Monthly Archives

toukokuu 2019

Yleinen

Loman jÀlkeiset kuulumiset

perjantai, toukokuu 24, 2019

Olen tainnut aloittaa muutaman kerran loman tai viikonlopun jĂ€lkeisen blogipostauksen kĂ€yttĂ€mĂ€llĂ€ ilmaisuja ”paluu arkeen” tai ”pudotus maan pinnalle”. TĂ€llĂ€ kertaa nuo termit kuulostavat jokseenkin vaisuilta ja tĂ€tĂ€ kulunutta aikaa tiistai aamusta alkaen kuvaisikin ehkĂ€ pikemmin ”syöksy maan alle”. Tuo artikkelikuvana toimiva otos Amos Rexin nĂ€yttelystĂ€ kuvaa myös tĂ€tĂ€ kotiin paluun helppoutta aika hyvin, jos siis kuvittelee itsensĂ€ tuon valtavan kivikuution alle jĂ€nnittĂ€mÀÀn, romahtaako se kohta niskaan vai ei 😉 Mutta onneksihan mitÀÀn vakavaa tai kauheaa ei ole tapahtunut, ainoastaan useat eri osatekijĂ€t ovat tehneet tĂ€stĂ€ viikosta erityisen rankan. Ja mikĂ€ tĂ€rkeintĂ€, oli Suomessa viettĂ€mĂ€mme aika aivan ihanaa ja rentouttavaa (itselleni ja lapsille, mies oli normaalisti töissĂ€) ja tuollaisen viikon jĂ€lkeen olisi se ihan tavallinenkin arki tuntunut varmasti vĂ€hĂ€n tahmealta!

TÀssÀ kuitenkin vielÀ muutama kuva rentouttavalta Suomen reissulta:

Kiasmassa oli vielÀ menossa ihana Shoplifterin karvanÀyttely.

TÀssÀ kokeillaan mallista piirtÀmistÀ.

Pojan lempinĂ€yttely oli tĂ€mĂ€ kuuluisa ”Autot MannerheimintiellĂ€”. TĂ€mĂ€n lisĂ€ksi hĂ€ntĂ€ kiinnosti juosta kerroksesta toiseen niin, ettĂ€ allekirjoittanut ehti nauttia tĂ€stĂ€ museovisiitistĂ€ mahdollisimman vĂ€hĂ€n.

Ehdittiin nÀhdÀ onneksi myös Amos Rexin paljon puhuttanut  leijaileva kivimötikkÀ sekÀ juhlia rakkaan anoppini syntymÀpÀivÀÀ.

Viikonlopuksi ajoimme vielÀ Keski-Suomeen ystÀvien hÀihin ja jotain juhlien onnistumisesta kertonee se, ettei puhelimeen ollut tallentunut juhlapÀivÀltÀ kuin pari hassua videota tanssilattialta. TÀmÀ kuva on napattu edellisenÀ pÀivÀnÀ, kun olimme koristelemassa juhlapaikkaa.

Mutta palatakseni vihdoin nĂ€ihin loman jĂ€lkeisiin kuulumisisiin, niin saavuimme siis takaisin Tukholmaan tiistaiaamuna. Jo edellisen viikon lopussa mies sai tietÀÀ, ettĂ€ joutuu lĂ€htemÀÀn keskiviikoksi ja torstaiksi Kööpenhaminaan. Itse taas tajusin maanantaina, ettĂ€ mullahan on tiistai-iltana koulua. Samalla tajusin myös elĂ€neeni kouluaikatauluani viikon verran jĂ€ljessĂ€, mikĂ€ tarkoittaa sitĂ€, ettĂ€ ensimmĂ€istĂ€ kertaa nĂ€iden ruotsinopintojeni aikana olin tehtĂ€vĂ€npalautuksesta myöhĂ€ssĂ€. En edes tiedĂ€, miten olen voinut jĂ€rkeillĂ€ viime viikon ja tĂ€mĂ€n viikon vĂ€liin yhden lisĂ€viikon??? Toiveajattelua, kenties 😉

