Browsing Category

Ruotsi

Juhlat Ruotsi Tukholma Yleinen

Juhannus Tukholmassa

maanantai, kesÀkuu 24, 2019

HeipÀ hei!

Toivottavasti teillÀ kaikilla on ollut iloinen ja rentouttava juhannus! MeidÀn perhe vietti tÀmÀn juhannuksen poikkeuksellisesti kaupungissa. Koskaan aikaisemmin ei muuten ole nÀin tapahtunut, ainakaan minun ja miehen yhteiselon aikana. Toissa juhannuksena ajettiin tosin ystÀvÀpariskunnan kanssa Tanskaan Suomi-juhannuksen sijaan, mutta siellÀkin vietimme mahdollisimman perinteistÀ mökkijuhannusta (tÀssÀ mökissÀ oli jopa sauna!) Kuten vuosi sitten, oli tÀnÀkin vuonna suunnitelmana, ettÀ menisimme juhannukseksi Suomeen mökille saaristoon, jonka jÀlkeen mies tekisi vielÀ viikon töitÀ HelsingistÀ kÀsin. TÀmÀn jÀlkeen oltaisiin taas palattu mitÀ pikimmin landelle. Nyt kuitenkin kÀvi niin, ettÀ miehelle osui tÀlle viikolle vÀlttÀmÀtön työmeno tÀÀllÀ Ruotsissa, eikÀ siis auttanut kuin alkaa asennoitua juhannuksen viettoon tÀÀllÀ kotona. Matkoja Suomeen ei sentÀÀn oltu ehditty varata.

Pari viikkoa sitten katselin vielÀ toiveikkaana meille vuokramökkiÀ tÀstÀ lÀhistöltÀ, mutta kuten arvata saattaa, oli kaikki 100 km sÀteellÀ sijaitsevat mökit joko varattuja tai aivan ylihinnoiteltuja erittÀin kalliita. Emme myöskÀÀn halunneet ajaa useita tunteja vain pitkÀn viikonlopun vuoksi, joten pÀÀtimme suosiolla alkaa valmistaustua henkisesti kaupunkijuhannukseen. Ei mikÀÀn ihan helppo juttu, etenkin kun olemme molemmat henkeen ja vereen mökki-ihmisiÀ. Lopulta kuitenkin pÀÀtettiin, ettÀ tÀmÀ olkoon nyt meidÀn perheen opintomatka ruotsalaiseen juhannuksen viettoon. Mökki tosin taitaa kuulua ruotsalaiseen juhannuksen viettoon ihan siinÀ missÀ suomalaiseenkin, mutta myös erilaisia perinteisiÀ juhannusjuhlia suurelle yleisölle on tarjolla hyvinkin paljon ja monet ruotsalaiset tuntuvat ottavan niihin myös osaa. Löysimmekin useammat perinteiset juhannusjuhlat ihan Tukholman lÀÀnistÀ ja juhannusaaton kohteeksemme valikoitui Ruotsin vanhin kaupunki Sigtuna.

Sigtuna meni odotetusti samaan kategoriaan Trosan ja Vaxholmin kanssa: Sympaattinen vanha kaupunki, josta ei kauniita kahviloita tai suloisia putiikkeja puuttunut. Ainoa ero oli se, ettĂ€ Sigtuna sijaitsee sisĂ€maassa MĂ€laren-jĂ€rven rannalla. Saavuimme Sigtunaan jo heti puolenpĂ€ivĂ€n jĂ€lkeen ja ehdimme parin tunnin ajan kĂ€vellĂ€ ympĂ€riinsĂ€ ja ihmetellĂ€ tĂ€tĂ€ pientĂ€ kaupunkia ennen kuin varsinainen juhannusjuhla alkoi. Ja ihan hyvĂ€ niin, sillĂ€ eipĂ€ tĂ€mĂ€ juhannustangon ympĂ€rillĂ€ tanssiminen ollut ehkĂ€ ihan se meidĂ€n juttu (ehkĂ€ parin skumppapullon jĂ€lkeen olisi sujunut jo vĂ€hĂ€n luontevammin 😉). Ihmiset siis kiersivĂ€t piirissĂ€ juhannussalkoa ympĂ€ri vanhojen kansansĂ€velmien tahdissa. Reippaasti mentiin tyttöjen kanssa mukaan ”tanssimaan”, mutta ihmisiĂ€ oli piirissĂ€ niin paljon, ettĂ€ se edes hĂ€din tuskin liikkui minnekÀÀn. NĂ€inpĂ€ pÀÀdyttiin ihmettelemÀÀn tuota touhua vĂ€hĂ€n sivummalta ja pian lapset ehdottivatkin, ettĂ€ eikö mentĂ€isi taas kĂ€velylle rannalle. Lopulta viivyttiin tuossa juhannusjuhlassa ehkĂ€ tunti ja jatkettiin iltapĂ€ivÀÀ pyörimĂ€llĂ€ vielĂ€ vĂ€hĂ€n lisÀÀ rannalla ja kaupungin kaduilla.

