Suomen suurin matkablogiyhteisö

Camino de Santiago – mitä haaveelle pyhiinvaelluksesta kuuluu

Kuten blogin esittelytekstissäni monessa kohdassa lukee, haaveenani on seuraavana kesänä päästä vaeltamaan Espanjaan Camino de Santiagon ranskalainen reitti. Voisin jossain vaiheessa tehdä postauksen,  mikä tämä pyhiinvaellusverkosto, ja sen ranskalainen reitti, oikeastaan onkaan, mutta nyt ajattelin vain lyhyesti kirjoitella siitä, mitä haaveelleni kuuluu.

Kesä meni googlatessa, suunnitellessa ja haaveillessa. Melkein hävettää se, kuinka paljon kesälomastani käytin aikaa tämän pyhiinvaelluksen suunnitteluun ja tiedon etsimiseen. Kaikki tiedonetsintä kuitenkin vain vahvisti tunnettani siitä, että haluan päästä toteuttamaan tämän haaveen. Itseasiassa, tämä tunne on jotenkin voimakkaampi kuin pelkkä ”haluan tehdä tämän”. Tunteeni pyhiinvaellus kohtaa on enemmänkin ”tiedän, että minun täytyy tehdä se”. Toivottavasti ymmärrätte, mitä tarkoitan, enkä kuulosta nyt ihan typerältä.

Nyt tiedonhaku töiden alettua on vähän rauhoittunut, mutta edelleen olen pitäytynyt päätöksessäni, että tulen tekemään tämän pyhiinvaelluksen ensi kesänä. Olen googlauksen ja nettilähteiden lisäksi tähän mennessä lukenut jo jonkin verran kirjojakin aiheesta. Tämäkin on kyllä jäänyt töiden alettua, aikaa ei tunnu muulle kuin työlle löytyvän.

Ensimmäisenä alkukesästä lainasin kirjastosta John Brierleyn kirjoittaman suositun opaskirjan, mutta pian tajusin, että kirjan lukeminen kotisohvalta on vähän tylsää, sillä siinä selitetään yksityiskohtaisesti reitin kulkua tyylillä ”kun tulet tämän ja tämän maamerkin kohdalle, sinun tulee tajuta kääntyä oikealle. Tässä kohdalla reittiopastus näkyy vähän huonosti”. Hirveän suurta mielenkiintoa tämä kirja ei siis herättänyt. Olen myös kuullut, että tämä kirja on niin suosittu, että sen sijaan, että opasta kannattaa itse käyttää apuna, sitä kannattaa miltei käyttää siihen tyyliin, että ”välttelen yöpaikkoja, joita Brierlyn kirjassa suositellaan”, sillä kirjan suosio vaikuttaa myös siihen, että siinä suositellut majapaikat ovat tupaten täynnä ja kirjan suosimat etapit ovat ruuhkaisia.

Opaskirjasta viisastuneena päätin seuraavaksi lukea vain matkakertomuksia, ja koska englanninkielen taitoni eivät ole huipuinta luokkaa, tuntui itselle mukavimmalta ja luontevimmalta alkaa lukea suomenkielisiä kirjoja. Ensimmäisenä luinkin Tuija Wetterstrandin ja Anneli Myllärin kirjat, joissa oli paljon hyvää historiatietoakin mukana.

Viimeisimpänä olen lukenut Kari Selenin, Marja-Liisa Zotowin, Susanna Linnan (tästä unohdin ottaa kuvan) sekä Pirkko Vekkelin ja Liisa Jäppisen matkakirjat. Kirjoista on kyllä tullut ilmi, että tuo reissu ei ole mikään huvimatka, vaan se tulee olemaan niin henkisesti kuin myös fyysisesti rankka kokemus. Eniten minua jännittää matkassa se, että aion lähteä ihan yksin, mutta vielä enemmän aikaiset aamuherätykset, sillä en ole aamuihminen. Myös oma kunto ja kropan kestävyys mietityttää, sillä reissulla tehdään pitkiä päivämatkoja ja jos koko reitin haluaa mennä, ei kovin monelle välipäivälle jää aikaa. Pitkät päivämatkat silloin tällöin menevät, mutta miten kroppa kestää, kun pitkiä päivämatkoja tehdään päivästä toiseen.

Myös pakkaaminen reissulle tuntuu jännittävältä, sillä reissu on pitkä, siellä pitää säiden ja kropan mahdollisen temppuilun kannalta varautua lähestulkoon kaikkeen, mutta rinkan paino pitäisi saada pidettyä hyvin maltillisena, sillä jokaisen on kannettava oma taakkansa. Minulla on myös aina ollut melko alkeelliset varusteet kaikenlaiseen retkeilyyn ja vaeltamiseen, ja nyt tuntuu, että tuollaisella pitkällä (ja kuumalla) vaelluksella varusteiden pitäisi olla huippuluokkaa, joten myös ostoslista reissulle on melko pitkä. Onneksi joulu on tulossa, ja tavaroita voi pyytää myös lahjaksi.

