Monthly Archives

maaliskuu 2019

Yleinen

Rentouttava lomaviikko?

sunnuntai, maaliskuu 31, 2019

Hej allihopa!

Jokohan sitĂ€ uskaltaisi sanoa, ettĂ€ terveisiĂ€ kevĂ€isestĂ€ Tukholmasta? Ainakin kulunut viikko on ollut pitkĂ€stĂ€ aikaa aurinkoinen ja talvivaatteissa on meinannut tulla hiki. LisĂ€ksi tÀÀllĂ€ ollaan alettu kaivella viimevuotisia vĂ€likausikamppeita kaapista ja arpoa, kuka tarvitsee uudet lenkkarit, kuka kumpparit, kuka takin ja niin edelleen – varma kevÀÀn merkki 😊 Tuo otsikon kuva on muuten sitten tĂ€ysin ironisessa mielessĂ€ siinĂ€ paikallaan. Olen tilannut nimittĂ€in viikon verran Dagens Nyheter:iĂ€ kotiin ja tĂ€nĂ€ aamuna ehdin ensimmĂ€istĂ€ kertaa oikeasti istahtaa lukemaan sitĂ€. Mua odottaakin tuossa ikkuna laudalla iso pino lehtiĂ€, mistĂ€hĂ€n vain löytyisi aika niiden lukemiseen?

Oikein naurattaa, kun muistelen postaustani viime sunnuntailta, jossa fiilistelin miehen lomaviikon alkamista. Kuten siis arvata saattaa, emme pÀÀsseet tĂ€llĂ€ viikolla miehen kanssa kovinkaan monille lounastreffeille: alkuviikon lounasajat mies kuskasi nimittĂ€in ensin meidĂ€n 6-vuotiasta, ja heti seuraavana pĂ€ivĂ€nĂ€ 8-vuotiasta lÀÀkĂ€rissĂ€ kovan kurkkukivun vuoksi, ja angiinahan se molempia tyttöjĂ€ vaivasi. Onneksi oireet poistuivat hyvinkin pian tyttöjen aloitettua antibioottikuurit, mutta pidimme heitĂ€ vielĂ€ sen jĂ€lkeen pari pĂ€ivÀÀ kotona lepÀÀmĂ€ssĂ€. Jos jotain positiivista tĂ€stĂ€ sairastamisesta haluaa keksiĂ€, voisi se olla vaikkapa se, ettĂ€ 4-vuotias pÀÀsi kokeilemaan kaksi pĂ€ivÀÀ dagikseen menoa ilman isosiskoaan. Oli helpottavaa huomata, ettĂ€ pikkusisiko pĂ€rjĂ€si siellĂ€ todella hyvin. KĂ€vin tosin hakemassa hĂ€net aina tuntia aikaisemmin kuin tavallisesti, mutta syksyĂ€ silmĂ€llĂ€ pitĂ€en oli ihan hyvĂ€ pÀÀstĂ€ kokeilemaan tĂ€tĂ€kin. TĂ€mĂ€n lisĂ€ksi ehti mies alkuviikosta pyöriĂ€ tÀÀllĂ€ kotona sen verran paljon, ettĂ€ hĂ€n alkoi kiinnittÀÀ huomiota erinĂ€isiin rempallaan olevin asioihin ja senpĂ€ seurauksena loppuviikosta meillĂ€ onkin hihat heilunut oikein urakalla! Ollaan siivottu, pesty ikkunoita, siistitty parveke kesĂ€kuntoon, kĂ€yty lĂ€pi lastenhuoneen tavarakaaosta, shoppailtu Ikeassa tarvitsemiamme sĂ€ngynaluslaatikoita, tehty isoja ruokaostoksia ja sen sellaista. Joten enpĂ€ tiedĂ€, miten levĂ€nnyt mies tÀÀltĂ€ maanantaina töihin palaakaan. Mutta ihanaahan se on, ettĂ€ on tullut tehtyĂ€ juttuja, jotka on kuitenkin jossain vaiheessa tehtĂ€vĂ€, mutta joiden tekemiseen ei arjessa meinaa riittÀÀ aikaa eikĂ€ voimia. (Olikohan tuo nyt varmasti riittĂ€vĂ€n monimutkainen lause?! 😉) Ja perjantaina ehdittiin muuten vielĂ€ myös sinne rauhalliselle lounaalle, rasti seinÀÀn siis 😊

Olen niin ylpeÀ meidÀn 4-vuotiaasta, joka jÀi reippaasti dagikseen ilman isosiskon turvaa