NĂ€in seesteinen oli tunnelma vielĂ€ tiistaiaamuna laivan lipuessa Tukholman saaristossa. Onneksi sitĂ€ osaa nykyÀÀn nauttia hetkestĂ€ 😉

Tiistaina mies pudotti mut ja lapset suoraan satamasta kotiin ja jatkoi itse matkaa töihin. TÀmÀn jÀlkeen kaivoin lapsille pakkasesta jotain paniikkilounasta. Pojan pÀivÀunien jÀlkeen pÀÀsin vihdoin hirveÀllÀ kiireellÀ ruokakauppaan ja sieltÀ takaisin kotiin laittamaan iltaruokaa. TÀmÀn jÀlkeen ehdin kuin ehdinkin vielÀ kouluun. Keskiviikkona palautin yhden koulutehtÀvÀn ainoastaan pÀivÀn myöhÀssÀ ja nyt olen saanut onneksi jo toisenkin tehtÀvÀn palautettua. Ensi keskiviikkoon mennessÀ tÀytyisi vielÀ saada kurssin laajempi lopputyö pakettiin.

EipÀ tarvinnut herÀtÀ tyhjÀstÀ sÀngystÀ, vaikka mies olikin reissussa.

Koko keskiviikkoaamupÀivÀ menikin puhtaasti opiskellessa, jonka jÀlkeen hain lapset ja laitoin meille taas kauhealla kiireellÀ ruokaa. Illalla oli vuorossa esikoisen baletti ja koska mies ei ollut hÀntÀ sinne kuljettamassa, hyppÀsin auton rattiin ensimmÀistÀ kertaa elÀmÀssÀ tÀÀllÀ Tukholmassa ilman, ettÀ kukaan oli pelkÀÀjÀn paikalla neuvomassa. TÀmÀ balettimatka sujui odotettua paremmin: autoon ei tullut naarmun naarmua, lapset oppivat ainoastaan kaksi tai kolme suomalaista kirosanaa ja mulle töötÀttiin koko matkan aikana vain kerran (?!). Mutta kuka ihme suunnittelee kaksikaistaisen liikenneympyrÀn kuudella sisÀÀn-/uloskÀynnillÀ, kysyn vaan! Parkkiautomaatin luona onnistuin ilmeisesti nÀyttÀmÀÀn jotenkin poikkeuksellisen avuttomalta, sillÀ ystÀvÀllinen mieshenkilö neuvoi mua ihan pyytÀmÀttÀ sen kÀytössÀ. Mutta hei, nyt löytyy sitten parkkiAppi puhelimesta eli olen valmis autoilemaan tÀÀllÀ enemmÀnkin!

Torstaina koulutehtĂ€vĂ€t jatkuivat heti, kun olin saanut lapset dagikseen. Mulla olisi ollut myös koulua illalla, mutta lapsenvahti (mies) oli vielĂ€ reissussa, joten jouduin taas skippaamaan koulun. Torstai-illalle oli ohjelmassa myös 6-vuotiaan kouluun tutustuminen, jonne sain taas kuljettaa koko entourageni, kuinkas muuten. Lopulta tĂ€mĂ€ kouluun tutustuminen paljastuikin aika lailla turhaksi: lapset saivat kiertÀÀ tulevissa luokissa ja tervehtiĂ€ muutamaa opettajaa ja that’s it. MeidĂ€n lapset kĂ€yvĂ€t pĂ€ivittĂ€in noissa koulun tiloissa, sillĂ€ haemme sieltĂ€ yhdessĂ€ esikoista, joten sinĂ€nsĂ€ mitÀÀn uutta emme tĂ€stĂ€ tutustumiskerrasta saaneet. Mutta tietysti haluan, ettĂ€ 6-vuotias pÀÀsee mukaan kaikkeen mahdolliseen koulunaloitusfiilistelyyn, sillĂ€ onhan se koulunaloitus nyt todella tĂ€rkeĂ€, jĂ€nnittĂ€vĂ€ ja ihana juttu!

TÀllÀ hetkellÀ olo on kyllÀ kuin jyrÀn alle jÀÀneellÀ. TÀstÀ koneen nÀytöltÀ ei tÀmÀ viime pÀivien intensiivisyys ehkÀ oikein vÀlity, mutta voin kertoa, ettÀ lepohetkiÀ ei juurikaan ole ollut.

