Monthly Archives

helmikuu 2019

Loma Matkat Suomi Yleinen

Lomaviikon kuulumiset: elÀmÀ on elÀmÀÀ -lomallakin

tiistai, helmikuu 26, 2019

Kuten elĂ€mĂ€ yleensĂ€kin, on kulunut viikko ollut tĂ€ynnĂ€ erilaisia tapahtumia, aiheuttaen itsessĂ€ni hyvinkin erilaisia tunteita. Lasten talvilomaviikon viettoonhan lĂ€hdin aika lailla takki tyhjĂ€nĂ€. Takana oli oma kiireinen viikkoni koulussa ja miehellĂ€ kauhea viikko töissĂ€, jotka yhdessĂ€ tekivĂ€t ilmapiirin kotona, hmm
 sanotaanko vaikka kauniisti kireĂ€hköksi 😉 Torstai-iltana olo oli lĂ€hinnĂ€ sellainen, ettĂ€ jos vain selviydymme lennollemme ja pÀÀsemme Suomeen, voisin jÀÀdĂ€ sinne vaikka vĂ€hĂ€n suunniteltua pidemmĂ€ksikin aikaa, you know what I mean 😉

No Suomeen pÀÀstiin, vaikkakin huomasin lentokentÀllÀ puoli tuntia ennen koneen lÀhtöÀ, ettÀ olin unohtanut rahapussini kotiin. SiinÀ ajassa ei rahapussi olisi haltuuni enÀÀ ehtinyt, joten pÀÀtin suosiolla selvittÀÀ asian vasta lennon jÀlkeen. Ja yllÀtys yllÀtys: taas tuli Àiti ja pelasti kaiken. Pankkikorttia ei siis tÀllÀ lomalla tarvittu.

Seuraava ongelma ilmeni sattumalta lauantaina, kun huomasin ottaneeni vahingossa myös miehen passin mukaan Suomeen. HÀn oli lentÀmÀssÀ maanantaina kotoa Tukholmasta Hollantiin neljÀn pÀivÀn mittaiselle työmatkalle ja passi oli siis lauantai-iltapÀivÀllÀ minun kÀsilaukussani JyvÀskylÀssÀ. Jotenkin vain kÀvi niin, ettÀ selvittiin myös tÀstÀ sopasta, joka johtui siis tÀysin mun ajattelemattomuudesta ja huolimattomuudesta. Rakas tÀtini, joka sattumalta oli pÀivÀseltÀÀn kÀymÀssÀ JyvÀskylÀssÀ, otti passin mukaansa bussilla Helsinkiin. Kampista kÀvi miehen vanhemmat hakemassa passin hÀneltÀ ja veivÀt sen vielÀ samana iltana miehen ex-kollegan kaverille(!?), joka oli lentÀmÀssÀ seuraavana pÀivÀnÀ Tukholmaan (tÀmÀ viimeinen kontakti löytyi siis Facebookin kautta, eli on siitÀ somesta joskus ihan oikeasti hyötyÀkin).

TÀmÀ kaikki aiheuttamani sÀÀtö sai minut kuitenkin ihan oikeasti huolestumaan omasta jaksamisestani. Homma ei selvÀstikÀÀn ole enÀÀ 100% hanskassani ja vaikka olen huono myöntÀmÀÀn oman jaksamisen rajallisuutta, oli pakko pysÀhtyÀ ja miettiÀ, ettÀ onko tÀssÀ taas vÀhÀn liikaa tekeillÀ. TÀÀllÀ Suomessahan tilanne on nyt aivan eri, kun vanhempani tekevÀt tÀÀllÀ kaiken ja enemmÀnkin, jotta saisin pakolliset koulujutut tehtyÀ ja ettÀ lapset saavat mun niitÀ tehdessÀ tarvitsemaansa -ja erityisesti ansaitsemaansa huomiota. Mutta entÀpÀ sitten kun arki jatkuu taas Ruotsissa, mitenköhÀn sitÀ taas selviÀÀ kaikesta ilman, ettÀ kadotan viimeisetkin muistin ja jÀrjen rippeeni? Ehdotuksia otetaan vastaan!