JuhannuspÀivÀnÀ ajeltiin paistattelemaan kaunista pÀivÀÀ tÀhÀn ihan lÀhelle Kanaanin uimarannalle ja erityisesti siellÀ sijaitsevaan puutarhakahvilaan. TÀmÀ oli ollut jo aika pitkÀÀn to do- listallani ja olikin tosi kiva, ettÀ nyt vihdoin löytyi sopiva hetki testata kyseinen paikka. Ranta oli aivan mahtava, sinne palataan vielÀ varmasti Suomiloman jÀlkeen uimaan, jos elokuussa riittÀÀ vielÀ lÀmpöÀ. Myös kahvila oli aivan yhtÀ kiva kuin olin kuvitellut (lue:nÀhnyt kuvista) ja viihdyimme sen terassilla pitkÀÀn. Kahvilan puutarhassa oli myös lapsille keinut, kiipeilypaikka ja hiekkalaatikko, mikÀ tietysti edesauttoi heidÀn viihtymistÀÀn. Kotona katettiin juhannuspÀivÀllinen vielÀ meidÀn taloyhtiön yhteiselle terassille ja syötiin perinteisesti lohta, silliÀ ja uusia perunoita kesÀillassa. Ei vedÀ vertoja mökkielÀmÀlle, mutta kelpasi tÀllÀ kertaa oikein hyvin.

Loppujen lopuksi meillĂ€ oli siis oikein aurinkoinen ja hauska juhannus, mutta onhan se nyt myönnettĂ€vĂ€, ettei tĂ€tĂ€ voinut edes verrata perinteiseen juhannuksen viettoon mökillĂ€. Ensi vuotta silmĂ€llĂ€ pitĂ€en pÀÀtettiinkin joko alkaa katsella vuokramökkiĂ€ jo todella hyvissĂ€ ajoin, tai sitten mennĂ€ koko porukalla juhannukseksi Suomeen ja lapset saisivat jÀÀdĂ€ isovanhemmille hoitoon meidĂ€n viimeiseksi työviikoksi? 😉 Hahaa! Onneksi ensi vuoden kuvioita ei tarvitse ihan vielĂ€ selvitellĂ€!

Nyt olen taas keskiviikkoiltaan lasten kanssa yksin kotona. TylsÀÀ ei varmasti tule olemaan, sillÀ torstaina on lÀhtö Suomeen. Aina yhtÀ ihanaa pakata kuusihenkiselle perheelle yli kuukauden ajalle! Ja kun kyseessÀ on Suomen kesÀ ja mökkielÀmÀ, tulee pakkauslistalla olemaan taas jos jonkinlaista kampetta uimapuvuista kevyttoppatakkiin ja sandaaleista kumppareihin! Ei auta kuin asentaa suksiboxi katolle, ettÀ saadaan kaikki tavarat mukaan!

MitÀ mahtavinta viikonalkua teille kaikille!

<3 Heini

Ruotsi Suomi Tukholma Työ Ulkosuomalaisuus Yleinen

Koti Ruotsissa, työ Suomessa

perjantai, kesÀkuu 7, 2019

KyllĂ€ vain, työsopimus on nyt allekirjoitettu! VĂ€lillĂ€ tĂ€ytyy oikein nipistÀÀ itseĂ€ni ja tarkistaa, ettĂ€ olikohan tĂ€mĂ€ sittenkin vain unta tai omaa kuvitelmaani. Kuten ehkĂ€ voitte jo pÀÀtellĂ€, olen niin innoissani ja motivoitunut – taggad, kuten tÀÀllĂ€pĂ€in sanotaan. On vaikea uskoa, ettĂ€ ensimmĂ€inen työni ulkomailla on jotakin sellaista, jonka tunnen aivan 100% omaksi jutukseni, paitsi ettĂ€ tĂ€mĂ€ työ ei muuten varsinaisesti olekaan ulkomailla! NimittĂ€in elokuun puolesta vĂ€listĂ€ lĂ€htien pÀÀsen Suomeen viikon jokaisena arkipĂ€ivĂ€nĂ€ – työn merkeissĂ€. Onneksi työmatkaa ei kuitenkaan tarvitse fyysisesti taittaa lahden yli, sillĂ€ Suomen Tukholman suurlĂ€hetystöön selviydyn kotoamme alle tunnissa. Tulevassa työssĂ€ni suurlĂ€hettilÀÀn assistenttina pÀÀsen todella hyödyntĂ€mÀÀn vahvuuksiani eli jĂ€rjestely- ja organisointitaitojani. Tunne siitĂ€, ettĂ€ nĂ€in tĂ€mĂ€n kuuluikin mennĂ€, on todella vahva.