Mutta on mulla myös jotain erittÀin iloistakin kerrottavaa: sain Suomessa ollessamme sen kovin toivotun puhelun: tulin valituksin siihen työhön, jonka haastattelussa olin juuri ennen reissuamme! En voi oikein vielÀkÀÀn uskoa tÀtÀ! Kyseinen työ jotain sellaista, jossa tiedÀn olevani omimmillani! Olen niin kiitollinen ja ihmeissÀni, ettÀ oltuani kokonaiset kuusi vuotta poissa työelÀmÀstÀ, voin pÀÀstÀ suoraan sellaiseen työhön, jollaisesta en ole uskaltanut edes uneksia. TÀmÀ teki myös todella hyvÀÀ itsetunnolleni! Pian en olekaan ainoastaan se neljÀn lapsen kotiÀiti, vaan koulutettu ja ammattitaitoinen nainen, jota on myös siunattu ihananalla, isolla perheellÀ. On muuten aika huvittavaa, ettÀ olen kaiken tÀmÀn kotona viettÀmÀni ajan ollut ihan yhtÀ lailla tuo edellÀ mainittu nainen, mutta jotenkin oma kunnioitukseni osaamistani ja kykyjÀni kohtaan on laskenut samassa tahdissa kuin kotona viettÀmÀni vuodet ovat lisÀÀntyneet.

MitÀ tÀhÀn työhön tulee, ei tarkoituksenani ole suinkaan salata, mihin olen ryhtymÀssÀ, mutta en halua kuitenkaan kertoa tÀmÀn enempÀÀ ennen kuin olen allekirjoittanut työsopimuksen. SitÀ ennenhÀn ei mikÀÀn ole vielÀ virallista eikÀ nÀin ollen myöskÀÀn 100% varmaa. Mutta kesÀkuun alussa pÀÀsen toivottavasti kertomaan, missÀ tulen aloittamaan tÀmÀn uuden luvun työelÀmÀssÀni.

TĂ€nÀÀn oli muuten vielĂ€ kolmen nuorimman lapsen dagiksessa planering dag, joten koko pĂ€ivĂ€koti oli suljettu. NĂ€in menetin taas kallista aikaa lopputyötĂ€ni ajatellen, mutta tĂ€ytyy sitten vain puristaa itsestĂ€ni vĂ€hĂ€n enemmĂ€n jĂ€ljellĂ€ olevina pĂ€ivinĂ€. Sunnuntaina tÀÀllĂ€ vietetÀÀn Ă€itienpĂ€ivÀÀ, mutta tĂ€ssĂ€ on ollut nyt sen verran paljon kaikenlaista juhlaa sekĂ€ muuta toimintaa, etten ihan rehellisesti odota tuolta pĂ€ivĂ€ltĂ€ tĂ€llĂ€ kertaa yhtÀÀn mitÀÀn! On vaan kiva, kun saadaan olla viikonloppu ihan rauhassa kotona koko perheen voimin. Ja olen kiitollinen pelkĂ€stÀÀn siitĂ€, jos saan jossakin vaiheessa keskittyĂ€ pari tuntia lopputyöhöni 😉 Onko teillĂ€ siellĂ€ ruudun toisella puolella kovasti viikonloppusuunnitelmia?

Perjantain kouluhommat vaihtuivatkin leikkipuistoelÀmÀÀn.

Ensi viikolla onkin sitten luvassa pikainen IBD-pÀivitys, sillÀ 6-vuotias kÀy tiistaiaamuna koeajamassa magneettikuvauslaitetta. Toivon todella, ettÀ tyttö tulisi sinuiksi laitteen kanssa ja nÀin ollen pÀÀsisimme varaamaan sen ihan oikean tutkimusajan mahdollisimman pian.

TÀssÀpÀ mun kuulumiset nyt tÀltÀ erÀÀ. Ihanaa viikonloppua teille kaikille!