Mutta on tĂ€hĂ€n lomaan mahtunut onneksi kaikkea ihanaakin: Olen nimittĂ€in ehtinyt tavata jo kolmea rakasta ystĂ€vÀÀni, pÀÀssyt ihailemaan 6- ja 8-vuotiaan laskettelutaitoja hiihtokoulussa ja lumilautaillut siinĂ€ samalla itsekin taas pitkĂ€stĂ€ aikaa, ehtinyt kĂ€ydĂ€ tervehtimĂ€ssĂ€ molempia isoĂ€itejĂ€ni, opettaa 4-vuotiasta luistelemaan sekĂ€ tietysti saunoa ja parantaa maailmaa Ă€itini kanssa <3 Samalla myös ne fiilikset, joilla Suomeen lĂ€hdin on kĂ€yty lĂ€pi ja taisi tehdĂ€ molemmille hyvÀÀ (sekĂ€ itselleni, ettĂ€ miehelle) ottaa vĂ€hĂ€n etĂ€isyyttĂ€ ja muistella rauhassa, mikĂ€ tĂ€ssĂ€ elĂ€mĂ€ssĂ€ on kaikkein tĂ€rkeintĂ€ ja mikĂ€ vĂ€hĂ€n vĂ€hemmĂ€n tĂ€rkeÀÀ. Huomenna meillĂ€ olisi vielĂ€ edessĂ€ tyttöjen leffaretki katsomaan uusinta Risto RĂ€ppÀÀjĂ€ elokuvaa, jota kaikki tytöt odottavat todella kovasti 😊

Pienet hiihtokoululaiset valmiina aloittamaan kolmepÀivÀisen intensiivikurssin

Parasta just nyt!

LisĂ€ksi olen lĂ€hdössĂ€ vĂ€hĂ€n ex tempore reissuun lauantaina, katsomaan Göteborgiin kaveriporukkamme uusinta tulokasta, tammikuussa syntynyttĂ€ poikavauvaa. Saimme tĂ€mĂ€n idean ystĂ€vieni kanssa, kun yksi ystĂ€vistĂ€ni lentÀÀ perjantaina meille Tukholmaan yhdeksi yöksi ja jatkaa siitĂ€ junalla la Göteborgiin tapaamaan tĂ€tĂ€ toista ystĂ€vÀÀmme ja uutta bebeĂ€. Aloimme sitten miettiĂ€, miksen liittyisi seuraan ja lĂ€htisi myös tapaamaan tuota ihanaa vauvelia ja viettĂ€mÀÀn samalla mukavan illan ystĂ€vien kanssa. Reissu jÀÀ kyllĂ€ varsin lyhyeksi: olemme perillĂ€ Göteborgissa noin kuuden aikaan lauantai-iltana ja palaan Tukholmaan jo puoliltapĂ€ivin lĂ€htevĂ€llĂ€ junalla sunnuntaina. Mutta yritĂ€n ottaa tehokkaasti kaiken ilon irti noista 18 tunnista, jotka Göteborgissa vietĂ€n 😊

TÀhÀn loppuun on vielÀ valitettavasti lisÀttÀvÀ yksi ikÀvÀmpi juttu: Sain eilen tÀysin yllÀttÀen, tÀysin odottamattoman ja tÀysin ei-toivotun puhelun 6-vuotiaamme lÀÀkÀriltÀ Tukholmasta, joka on omalta osaltaan laskenut jo hetkeksi parantunutta fiilistÀni. TÀstÀ aiheesta enemmÀn kuitenkin ihan omassa postauksessaan, jonka kirjoitan niin pian kuin mahdollista. Tulossa siis piakkoin IBD-pÀivitys.