Reilun kahden kuukauden kuluttua heitĂ€n siis hyvĂ€stit tĂ€lle yli kuusi vuotta kestĂ€neelle ihanalle ajanjaksolle elĂ€mĂ€ssĂ€ni. Vaikka pÀÀllimmĂ€isinĂ€ tunteina onkin innostus, kiitollisuus, niin valehtelisin jos vĂ€ittĂ€isin, ettei pieni haikeus ole hiipinyt mieleeni. TĂ€stĂ€hĂ€n ei nimittĂ€in sitten paluuta entiseen enÀÀ ole: lapset kasvavat ja itsenĂ€istyvĂ€t pelottavankin nopeasti, eivĂ€tkĂ€ tarvitse mua enÀÀ 24/7. Myöskin toiset sÀÀnnölliset tulot ovat enemmĂ€n kuin tervetulleet elĂ€mÀÀmme, puhumattakaan sitten omasta nĂ€kökulmastani: ihanaa pÀÀstĂ€ taas kehittĂ€mÀÀn ja haastamaan itseĂ€ni. Uskon ja toivon todella, ettĂ€ onnistumme mukautumaan tĂ€hĂ€n uuteen tilanteeseen. Olemme miehen kanssa puhuneetkin jo paljon siitĂ€, miten elĂ€mĂ€ tÀÀllĂ€ kotona tulee mullistumaan, kun yhden sijasta perheessĂ€mme onkin pian kaksi työssĂ€ kĂ€yvÀÀ aikuista. ArkipĂ€ivistĂ€ ja -illoista ei varmastikaan tule kiirettĂ€ ja rutiineja puuttumaan! TĂ€rkeintĂ€ on kuitenkin, ettĂ€ tiimityö kotona toimii kuten ennenkin. Olenkin ihan liikuttunut perheeltĂ€ni saamastani tuesta: tuntuu, ettĂ€ niin mies ja lapset kuin vanhempani sekĂ€ appivanhempanikin ovat tĂ€stĂ€ uudesta työstĂ€ni ihan yhtĂ€ innoissaan kuin minĂ€kin! SyksyllĂ€ onkin sitten mielenkiintoista tehdĂ€ vĂ€litilinpÀÀtös ja katsoa, miten tĂ€stĂ€ töidenaloituksestani olemme selvinneet – vai olemmeko ylipÀÀtÀÀn selvinneet? 😉

Nyt on muuten koulukin sitten taputeltu osaltani; maanantaina oli tentti ja toissailtana esittelin lopputyöni. Ajattelin paketoida tÀssÀ lÀhiaikoina myös kokemukseni nÀistÀ kieliopinnoistani yhdeksi kokonaiseksi postaukseksi. Myös 8-vuotiaalla on koulun pÀÀttÀjÀiset ensi tiistaina ja pÀÀdyttiin siihen, ettei hÀn menee enÀÀ sen jÀlkeen edes koulun iltapÀivÀkerhoon, vaan saa jÀÀdÀ jo kanssani ihan kunnon kesÀlomalle. Sen sijaan kolme nuorinta lasta jatkavat dagista vielÀ juhannukseen asti kolmestakin syystÀ: a) poika on juuri tottunut dagiksen rutiineihin ja jÀÀ sinne jo oikein mielellÀÀn joka aamu b) myös tytöt viihtyvÀt siellÀ hyvin ja kyselevÀt usein jopa viikonloppuisin, milloin taas pÀÀsevÀt sinne c) haluan viettÀÀ kerrankin esikoisen kanssa vÀhÀn kahdenkeskeistÀ aikaa, sillÀ meillÀ ei ole oikeastaan koskaan mahdollisuutta siihen. TÀmÀ tuntuukin nyt juuri oikealle ratkaisulle tÀhÀn hetkeen ja odotan jo innolla Àiti-tytÀr-pÀiviÀmme.

Ihan mahtavaa muutenkin, kun meitÀ kaikkia tÀÀllÀ Pohjolassa nyt hellitÀÀn nÀillÀ upeilla ilmoilla. TÀstÀhÀn kannattaa todellakin nauttia niin kauan kuin tÀtÀ kestÀÀ! Ihanaa, aurinkoista viikonloppua teille kaikille!

<3 Heini

Ps. 6-vuotiaamme sai magneettikuvausajan ensi torstaille. IBD-pÀivitystÀ siis tulossa piakkoin tutkimuksen jÀlkeen.

Lapset Ruotsi Työ Yleinen

Dagiskuulumisia ja ensimmÀinen työhaastattelu

perjantai, toukokuu 10, 2019

Hej pĂ„ er! TĂ€mĂ€ viikko on ollut tĂ€ynnĂ€ tunteita ja vastakkain asettelua. NĂ€iden viiden pĂ€ivĂ€n aikana olen saanut kaivaa itsestĂ€ni esiin kaksi tĂ€ysin eri puolta: SiinĂ€ missĂ€ alkuviikon olen touhunnut oloasussa dagiksen lattialla poikamme ja monen muun 1-3-vuotiaan kanssa, oli eilen aamuna aika vetÀÀ ykköset pÀÀlle, jĂ€ttÀÀ perÀÀni itkevĂ€ taapero dagikseen ja suunnata kohti ensimmĂ€istĂ€ työhaastatteluani tÀÀllĂ€ Tukholmassa. Tunteet ovatkin vaihdelleet laidasta laitaan: jĂ€nnitystĂ€, stressiĂ€, iloa, helpotusta, ahdistusta sekĂ€ kiitollisuutta – you name it!