Parvekekukkien shoppailua Plantagetissa

Haaveilin rauhallisista lounaista miehen kanssa ja pÀÀdyin vÀhÀn vÀhemmÀn rauhalliselle lounaalle Ikeaan tÀmÀn pienen miehen kanssa

Lapsityövoimaa

Tiistai-iltana osallistuin parin tunnin mittaiseen vaalitoimitsijakoulutukseen Suomen suurlÀhetystössÀ. Odotan jÀnnityksellÀ tulevaa keskiviikkoa, jolloin ennakkoÀÀnestys starttaa. Vanha asiakaspalvelija-Heini on niin innoissaan, kun pÀÀsee kohtaamaan ihmisiÀ vÀhÀn muussakin ympÀristössÀ kuin leikkipuistossa ja ruokakaupassa! Itse työhÀn tulee olemaan hyvinkin mekaanista ja yksioikoista, mutta samalla myös erittÀin pikkutarkkaa ja vastuullista. Niin kiva pÀÀstÀ kokeilemaan jotain ihan uutta!

Keskiviikkona kokkasin muuten tÀtÀ ihanaa vege-ruokaa

Torstai-iltana mulla olikin kouluilta ja tĂ€llĂ€ kertaa vuorossa oli kansallisen kurssikokeen testaamista kirjoitustehtĂ€vĂ€n muodossa. Toisin sanoen kirjoitimme samanlaisen kokeen, kun ruotsalaiset abiturientit tulevat kirjoittamaan lukion pÀÀtteeksi ja meidĂ€n koevastauksia tullaan mahdollisesti hyödyntĂ€mÀÀn jollain tapaa kevÀÀn koetta valmisteltaessa/arvioinnissa. Koevastaukset tullaan siis arvioimaan Uppsalassa paikallisen ”ylioppilaslautakunnan” toimesta, mutta menee varmasti useampi viikko, kunnes saadaan tietÀÀ tuloksemme. Omasta mielestĂ€ni tehtĂ€vĂ€n aihe oli todella mielenkiintoinen, mutta kirjoitusaika meinasi jÀÀdĂ€ liian lyhyeksi. Oli todella haastavaa ehtiĂ€ kolmessa tunnissa suunnitella oma kirjoitus ja kĂ€yttÀÀ lĂ€hteinĂ€ vĂ€hintÀÀn kahta neljĂ€stĂ€ annetusta tekstistĂ€ ja sitten vielĂ€ muotoilla aiheesta johdonmukainen kokonaisuus ruotsin kielellĂ€. Sain kuin sainkin tekstini valmiiksi, mutten ehtinyt lukemaan lopuksi edes koko kirjoitustani lĂ€pi â˜č SiellĂ€ tuleekin olemaan varmasti liuta tyhmiĂ€ huolimattomuusvirheitĂ€, sanajĂ€rjestysvirheistĂ€ nyt puhumattakaan! Kaikesta huolimatta olen kuitenkin todella utelias tietĂ€mÀÀn, miten pĂ€rjĂ€sin!

TÀllainen kirjoitustehtÀvÀ tÀllÀ kertaa

Perjantai-iltapĂ€ivĂ€llĂ€ kĂ€vin vielĂ€ cityssĂ€ tapaamassa koulukavereitani ryhmĂ€työn merkeissĂ€. MeidĂ€n on nimittĂ€in palautettava 9.4. populĂ€r vetenskaplig artikel (anteeksi, en tiedĂ€ tĂ€lle oikeaa suomennosta), jonka olemme kirjoittaneet yhdessĂ€ erÀÀseen tutkimukseen pohjautuen. Koulu siis hĂ€iritsee vapaa-ajanviettoani edelleenkin aika paljon, mutta nyt aletaan olla reippaasti jo voiton puolella 😊

Kaiken kaikkiaan tÀmÀ viikko on kuitenkin ollut oikein onnistunut ja on ollut ihana saada aikaiseksi asioita, joita en yksin ehtisi tehdÀ ja joita taas ei viikonloppuisin yksinkertaisesti jaksa/viitsi tehdÀ. TÀnÀÀn koitettiinkin sitten ottaa vÀhÀn iisimmin ja nautittiin tavallista paremmasta aamupalasta ja kÀytiin iltapÀivÀllÀ ulkona syömÀssÀ.