Toinen iso juttu on myös 4- ja 6-vuotiaiden dagiksen aloitus maaliskuun puolessa vĂ€lissĂ€! Ajatella, ettĂ€ tieto tĂ€stĂ€kin tuli tĂ€mĂ€n yhden (hullun) viikon sisĂ€llĂ€! Myös tĂ€mĂ€ tieto on (jopa omaksi yllĂ€tyksekseni) saanut mut kokemaan koko tunteiden kirjon: iloa, pelkoa, helpotusta, huolta, haikeutta, ahdistusta— you name it! Mutta tĂ€stĂ€kin kirjoitan perusteellisemmin heti kun ehdin.

Mutta hei, onneksi vielÀ on lomaa jÀljellÀ ja tÀmÀ tyttö suuntaa taas huomenna rinteeseen heti aamusta, suunnitelmanaan jÀttÀÀ ainakin muutama murhe ja huoli sinne mÀkeen!

Aurinkoa ja hyvÀÀ fiilistÀ myös teidÀn viikkoon!

<3 Heini

Asuminen Yleinen

Viikonlopun kaaoksesta sujuvasti arjen kaaokseen

maanantai, helmikuu 18, 2019

Hej pÄ er!

Ajattelin vaihteeksi kirjoitella ihan tĂ€llaisen perinteisen MitĂ€ kuuluu? -postauksen. TÀÀllĂ€ on viikonloppu mennyt aika touhukkaissa merkeissĂ€, kun aivan jĂ€rkyttĂ€vĂ€n raskaan viikon jĂ€lkeen pÀÀtettin sitten lauantaina rentoutua kokoamalla meidĂ€n kaikkien makuuhuoneiden kalusteet olohuoneeseen ja uudelleen jĂ€rjestellĂ€ sieltĂ€ ne kaikki taas eri huoneisiin 😊

Ollaan jo jonkin aikaa mietitty tÀtÀ huoneiden vaihtamista pÀittÀin ja nyt kun saimme viime viikolla ilouutisen vuokrasopimuksemme jatkosta, tuntui oikealta toteuttaa tÀmÀ operaatio juuri nyt. Halusimme siis miehen kanssa luovuttaa iso makuuhuoneemme tyttöjen kÀyttöön, sillÀ asuntomme kaksi muuta makuuhuonetta ovat todella pienet. Etenkin 6- ja 4-vuotiaat ovat asustaneet aika ahtaasti kahdestaan pienessÀ huoneessaan ja koska tytöt todella leikkivÀt paljon, tuntui jotenkin typerÀlle ettÀ me, jotka emme juurikaan makuuhuoneessamme vietÀ aikaa, olemme omineet sen kaikista tilavimman huoneen.

Kun tÀstÀ huoneiden vaihdosta tuli puhe, halusi sitten vanhinkin tyttö muuttaa samaan huoneeseen pikkusiskojensa kanssa. MeillÀ oli Prahassa todella tilavat makuuhuoneet ja siellÀ kaikilla kolmella tytöllÀ olikin yhteinen huone ja se olikin ainakin silloin todella toimiva ratkaisu. TÀhÀn asti on poikamme taas nukkunut mun ja miehen kanssa samassa huoneessa, mutta nyt tÀmÀn muutoshÀrdellin myötÀ ei pojan sÀnky enÀÀ mahtunut meidÀn uuteen makkariin, joten hÀn saikin nyt sitten ihan oman huoneen, joka tosin toimittaa samalla myös työhuoneen virkaa.

Viikonlopun projekti vielÀ alkutekijöissÀÀn

TĂ€ssĂ€ vaiheessa kuvaaminen vaihtui tauottomaan sykkimiseen, sillĂ€ aloimme tajuta, miten ison palasen olimmekaan haukanneet 😉

Nyt kun urakka alkaa olla ohi, olemme kyllÀ tosi tyytyvÀisiÀ! Tytöt rakastavat uutta isoa huonettaan ja siellÀ todellakin on nyt tilaa touhuta. MeidÀn makuuhuone on kyllÀ aika askeettinen, sinne kun ei mahtunut muuta kuin sÀnky ja toinen yöpöydistÀmme, mutta eipÀ me siellÀ oikeastaan muuta tarvitakaan. Itse prosessi oli kyllÀ aikamoinen ja toivottavasti tÀllaista ei tarvitse ainakaan ihan heti tehdÀ uudelleen. ParvisÀngyn siirtÀminen asunnon toisesta pÀÀstÀ toiseen pÀÀhÀn ei ainakaan ollut se oma lempiosuuteni tÀssÀ operaatiossa!