Ensimmäiset ostokset matkaa ajatellen olen jo tehnytkin: vaelluskengät ja vaellussukkia. Voi kuinka tavattoman monta kertaa kävin kesällä pyörimässä eri retkeilykaupoissa sovittamassa kenkiä ja kauhistelemassa niiden hintoja.  Onneksi vaelluskohteeni tuntui olevan myyjillekin melko tuttu ja osasivat suositella erilaisia kenkiä. Nyt halusin myös panostaa kenkiin, sillä reitti sisältää vaativia osuuksia, ja on sen verran pitkä, että kenkien laadusta en halunnut tinkiä ollenkaan. Samalla päätin ostaa myös ihan oikeita vaellussukkia, että reissun onnistuminen ei jäisi ainakaan jalkapuolen varusteista kiinni, jalkaongelmat kun kyseisellä reitillä tuntuvat olevan liiankin yleisiä.

Omat nilkkani ovat melko heikot/nivelsiteet löysät, joten halusin sellaiset kengät, jotka tukevat nilkkoja hyvin. Lopulta päädyinkin ostamaan vaelluskengiksi Meindl Chiasso W Identity GTX -kengät, jotka tuntuivat vain omaan jalkaani kaikista parhaimmalta kaupassa. Valitettavasti en ole päässyt kenkiä vielä kertaakaan testaamaan, mutta tarkoitus on syyslomalla aloittaa kenkien sisäänajo todenteolla.  Syysloman reissuilta kuulettekin varmasti jo ensikokemuksia näistä kengistä. Nämä ovat ensimmäiset vaelluskenkäni, joten jännittää kyllä osuiko valinta oikeaan. Toivotaan.

Seuraavaksi tarkoituksena on kytätä lentoja, jos sattuisin saamaan lennot kesäkuun alkuun hyvällä hinnalla. Paluulentoja en vielä halua ostaa, sillä haluan pitää vaellusaikataulun kohtuullisen väljänä, joten en tiedä, milloin palaan reissusta kotiin. En ole vielä edes päättänyt, mihin lennot kannattaa ostaa. Jos joku caminon kulkenut tätä postausta lukee, niin otan enemmän kuin mielelläni vinkkejä vastaan, mikä on helpoin tapa päästä Suomesta reissuni aloituspisteeseen Saint Jean Pied de Portiin Ranskaan.

Tässäpä lyhyesti kirjausta siitä, mitä haaveelleni kuuluu. Haaveelle kuuluu siis hyvää, ja olen ainakin vielä täysin vakuuttunut siitä, että ensi kesä kuluu tällä pyhiinvaelluksella. Toivottavasti elämä ei heitä eteen mitään, mikä estäisi tämän haaveen toteutumisen.

Jos joku saman reissun käynyt, tai samasta vaelluksesta haaveileva, sattuu eksymään blogiini ja lukemaan tämän postauksen, niin ottaisin enemmän kuin mielelläni kaikennäköisiä vinkkejä vastaan pyhiinvaellusreissua koskien joko blogin kommenttikenttään tai esimerkiksi instagramissa @hennanmaailma yksityisviesteillä. 

 

 

Previous Post Next Post

You Might Also Like

2 Comments

  • Reply Mikko / Matkalla Missä Milloinkin lauantai, 16 lokakuun, 2021 at 18:34

    Valitettavasti en tuota reittiä ole kävellyt enkä siihen osaa sen vuoksi mitään vinkkejä antaa. Mutta aika mahtava tavoite ja varmasti ikimuistoinen reissu tulossa. Minkälainen aikatavoite sinulla on pyhiinvaellukselle ja minkä painoiseksi arvioit, että rinkkasi tulee?

    • Reply hennanmaailma sunnuntai, 17 lokakuun, 2021 at 18:03

      Tuolle reitille useimmat etappisuunnitelmat ottavat aikaa n. 30 päivää, mutta luulen, että tahtini tulee olemaan jonkin verran hitaampi, varsinkin jos pidän välipäiviä joissain reitin varrella olevissa kaupungeissa. Olen ajatellut, että sellainen 40 päivää olisi minulle realistinen tavoite. Rinkan suositellaan olevan korkeintaan 10 % käyttäjän painosta, joten sellainen 7-8 kg on tällä hetkellä tavoitteena. Katsotaan kuinka hyvin onnistun, sillä tuntuu, että tuonnekin saa ottaa ties minkälaista tavaraa mukaan. Yleensä otan vaikka mitä varalta mukaan, joten sekin tulee tuottamaan haasteita, että nyt ei saisi ottaa mitään ”ihan vain varmuuden vuoksi” mukaan.

    Leave a Reply