Pojan dagis-treenit alkoivat siis viime perjantaina, kun olimme molemmat vihdoin selvinneet meidÀn monsteri-flunssasta. Kaikki on mennyt pÀÀosin hyvin: poika selvÀsti viihtyy dagiksessa ja luottaa uusiin hoitajiinsa. EnsimmÀisen pÀivÀn hÀn pysytteli visusti mun lÀheisyydessÀ, mutta kolmantena pÀivÀnÀ hÀn jo touhusi siellÀ ihan omiaan, eikÀ olisi vÀlttÀmÀttÀ edes huomannut, vaikka olisinkin lÀhtenyt vÀlillÀ kÀymÀÀn jossakin. Sen sijaan nukkuminen ei ensimmÀisinÀ pÀivinÀ vielÀ onnistunut ja lÀhdimmekin aina suosiolla kotia kohti, kun homma alkoi mennÀ enemmÀnkin pelleilyn puolelle. Mutta kuten hoitajat mulle vÀhÀn vakuuttelivatkin, on nukkuminenkin alkanut sujua heti, kun minÀ en ole siellÀ paikalla. TÀllÀ hetkellÀ ainoa mieltÀni painava juttu on se, ettÀ vaikka poika lÀhtee kotoa kohti dagista intoa puhkuen ja juoksee oman ryhmÀnsÀ ovelle hymy kasvoillaan, tulee hÀnelle kauhea paniikki siinÀ vaiheessa, kun meidÀn on aika sanoa heipat toisillemme. Hoitajien mukaan poika on rauhoittunut kyllÀ parissakymmenessÀ minuutissa, mutta eihÀn se nyt ole kiva jÀttÀÀ itkevÀÀ lasta sinne. Toivonkin todella, ettÀ pÀÀstÀisiin tÀssÀ kevÀÀn mittaan vielÀ siihen pisteeseen, ettÀ hÀn jÀisi hoitoon ilman itkuja.

Jos meidÀn pojalta kysyttÀisiin, ottaisi hÀn joka pÀivÀ kaikki unikaverinsa mukaan dagikseen

Ne kaikkein tÀrkeimmÀt nalle ja pupu on kuitenkin riittÀnyt onneksi ihan hyvin

 

Sen sijaan maaliskuussa dagiksen aloittaneet tytöt ovat onneksi jo kotiutuneet todella hyvin omaan ryhmÀÀnsĂ€. Jopa meidĂ€n 4-vuotias nirsoilija on alkanut syödĂ€ kunnolla ja hĂ€n onkin alkanut ylpeĂ€sti raportoimaan mulle joka pĂ€ivĂ€, mitĂ€ kaikkea on syönyt ja kuinka paljon. Olen myös ollut erittĂ€in onnellinen saadessani hoitajilta sellaista palautetta, ettĂ€ tyttömme ovat heidĂ€n mielestÀÀn todella kohteliaita ja huomaavaisia. On ilo kuulla, ettĂ€ kotona opetellut tavat, jotka eivĂ€t siis ole sen kummemmat kuin ”kiitos”, ”ole hyvĂ€â€ ja ”anteeksi”, siirtyvĂ€t lasten mukana myös kodin ulkopuolelle. EhkĂ€ olen siis onnistunut ainakin yhdessĂ€ asiassa tĂ€llĂ€ usean vuoden kotiĂ€iti-urallani 😉

Ja urasta pÀÀstÀÀnkin sujuvasti seuraavaan aiheeseen eli ensimmĂ€iseen työhaastatteluuni. Olen siis tĂ€ssĂ€ kevÀÀn mittaan kĂ€ynnistĂ€nyt työnhakuani pikkuhiljaa sillĂ€ ajatuksella, ettĂ€ nyt haen ainoastaan sellaisia paikkoja, jotka vaikuttavat todella mielenkiintoisille ja muutenkin sellaiselle ”omalle jutulle”. Ja jos tĂ€llĂ€ rauhallisella tĂ€smĂ€isku-taktiikalla ei synny toivottua tulosta, on sitten kesĂ€n jĂ€lkeen aika laittaa ”all in” eli haikea kaikkea mahdollista, jotta vain pÀÀsen taas kiinni työelĂ€mÀÀn. YllĂ€tys olikin melkoinen, kun sain pari viikkoa sitten kutsun työhaastatteluun. Olin jo aivan varma, etten tulisi tĂ€llaista soittoa tĂ€nĂ€ kevÀÀnĂ€ saamaan ja voitte vain kuvitella, miten innostunut ja jĂ€nnittynyt olen nĂ€mĂ€ kuluneet kaksi viikkoa ollut, kun olen odottanut tuota eilistĂ€ haastattelua. KyseessĂ€ on työ, jossa tarvitaan sekĂ€ suomen- ettĂ€ ruotsinkielentaitoa, joten siinĂ€ mielessĂ€ mahdollisuuteni olivat paremmat verrattuna niihin työpaikkoihin, joissa ainoa kielivaatimus on ruotsi ja/tai englanti.

Itse haastattelu meni mielestĂ€ni hyvin. TietenkÀÀn en voi, enkĂ€ edes halua sen kummemmin arvioida, mitĂ€ haastatteleva osapuoli on asiasta mieltĂ€, mutta itselleni jĂ€i tĂ€stĂ€ keskustelusta ainakin todella hyvĂ€ mieli. Ajattelenkin tĂ€mĂ€n niin, ettĂ€ vaikka en tulisikaan valituksi, voin kuitenkin olla iloinen siitĂ€, ettĂ€ pystyin antamaan parastani ja ettĂ€ ainakin omasta mielestĂ€ni onnistuin tĂ€ssĂ€ ensimmĂ€isessĂ€ työhaastattelussani kymmeneen(!) vuoteen. Mutta todellakin siis toivon, ettĂ€ tulisin valituksi tĂ€hĂ€n paikkaan, tĂ€mĂ€ työ olisi niin ”mua”! Realistina kuitenkin tiedostan sen, ettĂ€ hakijoiden joukossa on varmasti useita, erittĂ€in vahvoja kandidaatteja, joten ei siis auta kuin odotella ensi viikkoa, jolloin haastattelijat lupasivat ilmoittaa jatkosta. Niin jĂ€nnittĂ€vÀÀ!