Tiistaina mun ihanat vanhemmat tulevat tĂ€nne mahdollistamaan osallistumiseni vaalitoimitsijan pestiini ja lapset odottavatkin jo heidĂ€n saapumistaan kuin kuuta nousevaa. Nyt on vielĂ€ pakko katsoa yksi jakso uusinta nolointa lemppariohjelmaani, nimittĂ€in Love island Sverigea 😉 Ja sitten nukkumaan. Onneksi ensi yönĂ€ siirretÀÀn kelloa, niin saan nukkua ehkĂ€ jopa sinne seitsemÀÀn asti 😉

Onko teillÀ muilla omia pieniÀ herÀtyskelloja, jotka viis veisaavat siitÀ, onko arki tai viikonloppu tai siitÀ, siirretÀÀnkö kelloja vai ei?

Ihanaa viikonlopun jatkoa kaverit!

<3 Heini

Yleinen

Uusi ihana arki!

sunnuntai, maaliskuu 24, 2019

HeipÀ hei!

TerveisiĂ€ Helsinki-Vantaan lentokentĂ€ltĂ€! Olipas muuten ihana istahtaa koneen ÀÀreen, kun pÀÀn sisĂ€llĂ€ virtaa pitkĂ€stĂ€ aikaa ainoastaan positiivisia ajatuksia! Fiilis on koholla monestakin syystĂ€: 6-vuotiaan viimeviikkoinen tutkimus sairaalassa sujui ongelmitta, tyttöjen dagistaival on alkanut tosi hienosti ja oma koulukin tuntuu rullaavan paremmin kuin aikoihin. TĂ€nĂ€ viikonloppuna juhlittiin myös rakkaan ystĂ€vĂ€n polttareita Suomessa ja vielĂ€pĂ€ todella onnistuneesti. SieltĂ€ olenkin nyt palaamassa vĂ€syneenĂ€, mutta onnellisena kotiin. Kaiken kaikkiaan tuntuu, ettĂ€ palaset ovat nyt vihdoinkin loksahdelleet paikalle – kunnes kesĂ€n jĂ€lkeen saan aloittaa tĂ€mĂ€n palapelin kokoamisen taas alusta (oman työnhaun ja nuorimmaisen dagiksen aloittamisen myötĂ€). Mutta ennen sitĂ€ aion nauttia tĂ€ysillĂ€ viimeisestĂ€ kevÀÀstĂ€ pienen poikamme kotiĂ€itinĂ€!

Konetta odotellessa oli aikaa naputella blogipostaus ja ottaa sefie 😉

Olin siis pelÀnnyt aivan turhaan, ettÀ tytöt kaipaisivat mua dagispÀivÀn aikana. He todella nauttivat siellÀ olostaan ja ei puhettakaan, ettÀ he olisivat mieluummin kanssani kotona! Kahden viikon harjoittelun aikana pyydettiin mua ainoastaan yhden kerran tulemaan hakemaan tyttöjÀ vÀhÀn tavallista aikaisemmin, kun 4-vuotias oli ollut vÀhÀn itkuinen ja ikÀvöinyt kotiin. Juteltiin tÀstÀ tytön kanssa kotona ja ollaan sen jÀlkeen halailtu ja oltu lÀhekkÀin vÀhÀn tavallista enemmÀn, ja nyt loppuviikosta sainkin hakea taas kaksi iloista ja energistÀ tyttöÀ kotiin dagiksesta. NÀinpÀ olen nyt itsekin pÀÀttÀnyt nauttia ansaitusti ja hyvÀllÀ omalla tunnolla nÀistÀ viimeiseistÀ kuukausista, jotka saan vielÀ pojan kanssa viettÀÀ kotona. Nyt meillÀ on nimittÀin vihdoinkin mahdollisuus tehdÀ kaikkia sellaisia Àiti-vauva-juttuja, joita en ole pystynyt aikaisemmin tekemÀÀn. Olemme jo aloittaneet kÀymÀÀn Rissne Kyrkanin avoimessa esikoulussa, joka sijaitsee vain puolen kilometrin pÀÀssÀ tyttöjen dagiksesta. Tiistaina kÀvimme myös tutustumassa suomalaisen kirkon avoimeen esikouluunj joka jÀrjestetÀÀn Gamla Stanissa joka tiistai-aamupÀivÀ. On tuntunut ihanalle, kun olen voinut omistaa aamupÀivÀt ainoastaan pojallemme, joka ei vielÀ tÀhÀn asti ole saanut nauttia jakamattomasta huomiostani. Mutta onhan se myönnettÀvÀ, ettÀ vÀlillÀ iskee myös ikÀvÀ tyttöjÀ.