Tyttöjen uudessa huoneessa on todella kivasti tilaa

4-vuotiaan nurkkaus

MeidĂ€n uusi makuusoppi tai -koppi 😀

Mutta selvisimme urakasta alle viidessĂ€ tunnissa ja alkuillasta olimmekin jo kaveriporukan kanssa juhlistamassa synttĂ€riĂ€ni Sundbybergin The Public’sissa. Ravintolasta tultiin vielĂ€ meille syömÀÀn synttĂ€rikakkua, jota emme siis olleet ehtineet aiemmin edes maistaa. Ja lasten mentyĂ€ nukkumaan jatkettiin vielĂ€ iltaa lautapelin merkeissĂ€.

SynttÀrisimpukat, njam!

Saimme meidÀn kavereilta ihania tuliaisia, mm. tÀmÀn perhepakkauksen suklaakonvehteja

Sunnuntaina olo oli vÀsynyt, mutta onnellinen ja tytöt leikkivÀt lÀhes koko pÀivÀn uudessa huoneessaan. Korkattiin myös esikoisen kanssa meidÀn yhteinen lenkkeilykausi sÀÀn ollessa mitÀ upein ja tÀnÀÀn onkin sitten kÀdet ja jalat kipeinÀÀ kaikesta huonekalujen kantamisesta ja juoksemisesta!

PitkÀstÀ aikaa lenkkeilyÀ kevÀisessÀ sÀÀssÀ

TĂ€mĂ€ alkanut viikko tuleekin sitten taas olemaan yhtĂ€ aikatauluttamista ja selviytymistaistelua: Mulla on nyt maanantaina ja torstaina koulua ja mielettömĂ€sti dead lineja. Keskiviikkoiltana on vanhimman tytön baletti, jonne lĂ€hden viemÀÀn hĂ€ntĂ€ tietysti kera sisarusten, sillĂ€ mies ei ehdi siihen mennessĂ€ töistĂ€ kotiin. Perjantaina meillĂ€ olisikin sitten lasten kanssa lento Suomeen heti aamuseitsemĂ€ltĂ€, eikĂ€ mulla ole vielĂ€ aavistustakaan, missĂ€ vĂ€lissĂ€ ehtisin pakkaamaan. TĂ€mĂ€ pakkaaminenhan muutenkin on niin hauskaa hommaa itselle ja neljĂ€lle lapselle, etenkin kun kaikki tavarat tĂ€ytyisi saada sullottua yhteen matkalaukkuun! Torstaille sitĂ€ ei ainakaan voi jĂ€ttÀÀ, sillĂ€ olen koulusta kotona vasta puoli kymmenen jĂ€lkeen illalla. Ja tĂ€tĂ€ kiirettĂ€hĂ€n luonnollisesti helpottaa se, ettĂ€ istun nyt kirjoittelemassa blogiin kouluhommien tai pakkaamisen sijaan, mutta hei; first things first 😀