Mutta tiedĂ€ttekö, nyt on taas palattava todellisuuteen ja otettava vessaharja kauniiseen kĂ€teen ja lĂ€hdettĂ€vĂ€ siistimÀÀn nuo meidĂ€n kylppĂ€rit! Me ollaan lĂ€hdössĂ€ iltapĂ€ivĂ€llĂ€ Suomeen ja vielĂ€ viimehetken siivoilujen jĂ€lkeen olisi myös pakattava loppuun (kerrankin saan tehdĂ€ tĂ€mĂ€n kaiken ilman pojan ”apua”). On niin ihanaa lĂ€hteĂ€ pitkĂ€stĂ€ aikaa Suomeen koko perheen voimin. Erityisen kivan tĂ€stĂ€ reissusta tekee sen, ettĂ€ ehditÀÀn nĂ€hdĂ€ niin appivanhemmat kuin mun omatkin vanhemmat sekĂ€ iso joukko ihania ystĂ€viĂ€! Luvassa on ainakin Ă€itienpĂ€ivĂ€n viettoa, synttĂ€rijuhlat sekĂ€ hÀÀt. Aika hyvĂ€ saldo kymmenelle pĂ€ivĂ€lle!

Seuraavat kuulumiset naputtelin siis lahden toiselta puolen 😊 Ihanaa viikonloppua kaikille!!!

<3 Heini

Asuminen Ruotsi Tukholma Ulkosuomalaisuus Yleinen

Kaksi vuotta Tukholmassa

lauantai, huhtikuu 27, 2019

NĂ€in se aika vaan kuluu! Eilen tuli tasan kaksi vuotta siitĂ€, kun meidĂ€n perhe muutti Tukholmaan. Miten joku asia voikaan tuntua samaan aikaan niin kaukaiselle, mutta sitten kuitenkin sitĂ€ muistaa kaiken kuin eilisen? TĂ€mĂ€ blogihan ei vielĂ€ tuohon aikaan ollut pystyssĂ€, joten ajattelin vĂ€hĂ€n kirjoitella tĂ€nne muistoja ja fiiliksiĂ€ tuolta ajalta. Hassua muuten, ettĂ€ tuohon aikaan mulla ei ollut aikaa blogin pitĂ€miselle ja nyt kun lapsia on yksi enemmĂ€n ja siihen pÀÀlle vielĂ€ iltaopiskelut, ehdinkin taas kirjoitella? 😉 Olen varmaan joskus aikaisemminkin kertonut jotain tĂ€hĂ€n muuttoomme liittyen, mutta tĂ€mĂ€n kahden vuoden kunniaksi pÀÀtin nyt kerrata, miksi tĂ€nne muutimme ja miten kaikki kĂ€ytĂ€nnössĂ€ sujui.

Miksi muutimme Tukholmaan?

AlunperinhĂ€n halusimme lĂ€hteĂ€ Prahasta esikoisen koulun aloituksen lĂ€hestyessĂ€. Prahan kansainvĂ€liset koulut olivat meille aivan liian kalliita, emmekĂ€ halunneet laittaa lapsia tĆĄekkilĂ€iseen kouluun (kukaan meistĂ€ ei puhunut kieltĂ€, eikĂ€ kĂ€sitykseni muutenkaan ollut paikallisesta koulusysteemistĂ€ kovin hyvĂ€, perustuen siihen, mitĂ€ olin muilta vanhemmilta kuullut). Suomeen emme halunneet palata, joten aloimme haaveilla Skandinaviaan muutosta. Ja sitten yksi kaunis pĂ€ivĂ€ tuli mies töistĂ€ kotiin ja kysyi, ettĂ€ muutetaanko Tukholmaan? (hĂ€nelle oltiin tarjottu siirtoa silloisen firman sisĂ€llĂ€) – No aivan varmasti, en epĂ€röinyt sekuntiakaan!

Asunnon hankkiminen

Tukholmaan muuttamisessa ehdottomasti vaikeinta oli asunnon hankkiminen. Heti kuin saimme tietÀÀ miehen töidenalkamisen ajankohdan, aloimme kuumeisesti etsiÀ meille vuokrakotia. Ruotsalaista Tori. fi:tÀ eli Blockettia tulikin kÀytyÀ lÀpi ilta toisensa jÀlkeen sopivan vuokra-asunnon löytÀmiseksi. Ja jos joku yhdisti noita kaikkia vuokrailmoituksia, oli se kohtuuttoman korkea vuokra ja lyhyt vuokra-aika. JÀtin monille eri vuokranantajille yhteydenottopyynnön, mutta yleensÀ en saanut edes minkÀÀnlaista vastausta ja se oli kyllÀ melkoisen turhauttavaa. Lopulta onnistuimme saamaan huimat kolme vastausta ja mies lÀhti kahden pÀivÀn pikavisiitille katsomaan asuntoja, jos niistÀ  joku olisi sellainen, johon voisimme ensihÀtÀÀn muuttaa. Onneksi noista kolmesta asunnosta yksi vaikutti ihan hyvÀlle ja myös vuokranantaja kelpuutti meidÀt asukkaiksi. MeiltÀ taisi tosin hakemisen yhteydessÀ unohtua mainita, ettÀ meillÀ oli kolme lasta, mutta tÀmÀ selvitettiin hÀnelle kyllÀ jo hyvissÀ ajoin ennen muuttoa, eikÀ se onneksi ollut hÀnelle ongelma. Saimme myös neuvoteltua niin, ettÀ asunto oli ainoastaan osin kalustettu, jotta saimme suurimman osan omista tavaroistamme asuntoon, eikÀ meidÀn tarvinnut alkaa vuokraamaan erikseen varastotilaa. Mutta nÀin oman (ja monen muunkin) kokemuksen pohjalta on sanottava, ettÀ nirsoilulle ei Tukholman vuokra-asuntomarkkinoilla ole todellakaan varaa, ellei sitten ole valmis maksamaan ihan hullun korkeaa vuokraa.