Rissne kyrkan

Rissne kyrkanin öppna förskola on oikea pikkulasten paratiisi

 

Ensi viikko tuleekin olemaan taas vĂ€hĂ€n erilainen, sillĂ€ mies on lomalla koko viikon. HĂ€n oli alun perin ottanut tĂ€mĂ€n lomaviikon 6-vuotiaan tutkimusta silmĂ€llĂ€ pitĂ€en, mutta koska se on jo nyt hoidettu, onkin meillĂ€ edessĂ€ aika uskomaton ja harvinainen tilanne: Olemme kotona ainoastaan yhden lapsen kanssa! Varmasti tulemme pitĂ€mÀÀn tyttöjen koulu- ja dagispĂ€ivĂ€t tavallista lyhyempinĂ€, mutta aiomme myös ottaa tĂ€stĂ€ mahdollisuudesta kaiken irti ja syödĂ€ esimerkiksi lounasta kahdestaan pojan pĂ€ivĂ€uniaikana 😊 Tiistaina joudun jĂ€ttĂ€mÀÀn kouluillan vĂ€listĂ€, sillĂ€ olen menossa vaalitoimitsijakoulutukseen Suomen suurlĂ€hetystöön. Olen todella iloinen tĂ€stĂ€ mahdollisuudesta pÀÀstĂ€ tutustumaan paitsi itse vaalitoimitsijan tehtĂ€viin, mutta myös suurlĂ€hetystöön. PÀÀdyin tĂ€hĂ€n vaalitoimitsijan pestiin tutustuttuani ruotsinkielenkurssillani erÀÀseen erittĂ€in mukavaan suomalaiseen naiseen, joka työskentelee suurlĂ€hetystössĂ€. HĂ€n sitten kysyi, kiinnostaisiko mua tulla sinne muutamaksi pĂ€ivĂ€ksi töihin vaalitoimitsijaksi (Suomen eduskuntavaalit) ja voitte uskoa, ettĂ€ vastausta ei tarvinnut miettiĂ€ montaakaan sekuntia. Ja kun vanhempani vielĂ€ suostuivat tulemaan meille lastenvahdeiksi, oli asia sillĂ€ selvĂ€. TĂ€mĂ€n tytön ensimmĂ€inen (hurja neljĂ€n pĂ€ivĂ€n) 😉 työrupeama Tukholmassa on siis pian alkamassa. Mutta olkoon tĂ€mĂ€ nyt se pieni, mutta tĂ€rkeĂ€ ensimmĂ€inen askel kohti työelĂ€mÀÀn paluuta.TĂ€ssĂ€pĂ€ siis mun kuulumiset nĂ€in pÀÀpiirteittĂ€in.

Toivottavasti te muutkin olette saaneet nauttia kivasta viikonlopusta. Ei siis muuta kuin nokka kohti uutta, kevÀistÀ viikkoa! Ihanaa sunnuntain jatkoa ja aurinkoista alkavaa viikkoa, kaverit!

<3 Heini

Yleinen

IBD-pÀivitys: 6-vuotiaan ensimmÀinen tÀhystys Tukholmassa

perjantai, maaliskuu 15, 2019

Hej pÄ er!
Tuntuu taas, ettÀ aika kuluu niin kovaa vauhtia, ettei sen mukana tahdo pysyÀ! MeidÀn 6-vuotiaalla oli tÀmÀn viikon maanantaina hÀnen ensimmÀinen vasalaukun- ja suolistontÀhystys tÀÀllÀ Ruotsissa. YllÀtyksekseni tyttö itse oli edessÀ olevasta tutkimuksesta enemmÀn innoissaan kuin peloissaan, mikÀ luonnollisesti helpotti todella paljon myös omaa suhtautumistani asiaa kohtaan.

Kuten aiemmassa IBD-pÀivityksessÀ kerroinkin, halusi tytön lÀÀkÀri tehdÀ tÀhystystutkimuksen niin nopealla aikataululla kuin mahdollista, ja noin kaksi viikkoa hÀnen soitostaan olikin lapsi jo itse tutkimuksessa. MeillÀ oli varmasti myös onnea mukana, sillÀ saimme soiton peruutuspaikasta, jonka otimme tietysti ilolla vastaan.