<3 Heini

Helsinki Loma Matkat Suomi Yleinen

Lomailua HelsingissÀ

tiistai, toukokuu 14, 2019

TerveisiÀ aurinkoisesta HelsingistÀ! Saapuessamme tÀnne lauantaiaamuna oli ilma sateinen ja sumuinen, mutta sunnuntai-iltapÀivÀnÀ taivas sitten repesi, minkÀ jÀlkeen ollaan onneksemme saatu nauttia myös auringosta.

Sunnuntaina vietimme anoppimme kanssa rentouttavaa Ă€itienpĂ€ivÀÀ Allas sea poollilla, jossa uimme ja saunoimme yhteensĂ€ kolme tuntia (kahdestaan!). En vaan voi lakata ylistĂ€mĂ€stĂ€ Allasta! On suorastaan taivaallista uida auringonpaisteessa ja katsella saapuvia ja lĂ€hteviĂ€ laivoja ja ihailla tuomiokirkkoa ym. Kauppatorinrannan kauniita rakennuksia. ÄitienpĂ€ivĂ€n kunniaksi saloissa liehuvat Suomen liput tekivĂ€t uinnista jopa vĂ€hĂ€n juhlallista 😊

Altaalta en nyt malttanut ottaa yhtÀÀn kuvaa, mutta ÀitienpÀivÀn mansikkakakku tuli sentÀÀn ikuistettua.

Maanantaina kÀvin moikkaamassa rakasta ystÀvÀÀni kahden nuorimman lapsen kanssa ja isommat tytöt jÀivÀt miehen vanhempien kanssa tÀnne ItÀ-Helsinkiin ulkoilemaan. Tuntuu, ettÀ nÀmÀ pÀivÀt tÀÀllÀ Suomessa aina vain hujahtavat ohitse, kun on niin paljon ihmisiÀ, joita haluaisi nÀhdÀ ja juttuja, joita haluaisi tehdÀ. TÀssÀ kÀykin aina niin, ettÀ Helsingin to-do-lista sen kuin vain kasvaa kerta toisensa jÀlkeen: tÀnne on nimittÀin avattu aina joku uusi kiva paikka, jota vain ei ehdi kÀydÀ katsastamassa.

Pienet kaverukset treffeillÀ

Isommat tytöt retkellÀ meren rannalla (kuvat by lasten isoisÀ)

Nyt tiistaina kÀvin elÀmÀni ensimmÀistÀ kertaa Marimekon outlet-myymÀlÀssÀ HerttoniemessÀ. Anoppini on erittÀin hyvin perillÀ Helsingin ravintola- ja kulttuurielÀmÀstÀ ja hÀn kertoi, ettÀ Marimekon lounasravintola voisi olla kiva paikka kokeilla lasten kanssa. NiinpÀ suuntasimme sinne heti lounastarjoilun alkaessa kello 10.30 ja emme todellakaan joutuneet pettymÀÀn. Hinta-laatusuhde on erinomainen ja itse ravintola tilana ihanan freesi ja rauhallinen. EhkÀ parasta oli kuitenkin se, ettÀ tÀllÀ lounaalla pÀÀsi kokemaan erÀÀnlaisen tosielÀmÀn muotinÀytöksen, kun pÀÀkonttorin työntekijöitÀ alkoi valua lounaalle. NÀmÀ oman talon luomuksiin pukeutuneet ihmiset olivat kyllÀ parasta mahdollista mainosta Marimekon brÀndille! Suosittelen visiittiÀ Marimekkoon todella lÀmpimÀsti (PuusepÀnkatu 4, Herttoniemi)!


IltapĂ€ivĂ€ nautittiin ulkoilemalla ihanassa auringon paisteessa ja kun illalla saatiin vielĂ€ tĂ€tini sekĂ€ kaksi kappaletta serkkujani kylÀÀn, sai tĂ€mĂ€kin lomapĂ€ivĂ€ erityisen kivan pÀÀtöksen. Huomenna meillĂ€ on ohjelmassa Kiasma ja Amos Rex sekĂ€ meidĂ€n lasten ehdoton suosikki sushi-buffa Kampissa (en nyt muista nimeĂ€). Vaikka olisi kiva mennĂ€ johonkin uuteen paikkaan syömÀÀn, en vaan voi skipata tuota sushi-paikkaa, kun se tekee tytöt niin iloiseksi (itseni mukaan lukien) 😊