Se, mikÀ tÀssÀ ensimmÀisessÀ Tukholman kodissa oli parasta, oli ehdottomasti sen sijainti. TÀmÀ asunto sijaitsi Hammarby sjöstadissa, joka on aivan mielettömÀn kiva asuinalue. Itselleni ainakin on tosi tÀrkeÀÀ, ettÀ koti on kivalla alueella. KevÀt oli myös tÀydellinen ajankohta muutolle, sillÀ vÀltimme ensimmÀisen vuoden osalta Pohjolan pimeyden, harmauden ja loskan.

KevÀinen Hammarby sjöstad

TÀmÀ suihkulÀhde oli todella pop alkukesÀn kuumina pÀivinÀ

 

Muutto kÀytÀnnössÀ

Prahan pÀÀssĂ€ toimimme niin, ettĂ€ lentoamme edeltĂ€vĂ€nĂ€ aamuna muuttofirman pojat tulivat hakemaan tavaramme, jonka jĂ€lkeen muuttokuorma jatkoi kuorma-auton kyydissĂ€ kohti Tukholmaa. Sitten vain teimme nopean loppusiivouksen ja kĂ€vimme vuokranantajan kanssa lĂ€pi, ettĂ€ kaikki oli kuten pitÀÀkin. TĆĄekissĂ€ vuokralaisen itse tĂ€ytyy huolehtia, ettĂ€ asunnon seinĂ€t on maalattu ennen poismuuttoa, mutta me skippasimme tĂ€mĂ€n osuuden maksamalla vuokranantajalle (n. 80 €) siitĂ€, ettĂ€ hĂ€n jĂ€rjestĂ€isi asian puolestamme. Kun kaikki oli kunnossa, suunnistimme Zličínin kaupunginosaan, josta olin varannut meille huoneistohotellin viimeistĂ€ Prahassa vietettĂ€vÀÀ yötĂ€ varten. Zličín sijaitsee kaukana keskustasta, mutta lĂ€hellĂ€ lentokenttÀÀ ja siksipĂ€ tuonne pÀÀdyttiinkin, sillĂ€ lentomme oli seuraavana pĂ€ivĂ€nĂ€ aikaisin aamulla. TĂ€ssĂ€ vielĂ€ linkki tuohon hotelliin, joka sai meiltĂ€ tĂ€ydet pisteet! Jos siis etsitte joskus edullista, mutta tasokasta majoitusta lĂ€hellĂ€ Prahan lentokenttÀÀ, suosittelen tĂ€tĂ€ Pension ZličíniĂ€ lĂ€mpimĂ€sti! Hotelli löytyy esimerkiksi tÀÀltĂ€: https://www.booking.com/hotel/cz/pension-zlicin.fi.html?aid=357007;label=gog235jc-1DCAsoOkIOcGVuc2lvbi16bGljaW5IM1gDaMgBiAEBmAEMuAEXyAEU2AED6AEBiAIBqAIDuAKh8JDmBcACAQ;sid=ff4024b47368e155b7276ee36d558583;dist=0&keep_landing=1&sb_price_type=total&type=total& Itse kaupunginosahan ei missÀÀn nimessĂ€ ole mikÀÀn silmĂ€n ilo, mutta hotellista on erinomaiset yhteydet keskustaan ja lentokentĂ€lle. Tilasimme myös majoituspaikasta kuljetuksen seuraavana aamulla lentokentĂ€lle ja lĂ€htömme ei olisi voinut olla sujuvampi! Seuraavana pĂ€ivĂ€nĂ€ lensimme sitten aikaisin aamulla Arlandaan ja oltiin lopulta vain puoli tuntia tavaroitamme jĂ€ljessĂ€ uuden kotitalomme edessĂ€.