Itselleni jĂ€i sellainen olo, ettĂ€ tĂ€llĂ€ kertaa tutkimus ja siihen valmistautuminen sujui todella helposti ja rennosti, melkein huomaamatta. Olenkin tĂ€ssĂ€ miettinyt, voiko Suomen ja Ruotsin vĂ€lillĂ€ olla nĂ€in suuret erot, vai ovatko kĂ€ytĂ€nnöt sairaalakohtaisia, vai vaikuttiko kenties tĂ€mĂ€nkertaiseen ”helppouteen” se, ettĂ€ lapsi on nyt vanhempi? TĂ€llĂ€ kerralla tietystikin myös tiesimme, mitĂ€ tuleman pitÀÀ, joka varmasti myös helpotti kovasti. KĂ€ytĂ€nnöissĂ€ oli kuitenkin aika paljon eroja verrattuna tytön ensimmĂ€iseen tutkimukseen HelsingissĂ€, mutta nĂ€in kahden tutkimuksen kokemuksella, en voi tietenkÀÀn puhua aiheesta kovin yleisellĂ€ tasolla, vaan kaikki kertomani pohjautuu tĂ€hĂ€n ensimmĂ€iseen tĂ€hystykseen Karolinskassa tÀÀllĂ€ Ruotsissa ja vastaavasti Suomessa vuoden 2016 tutkimukseen Helsingin Lastenklinikalla. YhtĂ€ kaikki, olen todella iloinen, ettĂ€ lapsi on nyt tutkittu ja kaikki meni paremmin kuin osasin odottaa.

TÀhystys suoritettiin maanantaiaamupÀivÀnÀ ja mies sai edeltÀvÀnÀ torstaina puhelimitse ohjeet toimenpiteeseen valmistautumista varten. Haimme apteekista Toilax-nimisiÀ pillereitÀ (suoliston tyhjennystÀ varten) ja koko tyhjennysprosessi hoidettiin kotona ennen sairaalaan saapumista. Ohjeiden mukaan lapsi sai syödÀ tÀysin normaalisti sunnuntain lounaaseen asti, jonka jÀlkeen hÀn sai nauttia ainoastaan nesteitÀ. ItseÀni ihmetytti kovasti se, ettÀ nesteruokavalio alkoi vasta alle vuorokausi ennen tutkimusta, sillÀ suomessa sitÀ kesti kauemmin. MyöskÀÀn juotavien nesteiden mÀÀristÀ emme saaneet mitÀÀn tarkkoja mittoja, vaan miehelle oltiin vain sanottu, ettÀ lapsen tulisi juoda mahdollisimman paljon. Sen sijaan Suomessa sairaalaan saavuttiin jo vuorokausi ennen tutkimusta, jossa myös annettiin tarkat ohjeet siitÀ, miten paljon lapsen tulee juoda. LisÀksi hoitajat kÀvivÀt tuon tuosta tarkistamassa, ettÀ lapsi on juonut riittÀvÀsti. Luulen, ettÀ tÀllÀ kerralla ohjeiden epÀmÀÀrÀisyys johtui puhtaasti siitÀ, ettÀ tyttö oli saapumassa tutkimukseen niin lyhyellÀ varoitusajalla. Emme olisi ehtineet saada kirjallisia ohjeita viikonlopun aikana. Kuitenkin jÀi vÀhÀn ihmetyttÀmÀÀn, miten vÀlinpitÀmÀttömÀn oloisesti valmistautumiseen suhtauduttiin.

TĂ€ssĂ€pĂ€ pĂ€hkinĂ€nkuoressa valmistautumisemme toimenpidettĂ€ varten. Coca-colakin oli ”lÀÀkĂ€rin mÀÀrĂ€ys” (?)

Tutkimusaamuna tÀytyi sairaalaan saapua kello yhdeksÀltÀ ja lapsella tÀytyi olla valmiina puuduttavat laastarit molemmissa kÀmmenselissÀ ja kyynÀrtaipeissa. TÀÀllÀ muuten nuo Emla-laastarit ovat ihan vÀlttÀmÀtön hankinta lÀÀkekaappiin, sillÀ laboratorioiden työntekijÀt eivÀt suostu ottamaan lapsilta verikokeita, ilman ettÀ pistokohta on puudutettu. TÀmÀn opin jo tytön ensimmÀisellÀ labrakÀynnillÀ tÀÀllÀ, jolloin jouduin tosissani kÀyttÀmÀÀn kaikki suostuttelutaitoni, ettÀ saatiin verikokeet otettua ilman puudutteita. Se tuli kuitenkin hyvin selvÀksi, ettÀ jatkossa tÀytyy puudutuslaastareita kÀyttÀÀ. Ja siis ihan hyvÀ niin, lastenhan parasta tÀssÀkin ajatellaan.

