Browsing Tag

Työ

Ruotsi Suomi Tukholma Työ Ulkosuomalaisuus Yleinen

Koti Ruotsissa, työ Suomessa

perjantai, kesäkuu 7, 2019

Kyllä vain, työsopimus on nyt allekirjoitettu! Välillä täytyy oikein nipistää itseäni ja tarkistaa, että olikohan tämä sittenkin vain unta tai omaa kuvitelmaani. Kuten ehkä voitte jo päätellä, olen niin innoissani ja motivoitunut – taggad, kuten täälläpäin sanotaan. On vaikea uskoa, että ensimmäinen työni ulkomailla on jotakin sellaista, jonka tunnen aivan 100% omaksi jutukseni, paitsi että tämä työ ei muuten varsinaisesti olekaan ulkomailla! Nimittäin elokuun puolesta välistä lähtien pääsen Suomeen viikon jokaisena arkipäivänä – työn merkeissä. Onneksi työmatkaa ei kuitenkaan tarvitse fyysisesti taittaa lahden yli, sillä Suomen Tukholman suurlähetystöön selviydyn kotoamme alle tunnissa. Tulevassa työssäni suurlähettilään assistenttina pääsen todella hyödyntämään vahvuuksiani eli järjestely- ja organisointitaitojani. Tunne siitä, että näin tämän kuuluikin mennä, on todella vahva.

Reilun kahden kuukauden kuluttua heitän siis hyvästit tälle yli kuusi vuotta kestäneelle ihanalle ajanjaksolle elämässäni. Vaikka päällimmäisinä tunteina onkin innostus, kiitollisuus, niin valehtelisin jos väittäisin, ettei pieni haikeus ole hiipinyt mieleeni. Tästähän ei nimittäin sitten paluuta entiseen enää ole: lapset kasvavat ja itsenäistyvät pelottavankin nopeasti, eivätkä tarvitse mua enää 24/7. Myöskin toiset säännölliset tulot ovat enemmän kuin tervetulleet elämäämme, puhumattakaan sitten omasta näkökulmastani: ihanaa päästä taas kehittämään ja haastamaan itseäni. Uskon ja toivon todella, että onnistumme mukautumaan tähän uuteen tilanteeseen. Olemme miehen kanssa puhuneetkin jo paljon siitä, miten elämä täällä kotona tulee mullistumaan, kun yhden sijasta perheessämme onkin pian kaksi työssä käyvää aikuista. Arkipäivistä ja -illoista ei varmastikaan tule kiirettä ja rutiineja puuttumaan! Tärkeintä on kuitenkin, että tiimityö kotona toimii kuten ennenkin. Olenkin ihan liikuttunut perheeltäni saamastani tuesta: tuntuu, että niin mies ja lapset kuin vanhempani sekä appivanhempanikin ovat tästä uudesta työstäni ihan yhtä innoissaan kuin minäkin! Syksyllä onkin sitten mielenkiintoista tehdä välitilinpäätös ja katsoa, miten tästä töidenaloituksestani olemme selvinneet – vai olemmeko ylipäätään selvinneet? 😉

Nyt on muuten koulukin sitten taputeltu osaltani; maanantaina oli tentti ja toissailtana esittelin lopputyöni. Ajattelin paketoida tässä lähiaikoina myös kokemukseni näistä kieliopinnoistani yhdeksi kokonaiseksi postaukseksi. Myös 8-vuotiaalla on koulun päättäjäiset ensi tiistaina ja päädyttiin siihen, ettei hän menee enää sen jälkeen edes koulun iltapäiväkerhoon, vaan saa jäädä jo kanssani ihan kunnon kesälomalle. Sen sijaan kolme nuorinta lasta jatkavat dagista vielä juhannukseen asti kolmestakin syystä: a) poika on juuri tottunut dagiksen rutiineihin ja jää sinne jo oikein mielellään joka aamu b) myös tytöt viihtyvät siellä hyvin ja kyselevät usein jopa viikonloppuisin, milloin taas pääsevät sinne c) haluan viettää kerrankin esikoisen kanssa vähän kahdenkeskeistä aikaa, sillä meillä ei ole oikeastaan koskaan mahdollisuutta siihen. Tämä tuntuukin nyt juuri oikealle ratkaisulle tähän hetkeen ja odotan jo innolla äiti-tytär-päiviämme.

Ihan mahtavaa muutenkin, kun meitä kaikkia täällä Pohjolassa nyt hellitään näillä upeilla ilmoilla. Tästähän kannattaa todellakin nauttia niin kauan kuin tätä kestää! Ihanaa, aurinkoista viikonloppua teille kaikille!

<3 Heini

Ps. 6-vuotiaamme sai magneettikuvausajan ensi torstaille. IBD-päivitystä siis tulossa piakkoin tutkimuksen jälkeen.