Mutta seuraavan kerran ehdin palailla tĂ€nne blogiin varmastikin sitten Suomesta kĂ€sin, mikĂ€li nyt sinne asti selviĂ€mme 😉 SiellĂ€ olisikin tulossa jĂ€nnĂ€ viikko, kun vanhimmat tytöt menevĂ€t laskettelukouluun! Itse joudun tekemÀÀn lomallakin aika paljon koulutehtĂ€viĂ€, mutta onneksi olen sopinut jo etukĂ€teen parit  treffit ystĂ€vien kanssa, ettei koko loma mene vain koneen ÀÀressĂ€ istumiseen. Tietysti aikaa tĂ€ytyy jĂ€rjestÀÀ myös ulkoilulle ja saunomiselle, mutta kokemuksesta tiedĂ€n, ettĂ€ viikko hujahtaa ohi ihan silmĂ€n rĂ€pĂ€yksessĂ€, etenkin silloin kun on paljon tekemistĂ€.TĂ€mĂ€ maisemanvaihdos ja lasten loma tulee kyllĂ€ juuri sopivaan paikkaan. Jo pelkkĂ€ ajatus siitĂ€, ettĂ€ pÀÀsemme viettĂ€mÀÀn kokonaisen viikon rakkaiden vanhempieni kanssa laskee stressitasoani huomattavasti! Kunhan nyt vaan pÀÀ pysyisi kasassa sinne asti 😉

Ihanaa viikkoa itse kullekin!

<3 Heini

Ulkosuomalaisuus Yleinen

YstĂ€vĂ€npĂ€ivĂ€, Valentine’s Day & Alla hjĂ€rtans dag

torstai, helmikuu 14, 2019

YstĂ€vĂ€npĂ€ivĂ€ on ollut mulle aina aika erityinen pĂ€ivĂ€. MielestĂ€ni on kiva, ettĂ€ edes kerran vuodessa tulee pysĂ€hdyttyĂ€ oikein kunnolla ajattelemaan sitĂ€, miten onnekas sitĂ€ onkaan, kun on saanut elĂ€mÀÀnsĂ€ jotain niinkin erityistĂ€ kuin oikeita ystĂ€viĂ€. Vuosien saatossa jo ainoastaan sana ystĂ€vĂ€ on laajentanut ulottuvuuttaan ja merkitystÀÀn. Nykyisin omassa luokittelussani kattaa kĂ€site ystĂ€vĂ€ myös kaikki muut itselle lĂ€heiset ihmiset, kuten aviomiehen, tĂ€mĂ€n vanhemmat, omat vanhemmat, oman siskon perheineen ja miehen sisarukset perheineen, niiden rakkaiden, ”perinteisten” ystĂ€vien lisĂ€ksi.

Olen syntynyt 15. helmikuuta, joten lapsena ystĂ€vĂ€npĂ€ivĂ€ merkitsikin ehkĂ€ enemmĂ€nkin sitĂ€ oman syntymĂ€pĂ€ivĂ€n aattoa, tietynlaista pre-partya 😊 Oli kiva saada luokkakavereilta ystĂ€vĂ€npĂ€ivĂ€kortteja, joihin oli vielĂ€ lisĂ€tty synttĂ€rionnittelut. Mutta mitĂ€ vanhemmaksi tulen, sitĂ€ vĂ€hemmĂ€n sillĂ€ omalla syntymĂ€pĂ€ivĂ€llĂ€ on kuitenkaan enÀÀ merkitystĂ€. On kuitenkin myönnettĂ€vĂ€, ettĂ€ ystĂ€vĂ€npĂ€ivĂ€n varjolla saan hankittua kotiin kauniita kukkia, skumppaa, ilmapalloja ym. kivaa, joista on iloa vielĂ€ sitten myös synttĂ€ripĂ€ivĂ€nĂ€đŸ˜Š