Valmiina sairaalaan lÀhtöön

Mies oli tytön mukana sairaalassa, joten itsellÀni on ainoastaan toisen kÀden tietoa siitÀ, miten siellÀ kaikki lopulta menikÀÀn. Mutta taas oli vaistoni ollut oikeassa, sillÀ hoitaja oli kummastellut miehen puhelimessa saamia ohjeita tyhjennystÀ koskien. Hoitajan mukaan tytön olisi tÀytynyt olla tÀysin syömÀttÀ jo sunnuntaiaamusta saakka. Onneksi mies ei kuitenkaan saanut sen kummempia nuhteita, sillÀ olimme toimineet tÀysin hÀnen saamien ohjeiden mukaan, virhe oli tÀllÀ kertaa tapahtunut jossain muualla.

Tyttö oli ollut rauhallinen koko sairaalassa olon ajan, ainoa suru oli iskenyt kanyylin laiton yhteydessÀ, sillÀ hoitaja oli onnistunut tÀssÀ vasta kolmannella yrityksellÀ. Verikokeet, rokotukset ym. neuloihin liittyvÀt kun ovat muutenkin meidÀn tytöille (ja varmaan aika monelle muullekin lapselle) erittÀin vastenmielisiÀ toimenpiteitÀ. Itse tutkimus oli kestÀnyt noin 1,5 tuntia, jonka jÀlkeen mies pÀÀsi herÀÀmöön odottelemaan tytön herÀÀmistÀ. Tytön herÀÀmisestÀ ei mennyt kahta tuntiakaan, kun he jo pÀÀsivÀt takaisin kotiin. Kaikki sujui siis tosi nopeasti!

Tutkimuksen tuloksista tiedÀmme vasta sen verran, ettÀ kaikki nÀytti ainakin pÀÀllisin puolin oikein hyvÀltÀ. LÀÀkÀrin mukaan ohutsuoli ei ollut tulehtunut, vaan edelleenkin pientÀ turvotusta/tulehdusta on havaittavissa ainoastaan paksu- ja ohutsuolen yhtymÀkohdassa. Muutenkin kaikki oli vaikuttanut hyvÀlle, eikÀ tutkimuksen jÀlkeen tarvittu kortisonia, eikÀ mitÀÀn muutakaan lisÀlÀÀkitystÀ. Jatkamme nyt siis samalla annostuksella Pentasaa, kuten aiemminkin 11.4. asti, jolloin tapaamme tytön oman lÀÀkÀrin poliklinikalla. Silloin saamme myös tietÀÀ koepalojen tulokset ja mitÀ todennÀköisemmin myös hoitosuunnitelman jatkoa ajatellen.

Kaikilla meillÀ on nyt kuitenkin todella helpottunut olo, sillÀ ehdittiin jo vÀhÀn sÀikÀhtÀÀ tÀtÀ asian kiireellisyyttÀ. On kuitenkin sanoinkuvaamattoman hienoa, ettÀ lÀÀkÀri halusi varmistaa asian, jos hÀntÀ kerran jÀi ultran tuloksista jokin vaivaamaan.

NĂ€inpĂ€ meidĂ€n reipas 6-vuotias pÀÀsi myös suunnitelman mukaan aloittamaan pikkusiskonsa kanssa tiistaiaamuna dagiksen 😊 Dagis on alkanut molempien tyttöjen osalta todella hyvin ja olenkin ehkĂ€ vĂ€hĂ€n jĂ€rkyttynyt, etteivĂ€t he ole kaivannut mua ollenkaan! Mutta lisÀÀ tĂ€stĂ€ sitten omassa postauksessaan 😊

Koitan pian kirjoitella myös vÀhÀn omista kuulumisistani, sillÀ tulevina viikkoina on taas luvassa jos jonkin moista!
Ihanaa viikonloppua kaverit <3

<3 Heini

Yleinen

Dagis alkaa —olenko valmis?

perjantai, maaliskuu 8, 2019

Hej pÄ er!

MeidÀn 4- ja 6-vuotiaat aloittavat ensi tiistaina dagiksen. TÀtÀ pÀivÀÀhÀn ollaan meidÀn perheessÀ odotettu jo syksystÀ 2017 asti.

