Ruotsi Tukholma Ulkosuomalaisuus Yleinen

Suomalaista vaalihuumaa Tukholman-suurlähetystössä

perjantai, huhtikuu 12, 2019

Hej på er pitkästä aikaa!

Täällä blogissa on ollut viime aikoina aika hiljaista, mutta se ei missään nimessä tarkoita sitä, että oma elämä olisi ollut jotenkin tavallista rauhallisempaa— päinvastoin! Täällä on taas sattunut ja tapahtunut vaikka mitä, ja päätinkin nyt aloittaa näiden viimeaikaisten käänteiden päivittämisen siitä kaikista ajankohtaisimmasta aiheesta eli Suomen eduskuntavaaleista.

Sain siis suuren kunnian toimia Suomen Tukholman suurlähetystössä vaalitoimitsijana Suomen eduskuntavaalien ennakkoäänestyksen ajan. Se on muuten jännä, miten kotimaan asiat kokee vielä omakseen, vaikkei itse ole Suomessa useisiin vuosiin asunutkaan. En usko, että olisin lähtenyt Suomessa asuessani mukaan vastaavaan hommaan, mutta täällä en miettinyt vastausta sekuntiakaan, kun kutsu/pyyntö tähän tehtävään tuli.

Täällä Tukholmassa ennakkoäänestyksen vaalihuoneisto sijaitsi siis Suomen suurlähetystön tiloissa ja äänestämään pääsi keskiviikosta 3.4. alkaen aina lauantaihin 6.4. asti. Itse vaalitoimitsijan työ oli yllättävän haastavaa, vaikkei mistään kovin monimutkaisesta prosessista olekaan kyse. Kaiken on nimittäin mentävä tarkalleen sääntöjen mukaan, jotta annettu ääni voidaan laskea. Olin myös unohtanut, miten raskasta asiakaspalvelutyö onkaan (vaikken juuri muuta ole työkseni tehnytkään!) ja iltaisin olo oli kyllä ihan kaikkensa antanut. Olen kuitenkin erittäin iloinen, että sain olla mukana toteuttamasta äänestystä, sillä noiden päivien aikana koin ja opin paljon mielenkiintoisia juttuja paitsi itse vaalitoimitsijan työstä, mutta myös meistä suomalaisista täällä Ruotsissa.

Innokas vaalitoimitsija valmiina ottamaan äänestäjät vastaan

Aivan ensimmäiseksi mua ilahdutti Suomen tukholmalaisten äänestysaktiivisuus. Molempina päivinä, sekä keskiviikkona, että torstaina kävi yli 700 ihmistä antamassa äänensä. Perjantain lukema oli jo reilu 900 ääntä ja lauantaina äänestäjiä kävi lähes 1400. Tuntui myös, että äänestys oli useimmille tärkeä ja arvokas tapahtuma ja muutenkin jäi sellainen olo, että Suomen asiat kiinnostavat yhä suurelta osin Ruotsissa asuvia suomalaisia.

Oli myös kiinnostavaa huomata, miten heterogeeninen ryhmä me Ruotsissa asuvat suomalaiset ollaankaan. Tällä tarkoitan lähinnä sitä, että äänestysjonosta kantautuneita keskusteluja ei suinkaan käyty ainoastaan suomen kielellä, vaan mukaan mahtui ruotsia, englantia ja varmasti vielä muitakin kieliä. Oman arvioni mukaan reilut 50% äänestäjistä puhui ruotsia, joista osa ei osannut suomea ja osa taas ei halunnut sitä jostakin muusta syystä puhua. Vastaavasti taas moni äänestäjä halusi ehdottomasti puhua suomea, kun sitä nyt kerrankin pääsi puhumaan. Puhutulla kielellä ei kuitenkaan ole suurlähetystössä merkitystä, sillä siellä käytetään aina asiakkaan toivomaa kieltä. Oli myös jännä huomata, miten toiset ovat saaneet säilytettyä suomenkielentaitonsa, vaikkeivat olisi koskaan edes asuneet Suomessa ja toiset taas eivät syystä tai toisesta ole halunneet/pystyneet pitämään kaksikielisyyttään yllä. Tämä herättikin aika paljon ajatuksia siitä, miten tärkeää suomenkieleen panostaminen on, etenkin omien lasten tulevaisuutta ajatellen.

Toinen itselleni mieleenpainuva juttu oli se, miten lähetystön henkilöstö suhtautui äänestystapahtumaan. Voitte vain kuvitella, että tällaisen ennakkoäänestyksen järjestäminen vaatii satoja (ellei jopa tuhansia?) työtunteja ennen ja jälkeen itse äänestyksen. Koko lähetystö oli mukana toteuttamassa ennakkoäänestystä, myös itse suurlähettiläs istui ilmoittautumistiskin takana aina kun muilta kiireiltään ehti. Jotenkin koko hommassa tiivistyi hienosti suomalainen demokratia, kun kaikki laittavat asemastaan riippumatta itsensä likoon yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi.