Onko teillÀ suositella jotain must-paikkaa HelsingissÀ? Jotain, jonne menette aina uudestaan ja uudestaan? Itse haluaisin kÀydÀ pitkÀstÀ aikaa Teurastamon alueella (viimeksi olen kÀynyt siellÀ 2013!), mutta ei taida tÀllÀkÀÀn kertaa pÀivÀt riittÀÀ. Seuraavan kerran tulemme Helsinkiin mitÀ todennÀköisimmin juhannuksen jÀlkeiseksi viikoksi ja ajattelinkin alkaa jo listamaan tekemisiÀ sitÀ varten.

TĂ€llaisia pikakuulumisia nyt tĂ€nÀÀn! Katsotaan missĂ€ vaiheessa ehtisin naputella taas lisÀÀ. Ensi kerralla todennĂ€köisesti höpinÀÀ meidĂ€n huomiselta kulttuuripĂ€ivĂ€ltĂ€ sekĂ€ ensi viikonlopun hÀÀhumusta 😊

Ihanaa viikon jatkoa!

<3 Heini

Lapset Ruotsi Työ Yleinen

Dagiskuulumisia ja ensimmÀinen työhaastattelu

perjantai, toukokuu 10, 2019

Hej pĂ„ er! TĂ€mĂ€ viikko on ollut tĂ€ynnĂ€ tunteita ja vastakkain asettelua. NĂ€iden viiden pĂ€ivĂ€n aikana olen saanut kaivaa itsestĂ€ni esiin kaksi tĂ€ysin eri puolta: SiinĂ€ missĂ€ alkuviikon olen touhunnut oloasussa dagiksen lattialla poikamme ja monen muun 1-3-vuotiaan kanssa, oli eilen aamuna aika vetÀÀ ykköset pÀÀlle, jĂ€ttÀÀ perÀÀni itkevĂ€ taapero dagikseen ja suunnata kohti ensimmĂ€istĂ€ työhaastatteluani tÀÀllĂ€ Tukholmassa. Tunteet ovatkin vaihdelleet laidasta laitaan: jĂ€nnitystĂ€, stressiĂ€, iloa, helpotusta, ahdistusta sekĂ€ kiitollisuutta – you name it!

Pojan dagis-treenit alkoivat siis viime perjantaina, kun olimme molemmat vihdoin selvinneet meidÀn monsteri-flunssasta. Kaikki on mennyt pÀÀosin hyvin: poika selvÀsti viihtyy dagiksessa ja luottaa uusiin hoitajiinsa. EnsimmÀisen pÀivÀn hÀn pysytteli visusti mun lÀheisyydessÀ, mutta kolmantena pÀivÀnÀ hÀn jo touhusi siellÀ ihan omiaan, eikÀ olisi vÀlttÀmÀttÀ edes huomannut, vaikka olisinkin lÀhtenyt vÀlillÀ kÀymÀÀn jossakin. Sen sijaan nukkuminen ei ensimmÀisinÀ pÀivinÀ vielÀ onnistunut ja lÀhdimmekin aina suosiolla kotia kohti, kun homma alkoi mennÀ enemmÀnkin pelleilyn puolelle. Mutta kuten hoitajat mulle vÀhÀn vakuuttelivatkin, on nukkuminenkin alkanut sujua heti, kun minÀ en ole siellÀ paikalla. TÀllÀ hetkellÀ ainoa mieltÀni painava juttu on se, ettÀ vaikka poika lÀhtee kotoa kohti dagista intoa puhkuen ja juoksee oman ryhmÀnsÀ ovelle hymy kasvoillaan, tulee hÀnelle kauhea paniikki siinÀ vaiheessa, kun meidÀn on aika sanoa heipat toisillemme. Hoitajien mukaan poika on rauhoittunut kyllÀ parissakymmenessÀ minuutissa, mutta eihÀn se nyt ole kiva jÀttÀÀ itkevÀÀ lasta sinne. Toivonkin todella, ettÀ pÀÀstÀisiin tÀssÀ kevÀÀn mittaan vielÀ siihen pisteeseen, ettÀ hÀn jÀisi hoitoon ilman itkuja.