Valittettavasti  tytöt eivÀt kuitenkaan pÀÀse aloittamaan dagista meidÀn omalla asuinalueella, vaan he menevÀt erÀÀseen yksityiseen pÀivÀkotiin naapurikunnan Sundbybergin puolelle. MeidÀn kotoa aikuinen kÀvelisi sinne reilussa 20 minuutissa ja bussilla sinne ajaa alle 10 minuuttia.

PÀÀdyimme viime syksynÀ hakemaan lapsille paikkaa myös Sundbybergin yksityisistÀ pÀivÀkodeista, sillÀ aloimme tajuta, ettei meille vielÀ tÀmÀnkÀÀn kevÀÀn aikana tulisi irtoamaan paikkoja lÀhidagiksista. MeistÀ tuntui, ettÀ tyttöjen olisi tÀrkeÀ pÀÀstÀ jo ikÀistensÀ pariin kokemaan ja oppimaan kaikkea, mitÀ heidÀn ikÀiset lapset nyt pÀivÀkodissa tekevÀtkÀÀn. Tytöt tulevat aloittamaan samassa ryhmÀssÀ, jolloin he saavat myös toisistaan tukea ja turvaa ja he tulevat viettÀmÀÀn dagiksessa max. 30h/vko. Kovin pitkÀÀ aikaa eivÀt lapset kuitenkaan tÀssÀ dagiksessa viivy, sillÀ olemme pÀÀttÀneet, ettÀ 4-vuotias tulee siirtymÀÀn heti syksyllÀ lÀhidagikseemme, kun paikka sieltÀ aukeaa ja isosisko siirtyy kouluun.

KÀytÀnnössÀ dagiksen aloitus taitaa tÀÀllÀ Ruotsissa tapahtua aika lailla samoin kuin Suomessakin. EdessÀ on siis 1-2 viikon mittainen harjoittelujakso, jossa 4 ensimmÀistÀ pÀivÀÀ aikuinen on lapsen mukana pÀivÀkodissa. Puhuimme tÀstÀ jo alustavasti dagiksen johtajan kanssa ja sovittiin, ettÀ meidÀn tyttöjen kohdalla voidaan ajatella vÀhÀn lyhyempÀÀ harjoitteluaikaa, koska tytöt ovat jo niin isoja ja saavat tukea toisistaan. Mutta tÀmÀ tietysti edellyttÀÀ sitÀ, ettÀ kaikki sujuu ensimmÀisinÀ pÀivinÀ hyvin.

Tytöt itse ovat todella innoissaan pÀÀstessÀÀn vihdoinkin dagikseen, mutta valitettavasti itse en ainakaan vielÀ osaa olla asiasta yhtÀ innoissani. Toivon todella, ettÀ osaisin suhtautua asiaan yhtÀ iloisesti ja odottavasti, mutta kun en!  Munhan kuuluisi hyppiÀ riemusta kattoon ja ajatella, miten kivaa lapsilla tulee olemaan ja miten pÀÀsen jatkossa itsekin vÀhÀn helpommin liikkumaan ainoastaan poika mukanani. Tuntuukin siis aivan kÀsittÀmÀttömÀltÀ, etten osaa iloita tÀstÀ, vaikka tÀtÀ ollaan odotettu se puolitoista vuotta.

Tuntuu haikealta hajottaa tÀmÀ kolmenkopla

Mietin myös, tuleeko pikkuveli ikÀvöimÀÀn kovasti siskojaan

Olenkin nyt yrittÀnyt harrastaa vÀhÀn itsetutkiskelua ja miettiÀ, miksi tÀmÀ ei tunnu musta hyvÀltÀ ja pÀÀtynyt seuraavaan.

a) Mua pelottaa: Pelottaa se, ettĂ€ lasten on vaikea tottua dagiksen rutiineihin ja ettĂ€ heille tulee mua ikĂ€vĂ€. PelkÀÀn myös sitĂ€, ettĂ€ isossa ryhmĂ€ssĂ€ heitĂ€ ei ehditĂ€ kuunnella tai ettĂ€ kun jotain ikĂ€vÀÀ sattuu, ei heitĂ€ ehditĂ€ lohduttaa. PelkÀÀn myös sitĂ€, ettĂ€ he oppivat muilta lapsilta huonoja tapoja 😀 (?!) ja ettĂ€ kotona opitut kĂ€ytöstavat unohtuisivat. PelkÀÀn myös, ettĂ€ kaikki hoitajat/opettajat eivĂ€t kohtelisi lapsia hyvin.

