Helsinki
Värikkään ja sykkivän Itäkeskuksen kupeessa sijaitsee hieman hiljaisempi Herttoniemi. Upean puiston ja suurten, vanhojen puiden katveesta löytyy myös Herttoniemen kartano.
Kartanolla ja sen alueella on takanaan rikas historia. Alue mainitaan jo keskiaikaisissa artikkeleissa. Kartano on siirtynyt mahtisuvuissa eteenpäin ja draamalta ei sen historiassa ole voitu välttyä.
“Sua vain yli kaiken mä rakastan”
Tunnetuin kartanossa asunut henkilö on Suomenkin historiaan vahvasti vaikuttanut vara-amiraali Carl Olof Cronstedt, jota syytettiin maanpetturuudesta, luovutettuaan Viaporin vuonna 1808 venäläisille erittäin lyhyen taistelun jälkeen. Cronstedt kuoli kartanossa halveksittuna ja tittelit riistettynä vuonna 1820.
Lähes sata vuotta myöhemmin punaiset tunkeutuivat kartanoon ja ampuivat silloisen omistajan John Bergbomin aamiaispöytään.
Kartano on toiminut myös ikimuistoisten Suomi-elokuvien näyttämönä. Tiluksilla on kuvattu muun muassa yksi Suomi-filmin tunnetuimmista elokuvista, nimittäin Kulkurin valssi (1941), jonka pääosissa on Ansa Ikonen ja Tauno Palo. Puhumattakaan upeasta Leif Wagerin ja Regina Linnanheimon sydämet sykähdyttävästä “Sua vain yli kaiken mä rakastan” -laulukohtauksesta elokuvassa Katariina ja Munkkiniemen kreivi (1943).
Herttoniemen kartano on toiminut museona vuodesta 1925. Nykyisin kartanon omistaa Svenska Odlingens Vänner i Helsinge -yhdistys.
Upea kartanonpuisto
Herttoniemen kartanon barokkipuutarha sekä englantilainen puisto ovat eräänlainen maamerkki yhä kasvavassa kaupunkimaisemassa. Puistot ovat auki kaikille kaupunkilaisille ja ovatkin suosittu ulkoilukohde.
Barokkipuutarhassa on säännönmukaisia kulkuväyliä, pensaita ja kukkaistutuksia. Kartanopuistossa kasvaa historiallisesti arvokkaita kasveja ja puita, kuten Suomen suurin päärynäpuu ja dahurianlehtikuusi.
Kauniissa englantilaistyylisessä kartanonpuistossa on lampia ja kivisiä huvimajoja. Voi suorastaan nähdä sielunsa silmin kuinka aateliset ovat puistossa aikoinaan käyskennelleet. Pääkäytävän päässä sijaitsevan huvimajat ovat todennäköisesti C. L. Engelin suunnittelema.
Kartanon englantilaiseen puistoon suunniteltiin ajan ihanteiden mukaisesti epäsymmetriset polut vaahteroiden, koivujen ja kuusien muodostamien rykelmien väliin. Lammet kaivettiin vesielementin tuoman kauneuden ja heijastusten mystisyyden takia.
Meren puoleiset reuna-alueet on jätetty osin luonnontilaan ja näin toukokuussa sananjalat nostavat päätään kilpaa sisukkaiden kevätkukkien.
Säätyläiskodin Runsas sisustus
Tänä päivänä kartanossa on näyttely Carl Olof Cronstedtista, esillä on 1900-luvun alun säätyläiskoti kaikkine yksityiskohtineen. Omat silmät tavoittivat pienen kehystetyn valokuvan mustavalkoisesta koirasta varsin uhkean takan päältä.
Kesällä 2021 Herttoniemen kartanon museon pienoisnäyttelyssä esitellään leluja ja muita lapsuudesta kertovia esineitä museon kokoelmista. Vitriinissä on esimerkiksi ihailtavana vanhoja paperinukkeja. Näyttely on esillä päärakennuksen rapussa ja 2. kerroksessa sekä verkossa. Näyttely on yhteistyöprojekti Helsingin yliopiston opiskelijoiden kanssa.
Museoalueella on myös tuulimylly sekä uusmaalainen talonpoikaistalo Knusbacka.
Kartano on avoinna
Herttoniemen kartanon museo on avoinna yleisölle sunnuntaisin klo 12.00 – 14.00 toukokuusta syyskuuhun 2021.
Pääsyliput
Opastettu kierros johon kuuluu kartanon lisäksi myös puisto ja Knusbackan tila alkaa klo 14.00. Sisäänpääsy aikuisille 7 €, lapsille 3 €. Vapaa pääsy Museokortilla.
Osoite
Herttoniemen kartanon museo, Linnanrakentajantie 12, 00810 Helsinki. Ajoyhteys Johan Sederholmin tien kautta. Herttoniemen metroasemalta bussit 84-88.
Viimeaikoina olen kiinnostunut kartanoista ja niitä on tämän vuoden aikana muutamia tullut käytyä katsomassa. Tästä on ollutkaan kuullut, mutta pitääkin laittaa mieleen seuraavaa Helsinkiin kohdistuvaa reissua varten.
Kiitos Mikko!
Erityisesti Herttoniemen kartanon puisto on upea paikka viettää kesäpäivää.