Jos meidÀn pojalta kysyttÀisiin, ottaisi hÀn joka pÀivÀ kaikki unikaverinsa mukaan dagikseen

Ne kaikkein tÀrkeimmÀt nalle ja pupu on kuitenkin riittÀnyt onneksi ihan hyvin

 

Sen sijaan maaliskuussa dagiksen aloittaneet tytöt ovat onneksi jo kotiutuneet todella hyvin omaan ryhmÀÀnsĂ€. Jopa meidĂ€n 4-vuotias nirsoilija on alkanut syödĂ€ kunnolla ja hĂ€n onkin alkanut ylpeĂ€sti raportoimaan mulle joka pĂ€ivĂ€, mitĂ€ kaikkea on syönyt ja kuinka paljon. Olen myös ollut erittĂ€in onnellinen saadessani hoitajilta sellaista palautetta, ettĂ€ tyttömme ovat heidĂ€n mielestÀÀn todella kohteliaita ja huomaavaisia. On ilo kuulla, ettĂ€ kotona opetellut tavat, jotka eivĂ€t siis ole sen kummemmat kuin ”kiitos”, ”ole hyvĂ€â€ ja ”anteeksi”, siirtyvĂ€t lasten mukana myös kodin ulkopuolelle. EhkĂ€ olen siis onnistunut ainakin yhdessĂ€ asiassa tĂ€llĂ€ usean vuoden kotiĂ€iti-urallani 😉

Ja urasta pÀÀstÀÀnkin sujuvasti seuraavaan aiheeseen eli ensimmĂ€iseen työhaastatteluuni. Olen siis tĂ€ssĂ€ kevÀÀn mittaan kĂ€ynnistĂ€nyt työnhakuani pikkuhiljaa sillĂ€ ajatuksella, ettĂ€ nyt haen ainoastaan sellaisia paikkoja, jotka vaikuttavat todella mielenkiintoisille ja muutenkin sellaiselle ”omalle jutulle”. Ja jos tĂ€llĂ€ rauhallisella tĂ€smĂ€isku-taktiikalla ei synny toivottua tulosta, on sitten kesĂ€n jĂ€lkeen aika laittaa ”all in” eli haikea kaikkea mahdollista, jotta vain pÀÀsen taas kiinni työelĂ€mÀÀn. YllĂ€tys olikin melkoinen, kun sain pari viikkoa sitten kutsun työhaastatteluun. Olin jo aivan varma, etten tulisi tĂ€llaista soittoa tĂ€nĂ€ kevÀÀnĂ€ saamaan ja voitte vain kuvitella, miten innostunut ja jĂ€nnittynyt olen nĂ€mĂ€ kuluneet kaksi viikkoa ollut, kun olen odottanut tuota eilistĂ€ haastattelua. KyseessĂ€ on työ, jossa tarvitaan sekĂ€ suomen- ettĂ€ ruotsinkielentaitoa, joten siinĂ€ mielessĂ€ mahdollisuuteni olivat paremmat verrattuna niihin työpaikkoihin, joissa ainoa kielivaatimus on ruotsi ja/tai englanti.

Itse haastattelu meni mielestĂ€ni hyvin. TietenkÀÀn en voi, enkĂ€ edes halua sen kummemmin arvioida, mitĂ€ haastatteleva osapuoli on asiasta mieltĂ€, mutta itselleni jĂ€i tĂ€stĂ€ keskustelusta ainakin todella hyvĂ€ mieli. Ajattelenkin tĂ€mĂ€n niin, ettĂ€ vaikka en tulisikaan valituksi, voin kuitenkin olla iloinen siitĂ€, ettĂ€ pystyin antamaan parastani ja ettĂ€ ainakin omasta mielestĂ€ni onnistuin tĂ€ssĂ€ ensimmĂ€isessĂ€ työhaastattelussani kymmeneen(!) vuoteen. Mutta todellakin siis toivon, ettĂ€ tulisin valituksi tĂ€hĂ€n paikkaan, tĂ€mĂ€ työ olisi niin ”mua”! Realistina kuitenkin tiedostan sen, ettĂ€ hakijoiden joukossa on varmasti useita, erittĂ€in vahvoja kandidaatteja, joten ei siis auta kuin odotella ensi viikkoa, jolloin haastattelijat lupasivat ilmoittaa jatkosta. Niin jĂ€nnittĂ€vÀÀ!