b) Poden huonoa omaatuntoa: Olen vielĂ€ itse kotona pojan kanssa ja tule nyt jatkossa viemÀÀn tytöt hoitoon. Voisiko heistĂ€ kuitenkin tuntua, ettĂ€ dumppaan heidĂ€t vain pois ”jaloistani”? EntĂ€ jos he eivĂ€t viihdykÀÀn siellĂ€? EntĂ€ jos heistĂ€ tuntuu, etten vĂ€litĂ€ enÀÀ heistĂ€?

c) Alan tajuta, ettÀ yksi pitkÀ ja ihana ajanjakso elÀmÀssÀni on tulossa pÀÀtökseen: Olen saanut olla lasteni kanssa kotona joulukuusta 2012 asti. Työt mun olisi tarkoitus aloittaa viimeistÀÀn ensi syksynÀ ja tÀmÀ suuri elÀmÀnmuutos alkaa nyt pikkuhiljaa konkretisoitua lasten pÀivÀhoidon aloituksen myötÀ. Tuntuu niin haikealle, kun tÀmÀ, mitÀ todennÀköisimmin elÀmÀni ihanin aika on pian ohi.

Onneksi mulle sentÀÀn jÀÀ vielĂ€ yksi 😉

Olen jutellut nÀistÀ ajatuksistani myös ystÀvieni kanssa ja ollaan kaikki oltu samaa mieltÀ siitÀ, ettÀ ehkÀ olen ollut jo jopa liian kauan lasten kanssa kotona. Tietysti pÀivÀhoidon aloittaminen herÀttÀÀ nÀitÀ erilaisia ajatuksia varmasti lÀhes jokaisessa vanhemmassa ja nÀmÀ ovatkin mielestÀni kaikille vanhemmille tÀysin sallittuja. Mun pitÀisi muistaa, ettÀ aika harva lapsi on nykyÀÀn kotona yli 4-vuotiaaksi. Ja vaikka kuinka haluaisin ajatella, ettÀ juuri minun kanssani lapseni ovat parhaassa mahdollisessa seurassa, on jo ymmÀrrettÀvÀ, ettÀ eihÀn se ihan niinkÀÀn ole (etenkÀÀn 6-vuotiaan kohdalla).

Olen nyt yrittÀnyt tsempata itseÀni sillÀ, ettÀ tytöt ovat jo niin isoja, ettÀ osaavat kyllÀ kertoa, jos dagiksessa tapahtuu jotain ikÀvÀÀ. Mutta epÀilen, ettÀ itsellÀni menee kauemmin kuin se kahden viikon harjoitteluaika, ettÀ alan tottua dagikseen!
Onko kukaan muu kÀynyt lÀpi samoja fiiliksiÀ, ettÀ ensiksi sitÀ odottaa, ettÀ lapset saavat hoitopaikat ja sitten kun se jÀrjestyy, iskeekin kauhea ahdistus?

Nyt haluan kuitenkin alkaa ajatella tĂ€tĂ€ asiaa vĂ€hĂ€n iloisemmalta kantilta ja koitan keskittyĂ€ siihen, mitĂ€ kaikkea kivaa lapset pÀÀsevĂ€t kokemaan, ja toisaalta, mistĂ€ kaikesta he jĂ€isivĂ€t paitsi viettĂ€essÀÀn pĂ€ivĂ€nsĂ€ mun ja pikkuveljensĂ€ kanssa kotona. Helppoahan tĂ€mĂ€ dagiksen aloitus ei varmasti tule olemaan – siis minulle, mutta enköhĂ€n vaan tĂ€stĂ€kin taas jotenkin selviĂ€ 😉

Ihanaa viikonloppua tyypit 😊

<3 Heini

Ps. MeidÀn 6-vuotias on ollut nyt kiireellisten tapausten jonossa tÀhystykseen ja tÀnÀÀn saimme soiton, ettÀ hÀnelle on jÀrjestynyt peruutuspaikka maanantaille. TÀÀllÀ alkaa siis pian valmistautuminen tutkimukseen ja tiistaihin mennessÀ meidÀn pitÀisi olla taas vÀhÀn viisaampia tytön terveyden tilasta. TÀmÀ peruutusaika ei olisi voinut parempaan saumaan tulla, sillÀ tyttö on alkanut valitella vatsaansa taas tÀmÀn viikon aikana selvÀsti enemmÀn. Toivotaan, ettÀ kaikki sujuu sairaalassa hyvin!