Suomen suurin matkablogiyhteisö

Teerivaaran kierros Syötteellä

Joululomalla uuteen vuoteen tammikuun ensimmäisen päivän aamuna (lue: aamupäivällä) herätessäni aurinko paistoi taivaalla niin kauniisti, että pidin sitä suorastaan merkkinä siitä, että nyt pitää lähteä ulkoilemaan. Ulkoilukohteeksi valikoitui Syötteen Teerivaaran kierros ja seurakseni sain poikaystäväni lisäksi äitini ja pikkuveljeni. Kello oli sen verran paljon, että kävelemään lähtiessä sai jännittää ehdimmekö ihailla tarpeeksi aurinkoa reissulla, mutta se ei estänyt ulkoilemaan lähtemistä, eikun vain siis nopeasti vaatteet päälle, eväät reppuun ja menoksi.

Teerivaaran kierros lähtee liikkeelle Syötteen luontokeskukselta ja on pituudeltaan 4,5 km. Alku- ja loppumatka reitistä kuljetaan samaa polkua pitkin, mutta pisin osuus reitillä on rengasreitti, joten maisemia tulee nähtyä aika kivasti. Reitillä on paljon korkeuseroja sekä vaikeakulkuisia osia, joten se on merkitty opasteisiin vaativaksi reitiksi. Tämän vuoksi reitillä voi kulua myös yllättävän pitkä aika, joten mukaan kannattaa varata edes jotain evästä ja varsinkin juomista. Reitille voi vaativuudesta huolimatta lähteä myös aloittelevat retkeilijät hyvillä mielin, sillä reitti on erittäin hyvin merkitty keltaisilla maalimerkeillä eikä eksymisen pelkoa missään vaiheessa ole.

Vaikka talvisin Teerivaaran kierros toimii lumikenkäreittinä, lähdimme matkaan normaaleilla talvikengillä, sillä olemme aiemminkin kiertäneet reitin talvella ilman lumikenkiä hyvällä menestyksellä. Joissain ylä- ja alamäissä olisi kaivannut lumikenkiä tuomaan varmuutta kulkuun, välillä alamäet piti laskea lähes pyllymäkeä, mutta muuten reitin pystyi taas kiertämään oikein hyvin peruskengillä. Uskallan siis suositella muillekin, että vaikka lumikenkiä ei omistaisi, tai niitä ei haluaisi erikseen vuokrata, voi Teerivaaran kierrokselle lähteä turvallisin mielin. Me kiersimme reitin myötäpäivään, vaikka opasteet taitavat muistaakseni ehdottaa kierrosta juuri toiseen suuntaan.

Viime talvena kävin kulkemassa Teerivaaran kierroksen pääsiäisen aikaan, ja silloin bongailin kuukkeleita puissa. Tällä kertaa pakkanen oli tainnut pelotella linnut tiehensä, sillä näitä yllättävänkin kesyjä visertäjiä ei näkynyt tällä kertaa mailla halmeilla, juuri kun olin ottanut linnuillekin sopivaa syömistä mukaan saadakseni itsekin videon, jossa kuukkeli lennähtää kädelle syömään. Eväät jäivät siis kokonaan itselle, voi harmi (heh). Pakkasta oli jo sen verran, että jo joskus puolimatkassa reitillä olevalle Teerituvalle mehu alkoi olla jäähilejuomaa ja tuvalle saavuttua mehua ei pystynyt enää ollenkaan juomaan. Onneksi mukana oli myös lämmintä mehua, joka siinä pakkasessa oli enemmän kuin tervetullutta. Edellisten ihmisten jäljiltä tuvassa oli myös tulet, ja otimme välilämmittelyn ilolla vastaan.

Tällä reissulla parasta antia oli auringonpaisteen lisäksi taivas, joka auringon laskemaan lähdettyä näytti kuin vesiväreillä maalatulta. Vaikkemme päässeetkään reitin parhaille maisemapaikoille auringon paistaessa ylimmillään, oli maisemat luultavasti hienommat näin. Teerituvalta lähtiessä tuli kunnon sininen hetki, auringon kuitenkin värjätessä vielä horisonttia oranssiksi. Vielä joskus haluan kyllä päästä näkemään auringonkin kunnolla teerivaaralta käsin, nyt kun aurinko oli jo tosiaan lähtenyt laskuun ja edellisenä vuonna satoi vettä. Joku kerta menen myös kiertämään Teerivaaran kierroksen lumettomana aikana, niin näen kunnolla louhikkoiset rinteet.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

2 Comments

  • Reply Mikko / Matkalla Missä Milloinkin lauantai, 22 tammikuun, 2022 at 17:12

    Kävimme myös kiertämässä Teerivaaran kierroksen ensin syksyllä ja sitten vielä joulukuussa. Joukukuun osalta ensin jännitti, että pärjääkö ilman vaelluskenkiä, mutta hyvin tosiaan pärjäsi, sen verran hyvin reitti oli tamppautunut. Meilläkin meinasi hieman kiire valoisuuden suhteen tulla, lyhyitä ovat päivät sydäntalvella!

    • Reply hennanmaailma lauantai, 22 tammikuun, 2022 at 17:29

      Valoisampaa kohti mennään koko ajan! Olen menossa Syötteelle taas talvilomalla, silloin on tunteja jo ihan eri verran käytössä retkeilyyn kuin joululomalla.

    Leave a Reply