Mutta tiedĂ€ttekö, nyt on taas palattava todellisuuteen ja otettava vessaharja kauniiseen kĂ€teen ja lĂ€hdettĂ€vĂ€ siistimÀÀn nuo meidĂ€n kylppĂ€rit! Me ollaan lĂ€hdössĂ€ iltapĂ€ivĂ€llĂ€ Suomeen ja vielĂ€ viimehetken siivoilujen jĂ€lkeen olisi myös pakattava loppuun (kerrankin saan tehdĂ€ tĂ€mĂ€n kaiken ilman pojan ”apua”). On niin ihanaa lĂ€hteĂ€ pitkĂ€stĂ€ aikaa Suomeen koko perheen voimin. Erityisen kivan tĂ€stĂ€ reissusta tekee sen, ettĂ€ ehditÀÀn nĂ€hdĂ€ niin appivanhemmat kuin mun omatkin vanhemmat sekĂ€ iso joukko ihania ystĂ€viĂ€! Luvassa on ainakin Ă€itienpĂ€ivĂ€n viettoa, synttĂ€rijuhlat sekĂ€ hÀÀt. Aika hyvĂ€ saldo kymmenelle pĂ€ivĂ€lle!

Seuraavat kuulumiset naputtelin siis lahden toiselta puolen 😊 Ihanaa viikonloppua kaikille!!!

<3 Heini

Yleinen

Vappukuulumiset ja toukokuun tilannekatsaus

torstai, toukokuu 2, 2019

TerveisiĂ€ pilvisestĂ€ ja koleasta Tukholmasta. Jotenkin tyypillistĂ€, ettĂ€ ilmat nyt sitten viilenivĂ€t, kun se ”oikea” kevĂ€t saisi jo alkaa. Heti samaan hengenvetoon on kuitenkin jatkettava, ettĂ€ ainakaan meidĂ€n perheen vapunviettoon ei sÀÀllĂ€ ollut tĂ€nĂ€ vuonna juurikaan merkitystĂ€, oltiin nimittĂ€in oikein porukalla kipeinĂ€, osa enemmĂ€n ja osa vĂ€hemmĂ€n. ItsehĂ€n sairastuin jo viime viikon torstaina, enkĂ€ ollut vielĂ€ maanantainakaan siinĂ€ kunnossa, ettĂ€ olisin voinut lĂ€hteĂ€ kouluun. Maanantain ja keskiviikon vĂ€lisenĂ€ aikana sairastui sitten kaikki lapset, eikĂ€ miehenkÀÀn olo ole ollut mikÀÀn paras mahdollinen. Saatiin kuitenkin vĂ€hĂ€n vappufiilistĂ€ paistamalla munkkeja ja hankkimalla lapsille kunnon folioilmapallot. Sen sijaan skumpat jĂ€tettiin suosiolla odottamaan terveempiĂ€ pĂ€iviĂ€, sillĂ€ Ă€kkiĂ€kös me joku syy juhlaan keksitÀÀn, kun alkaa taas siltĂ€ tuntua 😊

VappupÀivÀn iltana uskaltauduttiin pojan kanssa hetkiseksi ulos katselemaan vesille palanneita veneitÀ