Oman mausteensa ystĂ€vĂ€npĂ€ivÀÀni ovat tuoneet myös nĂ€mĂ€ ulkomailla vietetyt vuodet. Mieheni ei ole koskaan ollut (siis todellakaan!) sieltĂ€ romanttisimmasta pÀÀstĂ€, ja ennen ulkomaille muuttoa tarkoittikin ystĂ€vĂ€npĂ€ivĂ€ mulle pÀÀasiassa sitĂ€ omien ystĂ€vien muistamista. Mutta vuonna 2010, kun mies oli vielĂ€ KölnissĂ€ töissĂ€, oli hĂ€n jĂ€rjestĂ€nyt syntymĂ€pĂ€ivĂ€kseni meille yllĂ€tysmatkan Brysseliin. Tuosta reissusta mulle on jÀÀnyt tosi ihanat muistot belgialaisesta Valentine’s Day-tunnelmasta ja ehkĂ€ se tarttui vĂ€hĂ€n meihinkin, sillĂ€ tuona synttĂ€riaamuna sain ensimmĂ€istĂ€ kertaa (ja ehkĂ€ myös viimeistĂ€ 😉) skumppaa ja mansikoita sĂ€nkyyn kannettuna!

Prahan vuosina vaihtuikin ystĂ€vĂ€npĂ€ivĂ€ sitten kĂ€ytĂ€nnössĂ€ tĂ€ysin Valentine’s Dayksi. Lapset tekivĂ€t pre-schoolissa Valentine’s Day-kortteja ja piirrustuksia, kaupat olivat pullollaan Valentine’s Day-juttuja ja muutenkin koko pĂ€ivĂ€ oli ihan ”all about love”. ErĂ€s parhaista ystĂ€vĂ€npĂ€ivĂ€-/synttĂ€rimuistoistani sijoittuukin juuri Prahaan ja vuoteen 2014. Silloin sain nimittĂ€in kutsun miehen naispuolisilta työkavereilta naisten Valentine’s Dayn illalliselle erÀÀseen tosi kivaan ravintolaan. TĂ€mĂ€ koko juttu merkitsi mulle silloin todella paljon, sillĂ€ siihen aikaan mulla ei ollut vielĂ€ omia ystĂ€viĂ€ Prahassa, enkĂ€ nĂ€in ollen oikein kĂ€ynyt missÀÀn, ainakaan ilman lapsia.

KĂ€vimme tĂ€llĂ€ illallisella niin mahtavia keskusteluja eri kulttuureiden ystĂ€vĂ€npĂ€ivĂ€n viettoon liittyen, ja kuten tavallista, pÀÀdyttiin lopulta puhumaan miehistĂ€ 😊 MeitĂ€ taisi olla pari ruotsalaista, pari belgialaista, muutama suomalainen ja yksi ranskalainen (ellen nyt aivan vÀÀrin muista). Pian tulikin puheeksi, ettĂ€ Suomessa tĂ€mĂ€ pĂ€ivĂ€ on ystĂ€vyyden juhlapĂ€ivĂ€ ja ettei ainakaan joka perheessĂ€ ystĂ€vĂ€npĂ€ivÀÀ vietetĂ€ niinkÀÀn romanttisissa tunnelmissa. ErĂ€s belgialainen nainen olikin tĂ€stĂ€ todella ihmeissÀÀn. HĂ€n kertoi, ettĂ€ Belgiassa antavat miehet  ystĂ€vĂ€npĂ€ivĂ€nĂ€ puolisoilleen vĂ€hintÀÀnkin sen kukkakimpun ja suklaarasian. HĂ€nen mielestÀÀn oli aivan kĂ€sittĂ€mĂ€tön ajatus, ettei tĂ€hĂ€n pĂ€ivÀÀn sisĂ€ltyisi mitÀÀn romanttista. TĂ€stĂ€ keskustelu jatkuikin sitten luontevasti siihen belgialaisten, ranskalaisten sekĂ€ EtelĂ€-Eurooppalaisten miesten romanttisuuteen ja lopulta siihen, miten sitĂ€ rakkautta saattaa toisinaan myös riittÀÀ myös muillekin kuin vain sille omalle vaimolle/tyttöystĂ€vĂ€lle. TĂ€mĂ€n jĂ€lkeen taas perehdyimme lisÀÀ stereotyyppiseen suomalaiseen rakastajaan eli ”Ilmoitan kyllĂ€ sitten, kun lakkaan rakastamasta sua”-mieheen😉 Ja nauroimme kippurassa toistemme kertomuksille aiheeseen liittyen. Se onkin muuten kumma, miten nĂ€ille samoille stereotypioille jaksaakaan aina kerta toisensa jĂ€lkeen nauraa! Ja juuri nĂ€mĂ€ iĂ€nikuiset kulttuurierot ovat varmastikin myös aihe, joista en koskaan kyllĂ€sty keskustelemaan erimaalaisten ihmisten kanssa.

