siitä, että ei pelkkä autokuski riitä, pitää olla opas mukana, jolta voi kysellä. Ehkä ne yrmyt olivat saaneet vain kuskin mukaan. Minä taas tykkään, että jos en mene luontokappaleiden iholle, niin ei heidänkään tarvitse tulla minun iholle, se on ehkä yksi haaste lähteä safarille. : D

    • Reply Hannele / Hipaisuja maapallolla 1.6.2022 at 17:35

      Älä jätä pelkäksi haaveeksi, en usko että petyt. Luonto on vaan niin ihmeellistä. Ei paljon stressi paina, kun ei ole muuta tekemistä kuin ihmetellä elukoita. Nuo apinat nyt kuitenkin oli vaan muutamassa paikassa ja silloinkin tauon aikana, kun varta vasten pysähdyttiin. Ei ne liikkuvaan autoon loiki.

    Vastaa käyttäjälle Pirkko / Meriharakka Cancel Reply

    This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.