Vappu

Terveisiä pilvisestä ja koleasta Tukholmasta. Jotenkin tyypillistä, että ilmat nyt sitten viilenivät, kun se ”oikea” kevät saisi jo alkaa. Heti samaan hengenvetoon on kuitenkin jatkettava, että ainakaan meidän perheen vapunviettoon ei säällä ollut tänä vuonna juurikaan merkitystä, oltiin nimittäin oikein porukalla kipeinä, osa enemmän ja osa vähemmän. Itsehän sairastuin jo viime viikon torstaina, enkä ollut vielä maanantainakaan siinä kunnossa, että olisin voinut lähteä kouluun. Maanantain ja keskiviikon välisenä aikana sairastui sitten kaikki lapset, eikä miehenkään olo ole ollut mikään paras mahdollinen. Saatiin kuitenkin vähän vappufiilistä paistamalla munkkeja ja hankkimalla lapsille kunnon folioilmapallot. Sen sijaan skumpat jätettiin suosiolla odottamaan terveempiä päiviä, sillä äkkiäkös me joku syy juhlaan keksitään, kun alkaa taas siltä tuntua 😊

Nyt tänään olen vielä kotona 4 toipilaan kanssa ja rehellisesti sanottuna odotan kyllä kovasti huomista, jolloin tämä jengi taas vähän hajaantuu, kukin omiin touhuihinsa. Huominen tulee olemaan erityisen jännä päivä meidän pojalle, sillä silloin aloitetaan hänen dagisharjoittelunsa. Kyllä, luit aivan oikein: mun pieni palleroinen, jonka piti olla kotona sinne kaksi vuotiaaksi asti, aloittaakin päivähoidon jo nyt, muutamaa kuukautta ajateltua aikaisemmin! Agendallani on kyllä ollut kirjoittaa tästä(kin), mutta sille ei vaan ole löytynyt oikein sopivaa hetkeä. Mutta siis kaikessa lyhykäisyydessään homma meni niin, että haluttiin hankkia myös pojalle valmiiksi päivähoitopaikka, jos vaikka joku hakemani työpaikka tärppäisikin tässä kevään aikana. Näinpä laitoin heti viime kuun alussa hakemuksen samaan dagikseen, jossa meidän 4- ja 6-vuotiaat tällä hetkellä ovat ja yllätykseksemme pojalle tarjottiinkin sieltä paikkaa jo nyt toukokuun alusta. Tarjotulle paikalle täällä ei todellakaan kannata sanoa ”ei”, joten otimme tämän paikan kiitollisina vastaan. Ja tässä sitä nyt sitten ollaan!

Näin äkkiseltään tuntuu kyllä aika hurjalle, että kohta meidän nuorinkin lapsi aloittaa päivähoidon. Samalla olen kuitenkin aika rauhallisin mielin asian suhteen, sillä olenhan nähnyt, miten kivaa tytöillä dagiksessa on. Ristiriitaiset ajatukset kaiken kaikkiaan! Mutta niin kauan kuin se vaan on mahdollista, aion pitää pojan päivät mahdollisimman lyhyinä. Oma toukokuuni tulee olemaan koulun osalta todella kiireinen, joten vaikkei työpaikkaa vielä löytyisikään, tulevat kaikki lastenhoidosta vapaat hetket varmasti hyötykäyttöön.

Reilun viikon päästä meille on tulossa myös koko perheen Suomen reissu. Mun rakas ystävä menee naimisiin 18.5. ja nämä häät ovatkin se kaikista alkuperäisin syy tälle matkalle. Kun sitten lähes samalle viikolle osuu suomalainen äitienpäivä ja anoppini syntymäpäivä, päätimme järjestellä asiamme niin, että lähdemmekin Suomeen jo ensi viikon perjantaina ja palaamme vasta ystäväni häiden jälkeisenä tiistaina. Miehellehän tämä ei mikään lomareissu ole, mutta meille muille aika kiva hengähdystauko kesälomaa odotellessa 😊

Olenkin melkoisen varma, että tämä toukokuu tulee hujahtamaan ohi ihan silmän räpäyksessä. Tuntuu niin huvittavalle, että nyt on toukokuun toinen päivä ja palatessamme takaisin Suomen reissulta, on tätä kuuta enää kymmenen päivää jäljellä. En siis enää käsitä tätä ajan kulua!

Onko teillä muilla tulossa reissuja tai muita odottamisen arvoisia juttuja toukokuulle?

Kunpa nyt vain saataisiin ne kivat kevätkelit takaisin, niin päästäisiin nauttimaan taas ulkoilmaelämästä, se kun on ainakin omasta mielestäni ihan parasta–oltiinpa sitten kotona tai reissussa!

Aurinkoa ja iloa loppuviikkoonne!

<3 Heini