Ja ettei nyt vaan jÀÀ epĂ€selvĂ€ksi; miehien (eikĂ€ tietysti naisienkaan) romanttisuus ja/tai uskollisuus eivĂ€t ole missÀÀn nimessĂ€ mielestĂ€ni toisiaan poissulkevia ominaisuuksia. Itselleni ei vain ole kĂ€ynyt niin hyvĂ€ tuuri, ettĂ€ sellaisen miehen olisin onnistunut nappaamaan😉 Mutta te onnelliset, jotka olette siinĂ€ onnistuneet, olen aidosti onnellinen puolestanne! Ja nyt kun olen puhunut stereotypioista, tarkoitan todella stereotypioita. On selvÀÀ, ettĂ€ yhtĂ€ lailla Suomessa on super-romanttisia miehiĂ€ kuin ranskassakin. Ja yhtĂ€ lailla EtelĂ€-Europan maista löytyy varmasti myös niitĂ€ ei-romanttisia miehiĂ€. Mutta eihĂ€n meillĂ€ olisi nĂ€itĂ€ hauskoja tarinoitakaan ilman nĂ€itĂ€ kliseisiĂ€ olettamuksia 😉

TÀllÀ Ruotsissahan taas 14.2. vietetÀÀn Alla hjÀrtans dagia. TÀmÀ nimitys on omaan makuuni ehdottomasti paras kaikista! Ainakin itse yhdistÀn tÀmÀn pÀivÀn sydÀmellisyyteen, rakastamiseen, ystÀvyyteen, ystÀvÀllisyyteen, toisten ihmisten huomioimiseen, vÀlittÀmiseen ja auttamiseen. On kiva, kun tÀtÀ pÀivÀÀ ei omisteta ainoastaan joko ystÀville tai rakastetulle, vaan sitÀ voi (ja pitÀisikin!) soveltaa ihan jokaiseen vastaantulijaan. MielestÀni Alla hjÀrtans dag antaa meille aihetta ajatella ylipÀÀtÀÀn, miten kohtaamme toisia ihmisiÀ ja sitÀ, miten paljon ja miten erilaista rakkautta onkaan olemassa.

Oma ystĂ€vĂ€npĂ€ivĂ€n vietto onkin nykyÀÀn vĂ€hĂ€n sekoitus kaikkea kolmea; ystĂ€vĂ€npĂ€ivÀÀ, Valentine’s Dayta ja Alla hjĂ€rtans dagia. TĂ€nÀÀn ajattelen ja ikĂ€vöin ystĂ€viĂ€ni Suomessa sekĂ€ muualla maailmalla, sujautin miehen työlaukkuun kortin arjen keskelle muistuttamaan, ettĂ€ hĂ€n on mulle tĂ€rkeĂ€ ja lisĂ€ksi muistutan itseĂ€ni siitĂ€, miten pienet asiat oikeasti merkitsevĂ€tkÀÀn kohdatessamme toisia ihmisiĂ€. Yksi aito ja onnistunut kohtaaminen toisen ihmisen kanssa kun voi pelastaa molempien osapuolten pĂ€ivĂ€n!Niin ja tietysti yritĂ€n olla hermoilematta lapsille vĂ€hemmĂ€n kuin tavallisesti 😉

TÀmÀn pienen viestin oli joku ihan oikeasti jÀttÀnyt tÀnÀÀn meidÀn postilaatikkoon <3

Miehen töihin matkasi tĂ€nÀÀn tallainen kortti piristykseksi 🙂

VietĂ€ttekö teet muut ystĂ€vĂ€npĂ€ivÀÀ tai Valentine’s Dayta? EntĂ€ vaikuttaako teillĂ€ ympĂ€röivĂ€ kulttuuri pĂ€ivĂ€n teemaan vai pysyykö se aina samana, ympĂ€ristöstĂ€ riippumatta?