Lapset rakastivat tuota viimeistĂ€ iltaa huoneistohotellista. Pienin jopa luuli, ettĂ€ se oli meidĂ€n uusi koti 😀

EnsimmÀiset fiilikset Tukholmasta

Tuo muuttoaamu on jÀÀnyt niin elĂ€vĂ€sti mieleeni: LĂ€hdimme kesĂ€isestĂ€ Prahasta, jossa aurinko paistoi ja lĂ€mpötilakin oli yli 20 astetta. Laskeuduttuamme Tukholmaan iski totuus vasten kasvoja: harmaata, kylmÀÀ ja sateista, ja taksistakin saimme pulittaa lĂ€hes sata euroa pÀÀstĂ€ksemme uuteen kotiimme. Saimme kertaheitolla pudotuksen Pohjoismaiseen sÀÀhĂ€n ja hintatasoon! Mutta eipĂ€ se sÀÀ oikeasti siinĂ€ tilanteessa paljoa haitannut, kun mieli oli positiivinen ja odottava. Ja erityisesti odottava, sillĂ€ olin tuolloin reilut 25 viikkoa raskaana. Niin odotettu ja iloinen asia kuin Tukholmaan muutto olikaan, pelkĂ€sin kyllĂ€ vĂ€lillĂ€ vauvan puolesta. Oli todella vaikeaa yrittÀÀ pitÀÀ mieltĂ€ stressittömĂ€nĂ€ ja erityisesti—olla kantamatta mitÀÀn raskasta. Ja on kyllĂ€ tunnustettava, ettĂ€ mun tuli kannettua muuttolaatikko jos toinenkin. Mutta minkĂ€s sitĂ€ ihminen luonteelleen voi! En vaan pysty katsomaan vierestĂ€, kun muut painaa hommia. Onneksi meidĂ€n poika pysyi kuitenkin turvallisesti siellĂ€ mahassa kaikesta pakkaamisesta, jĂ€rjestelystĂ€, siivoamisesta ja muuttolaatikoiden kantamisesta huolimatta.

Mahan kanssa uudessa kodissa

Mietin tÀssÀ, mitkÀ asiat meitÀ ihastutti ja kauhistutti muutossa eniten ja pÀÀdyin seuraavaan:
Ihastutti: meri (!!!), kieli (jota ymmÀrtÀÀ), ruokakauppojen yltÀkyllÀiset valikoimat, kala ja ÀyriÀiset, ihmisten ystÀvÀllisyys, irtokarkit, siideri valikoima (vaikken siihen pÀÀssytkÀÀn  itse vielÀ raskauden vuoksi tutustumaan), valmiiksi asennetut vaatekaapit asunnoissa, ruhtinaallinen kaappitila keittiössÀ, jalankulkijoita kunnioittavat autoilijat ja pyörÀtiet (nÀin muutamia mainitakseni)

EttÀ nÀmÀ irtokarkkilaarit vetivÀtkin meitÀ puoleensa muutaman ensimmÀisen Ruotsissa viettÀmÀmme viikon aikana!

Kauhistutti: korkeat hinnat (mulla kesti varmastikin pari kuukautta tottua siihen, miten kallista ruoka Prahaan verrattuna olikaan!), talven pimeys (kun on asunut etelÀmpÀnÀ, ymmÀrtÀÀ todella, miten armotonta Pohjolan pimeys onkaan!), sÀÀnnöt ja kontrollointi (tÀmÀ ei nyt ehkÀ niinkÀÀn kauhistuttanut, sillÀ Suomessahan on aivan sama juttu, mutta kyllÀ vÀlillÀ tulee vielÀ ikÀvÀ Keski-Eurooppalaista rentoutta ja hetkessÀ elÀmistÀ).

Seuraavan asunnon etsiminen ja muutto nro 2

Kun tavarat oli purettu ja uusiin kotikulmiin tutustuttu olikin aika alkaa taas vaihteeksi etsiÀ asuntoa! TÀllÀ kertaa mut meinasi oikeasti vallata epÀtoivo pariinkin otteeseen. Pojan laskettuaika oli elokuun puolessa vÀlissÀ ja tuossa vÀliaikaisessa vuokra-asunnossa saimme asua heinÀkuun loppuun asti. Kun Blocketista ei tuntunut löytyvÀn sopivaa, pitkÀaikaista vuokra-asuntoa, pÀÀtin rekisteröityÀ muutaman vuokranvÀlitysfirman asiakkaaksi. Lopulta tÀmÀ nykyinen asuntomme löytyi Samtrygg-nimisen firman kautta. Ennen tÀmÀn kodin löytymistÀ ehdimme kÀydÀ parissa muussakin nÀytössÀ ja voin sanoa, ettÀ oltiin kyllÀ onnekkaita, kun pÀÀdyimme asukkaiksi juuri tÀhÀn asuntoon. Tunnemme edelleenkin syvÀÀ kiitollisuutta siitÀ, ettÀ nykyiset vuokranantajamme valitsivat juuri meidÀt vuokralaisikseen.

Ja taas muutetaan!

Nuorin tyttö ei paljon muutoista stressannut

VielÀ viimeiset aamuhengailut Hammarby sjöstadin kodin terassilla

TÀhÀn nykyiseen kotiimme Bromman Annedaliin muutimme vain muutamaa pÀivÀÀ ennen kuin lÀhdin lasten kanssa loppukesÀksi Suomeen. Taidettiin nukkua tÀÀllÀ ainoastaan kaksi yötÀ ennen lÀhtöÀmme. Tuo toisen muuton aikakin oli kyllÀ aika hektistÀ! Varsinkin kun tiesin, ettÀ seuraavan kerran palaisin tÀnne vastasyntyneen vauvan kanssa. Tuo ajatus motivoi kyllÀ tyhjentÀmÀÀn muuttolaatikoita pikavauhtia!