Nyt tĂ€nÀÀn olen vielĂ€ kotona 4 toipilaan kanssa ja rehellisesti sanottuna odotan kyllĂ€ kovasti huomista, jolloin tĂ€mĂ€ jengi taas vĂ€hĂ€n hajaantuu, kukin omiin touhuihinsa. Huominen tulee olemaan erityisen jĂ€nnĂ€ pĂ€ivĂ€ meidĂ€n pojalle, sillĂ€ silloin aloitetaan hĂ€nen dagisharjoittelunsa. KyllĂ€, luit aivan oikein: mun pieni palleroinen, jonka piti olla kotona sinne kaksi vuotiaaksi asti, aloittaakin pĂ€ivĂ€hoidon jo nyt, muutamaa kuukautta ajateltua aikaisemmin! Agendallani on kyllĂ€ ollut kirjoittaa tĂ€stĂ€(kin), mutta sille ei vaan ole löytynyt oikein sopivaa hetkeĂ€. Mutta siis kaikessa lyhykĂ€isyydessÀÀn homma meni niin, ettĂ€ haluttiin hankkia myös pojalle valmiiksi pĂ€ivĂ€hoitopaikka, jos vaikka joku hakemani työpaikka tĂ€rppĂ€isikin tĂ€ssĂ€ kevÀÀn aikana. NĂ€inpĂ€ laitoin heti viime kuun alussa hakemuksen samaan dagikseen, jossa meidĂ€n 4- ja 6-vuotiaat tĂ€llĂ€ hetkellĂ€ ovat ja yllĂ€tykseksemme pojalle tarjottiinkin sieltĂ€ paikkaa jo nyt toukokuun alusta. Tarjotulle paikalle tÀÀllĂ€ ei todellakaan kannata sanoa ”ei”, joten otimme tĂ€mĂ€n paikan kiitollisina vastaan. Ja tĂ€ssĂ€ sitĂ€ nyt sitten ollaan!

NÀin ÀkkiseltÀÀn tuntuu kyllÀ aika hurjalle, ettÀ kohta meidÀn nuorinkin lapsi aloittaa pÀivÀhoidon. Samalla olen kuitenkin aika rauhallisin mielin asian suhteen, sillÀ olenhan nÀhnyt, miten kivaa tytöillÀ dagiksessa on. Ristiriitaiset ajatukset kaiken kaikkiaan! Mutta niin kauan kuin se vaan on mahdollista, aion pitÀÀ pojan pÀivÀt mahdollisimman lyhyinÀ. Oma toukokuuni tulee olemaan koulun osalta todella kiireinen, joten vaikkei työpaikkaa vielÀ löytyisikÀÀn, tulevat kaikki lastenhoidosta vapaat hetket varmasti hyötykÀyttöön.

Reilun viikon pÀÀstĂ€ meille on tulossa myös koko perheen Suomen reissu. Mun rakas ystĂ€vĂ€ menee naimisiin 18.5. ja nĂ€mĂ€ hÀÀt ovatkin se kaikista alkuperĂ€isin syy tĂ€lle matkalle. Kun sitten lĂ€hes samalle viikolle osuu suomalainen Ă€itienpĂ€ivĂ€ ja anoppini syntymĂ€pĂ€ivĂ€, pÀÀtimme jĂ€rjestellĂ€ asiamme niin, ettĂ€ lĂ€hdemmekin Suomeen jo ensi viikon perjantaina ja palaamme vasta ystĂ€vĂ€ni hĂ€iden jĂ€lkeisenĂ€ tiistaina. MiehellehĂ€n tĂ€mĂ€ ei mikÀÀn lomareissu ole, mutta meille muille aika kiva hengĂ€hdystauko kesĂ€lomaa odotellessa 😊

Olenkin melkoisen varma, ettÀ tÀmÀ toukokuu tulee hujahtamaan ohi ihan silmÀn rÀpÀyksessÀ. Tuntuu niin huvittavalle, ettÀ nyt on toukokuun toinen pÀivÀ ja palatessamme takaisin Suomen reissulta, on tÀtÀ kuuta enÀÀ kymmenen pÀivÀÀ jÀljellÀ. En siis enÀÀ kÀsitÀ tÀtÀ ajan kulua!

Onko teillÀ muilla tulossa reissuja tai muita odottamisen arvoisia juttuja toukokuulle?

Kunpa nyt vain saataisiin ne kivat kevĂ€tkelit takaisin, niin pÀÀstĂ€isiin nauttimaan taas ulkoilmaelĂ€mĂ€stĂ€, se kun on ainakin omasta mielestĂ€ni ihan parasta–oltiinpa sitten kotona tai reissussa!

Aurinkoa ja iloa loppuviikkoonne!

<3 Heini