Ja mikä parasta, kaiken hälinän keskellä muistin myös itsekin äänestää. On myönnettävä, että välillä olen miettinyt omia motiivejani, kun kyseessä ovat Suomen asiat. Miksi äänestän ja miksi haluan vaikuttaa edelleen synnyinmaani asioihin? Huomasin kuitenkin, ettei vastausta tähän tarvinnut miettiä kauaakaan: Suurin osa sukulaisista ja ystävistä asuu edelleen Suomessa, joten on sanomattakin selvää, että Suomen asiat ovat tärkeitä. Lisäksi voi hyvinkin olla, että meidän omat lapset tai ainakin osa heistä haluaa tulevaisuudessa muuttaa Suomeen (ainakin tällä hetkellä meidän tytöt pitävät Suomea oikeana unelmamaana, joka tosin johtunee suurelta osin siitä, että Suomessa ollaan aina lomalla, kaukana arjen aikatauluista ja velvoitteista). Ei ole myöskään täysin poissuljettua, ettemmekö itse muuttaisi vielä joku päivä Suomeen (miehellä on ikävä kesämökkiä 😉). Lisäksi koen muutenkin suomalaisuuden tärkeäksi osaksi identiteettiäni ja haluan myös istuttaa sen lapsiimme. Meidän pieni ja sitkeä kansa on aika uniikki ja toivon, että jatkossakin voin olla ylpeästi suomalainen. Muun muassa näistä syistä siis äänestän. Entäpä te muut? Pidättekö te äänestämistä tärkeänä ja jos pidätte, niin mistä syistä? Entäs sitten te, joita ei kotimaan asiat syystä tai toisesta kiinnosta, mikä on saanut mielenkiintonne lakkaamaan?

Tämän postauksen myötä haluan toivottaa teille kaikille mitä parhainta viikonloppua ja jännittävää sekä onnistunutta vaalipäivää sunnuntaille! Toivottavasti saadaan oikeasti fiksuja, ajattelevia ja asialleen omistautuneita ihmisiä Suomen eduskuntaan!

<3 Heini

You Might Also Like

2 Comments

  • Reply Katriina lauantai, huhtikuu 13, 2019 at 22:53

    Mahtavaa, että olit vapaaehtoisena vaalitoimitsijana. Itse olen onnessani, että sain ensimmäisen kerran äänestää kotonani kirjeitse. tai pikemminkin pidimme tuttavien kanssa hauskan tapaamisen vaalien merkeissä ja juhlistimme sitä käymällä ravintolassa. Kiitos ulkosuomalaisparlamentille ja Suomi-seuralle sitkeästä työstä. Oli aikoja, jolloin piti ajaa satojen kilometrien päähän tai jopa naaüurimaihin suurlähetystöön äänestämään. Henkilökohtaisesi minulle on tärkeää äänestää. Saattaa olla yhdestä äänestä kiinni, että kotimaan asiat lähtisivät mielestäni vikasuuntaan. Ännestämättä jättämisestä ei ole kenellekään hyötyä. Olen jo niin vanha, että olen elänyt Keski-Euroopassa atomisodan ja ydinaseiden. ns. kylmän sodan ajan ja rautaesiripun varjossa (viite: esim Prahan kevät 1968 ja sen väkivaltainen tukahduttaminen).
    Nyt on parempi ja helpompi elää.
    Tänään sain suomalaisesta vaalipiiristäni ilmoituksen äänioikeudesta EU-valeissa. Odotan pikipäin asuinpaikkani vaalipiirin ilmoitusta. Tänään näyttivät myös jo vaalimainokset ilmestaneen katujen varsille. Kahta kertaa, asuinmaani ja Suomen ehdokasta en kuitenkaan saa äänestää ja se todella kontrolloidaan. Pitää päättää, kumman maan ehdokasta äänestää. Nykyisen suinpaikkani kunnallisvaaleissa ja ylipormestarin vaaleissa saan äänestää. Heh, meillä on jo 18 vuotta vakaa kahden pätevän ylioprmestarinaisen valta, oman kaupungin kasvatteja.
    Heh, olen ahkera äänestäjä, kun kerran saan äänestää.

    • Reply heinij sunnuntai, huhtikuu 14, 2019 at 14:12

      Tuo kirjeäänestys on kyllä mahtava uudistus ja oli muuten loistava idea tuo vaalien juhlistaminen tuttavien kanssa! Tämän idean varastan ehdottomasti, jos ja kun äänestän joskus kirjeitse 😀 Ja olen kanssasi täysin samaa mieltä tuosta äänestämisestä, että kenellekään ei ole hyötyä äänestämättä jättämisestä!
      Täälläkin pohditaan tulevia EU-vaaleja. Unohdin täysin reagoida kotiin tulleeseen kirjeeseen, jossa äänestyspaikka piti valita eli käsittääkseni ainakin tänä vuonna äänestän sitten Suomen ehdokkaista. Vaikea valita muutenkin, kumman maan riveissä sitä äänestäisi. Itse olen vielä sen verran noviisi, mitä Ruotsin politiikkaan tulee, että taidan suosiolla perehtyä vielä pari vuotta aiheeseen lisää ja alkaa vasta sitten äänestämään ruotsalaisia ehdokkaita.

    Leave a Reply

    This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.