ViihdytÀÀn loistavasti myös nykyisellÀ asuinalueellamme, vaikkei enÀÀ ollakaan meren ympÀröimÀnÀ kuten Hammarby sjöstadissa

Annedal sijaitsee aivan BĂ€llsta Ån kupeessa, jota pitkin voi kĂ€vellĂ€ tai pyörĂ€illa vaikka keskustaan asti.

Annedal on todella lapsiystÀvÀllinen asuinalue

 

Vihdoinkin oikeasti kotona

Palasimme vasta elokuun lopussa takaisin Ruotsiin ja tĂ€nne nykyiseen kotiimme Brommaan uusi perheenjĂ€sen mukanamme. Alkusyksy menikin rekisteröityessĂ€ Ruotsin asukkaiksi, hankkiessa henkilötodistuksia, selvitellessĂ€ perhe-etuuksia sekĂ€ lasten koulu- ja dagispaikkoja. Ja kuten tĂ€ssĂ€ on useampaankin otteeseen kĂ€ynyt ilmi, sai meidĂ€n 4- ja 6-vuotiaat vasta viime kuussa hoitopaikat, eli lĂ€hes 1,5 vuotta siitĂ€, kun laitoin heidĂ€t jonoon. Mutta parempi myöhÀÀn kuin ei milloinkaan, eikös vain? 😉 Mutta mikĂ€ tĂ€rkeintĂ€, ollaan oltu todella tyytyvĂ€isiĂ€ tĂ€hĂ€n nykyiseen kotiimme! Ja kuten aiemmin olen myös kertonut, on miehen työmatka nĂ€in tukholmalaisittain erittĂ€in lyhyt.

Vaikka olenkin koko ajan viihtynyt tÀÀllÀ Tukholmassa todella hyvin, on musta vasta viimeisen puolen vuoden aikana alkanut kunnolla tuntua, ettÀ kuulun ihan oikeasti tÀnne. Luulen, ettÀ suurin merkitys on ollut koululla. On ollut palkitsevaa huomata oma kehitys kielitaidossa ja paneutua johonkin omaan juttuun, sekÀ pÀÀstÀ vÀhÀn haastamaan itseÀÀn. Oli myös mahtavaa pÀÀstÀ Suomen suurlÀhetystöön töihin eduskuntavaalien ennakkoÀÀnestyksen ajaksi ja pÀÀstÀ nÀin kokemaan kunnon tekemisen fiilistÀ todella mukavien ihmisten kanssa. LisÀksi tyttöjen saatua dagis-paikat olen uskaltanut viritellÀ hiljalleen myös työnhakua ja alkaa haaveilla omasta tulevaisuudesta kodin ulkopuolella. TÀtÀ ei pidÀ kÀsittÀÀ vÀÀrin: Olen todella nauttinut siitÀ, ettÀ olen voinut olla lasteni kanssa nÀin pitkÀÀn ja tiedÀn, ettÀ nÀitÀ vuosia en tule ikinÀ elÀmÀni aikana katumaan. Ison riskin olen kuitenkin ottanut ollessani nÀin monta vuotta kotona, nÀin työnhaun nÀkökulmasta, mutta jaksan tosissani uskoa, ettÀ joku onnekas työnantaja vielÀ tunnistaa potentiaalini ja saa musta mitÀ parhaimman työntekijÀn.

TÀllÀ hetkellÀ tuntuu, ettÀ vihdoinkin meidÀn perhe on saavuttanut sellaisen tasaisen ja toimivan arjen. On ollut ihana huomata, ettÀ koko perhe on tyytyvÀinen siihen mitÀ meillÀ nyt on. Me ei haikailla isompaa kotia, hienompaa autoa tai kaukomatkoja. Vaan nyt vaan nautitaan tÀstÀ ihan(an) tavallisesta elÀmÀstÀ!

MitÀ matkustamiseen tulee, on meille riittÀnyt viimeaikoina oikein hyvin pÀivÀretket lÀhistön pikkukaupunkeihin. TÀmÀ kuva on ihanasta Vaxholmista viime elokuulta.

MitenkĂ€s te muut? Nautitteko arjesta ja tasaisesta elĂ€mĂ€stĂ€ vai kaipaatteko enemmĂ€n vaihtelua ja muutosta? Itse olin nuorena paljon nykyistĂ€ levottomampi, mutta varmasti ikĂ€, perhe ja ulkomailla asuminen on muovannut musta tĂ€mĂ€n tylsyyden rakastajan, mitĂ€ nykyÀÀn olen 😊

Ihanaa viikonloppua kaverit!

<3 Heini

Ps. TerveisiÀ sairastuvalta. Mulle nousi torstai-iltana kuume, eikÀ se ota laskeakseen. Asiaa ei varmasti auttanut, ettÀ eilisen pÀivÀn pyöritin tÀtÀ koti-dagis- ja koulusirkusta parasetamolin voimalla. Toivon todella, ettÀ olo ehtisi helpottaa ennen maanantaita, meillÀ ÀideillÀ kun ei yksinkertaisesti ole aikaa sairastaa! TÀmÀ on jotain todella epÀtyypillistÀ, sillÀ mulla on ollut kuumetta viimeksi varmastikin yli kymmenen vuotta sitten. Mutta pakkohan tÀmÀn on pian jo alkaa helpottaa!