SydĂ€mellistĂ€ ystĂ€vĂ€npĂ€ivÀÀ, Valentine’s Dayta ja Alla hjĂ€rtans dagia itse kullekin!

<3 Heini

Asuminen Ruotsi Tukholma Ulkosuomalaisuus Yleinen

MeistÀ ei tulekaan kodittomia!

tiistai, helmikuu 12, 2019

Kuten olen jo aiemminkin kertonut, ilmoittivat meidÀn vuokranantajamme viime syksynÀ, ettÀ haluavat myydÀ tÀmÀn asunnon, jossa olemme nyt heinÀkuusta 2017 asti asuneet. TÀmÀ tietenkin on aiheuttanut meille aika kovasti huolta, sillÀ Tukholman asuntotilanne on aivan jÀrkyttÀvÀn huono. Vuokra-asuntojen mÀÀrÀ ei todellakaan vastaa kysyntÀÀ ja ns. andra hand-vuokraajat voivat nÀin ollen pyytÀÀ asunnoista aivan naurettavia summia. MeillÀ kÀvi siis todellakin tuuri, kun löysimme tÀmÀn pitkÀaikaisen asunnon kevÀÀllÀ 2017, vÀhÀn ennen kuin vuokra-aikamme ensimmÀisessÀ, vÀliaikaisessa kodissamme tÀÀllÀ Tukholmassa oli pÀÀttymÀssÀ.

Olen aina uskonut siihen, ettÀ ne kaikkein hankalimmatkin asiat elÀmÀssÀ kyllÀ jÀrjestyvÀt, tavalla tai toisella. Mutta nyt on kuitenkin myönnettÀvÀ, ettÀ koko alkuvuoden olen stressannut tÀtÀ asiaa ihan tosissaan. Olen selannut lÀhes joka pÀivÀ vapaita vuokra-asuntoja, jÀttÀnyt asuntovahteja vuokranvÀlityssivustoille ja miettinyt pÀÀni puhki, mitÀ teemme, jos uutta asuntoa ei vain löydykÀÀn. Olen myös vieraillut useiden pankkien lainalaskuri-sivuilla netissÀ, selvittÀÀkseni, olisiko meidÀn sittenkin mahdollista jo ostaa asunto. Mutta kuten arvata saattaa, emme tulisi saamaan riittÀvÀn suurta lainaa, sillÀ toinen meistÀ ei kÀytÀnnössÀ tienaa kruunuakaan. TÀssÀ olemmekin taas asian ÀÀrellÀ, josta olen ennenkin maininnut: ulkomailla sitÀ on aivan eri tavalla yksin pulmiensa kanssa kuin kotimaassa. TÀÀllÀ ei esimerkiksi henkilötakaus tule meidÀn tapauksessa kysymykseen, sillÀ lainan takeena olevan omaisuuden tulisi sijaita samassa maassa kuin pankkikin.

Viime sunnuntaina pÀÀsimme kuitenkin vihdoin istumaan alas vuokranantajamme kanssa ja keskustelemaan kohtalostamme vÀhÀn yksityiskohtaisemmin. Olin ajatellut, ettÀ agendalla olisi lÀhinnÀ keskustelua siitÀ, milloin meidÀn tÀytyisi viimeistÀÀn muuttaa pois, ja miten hoidamme muut kÀytÀnnönjÀrjestelyt, kuten asunnonnÀytöt, mutta iloksemme lÀhtikin keskustelu heti alusta alkaen sellaiseen suuntaan, josta emme olleet osanneet edes unelmoida. Vuokranantajamme nimittÀin olivatkin kiinnostuneita meidÀn tilanteestamme ja halusivat tietÀÀ, millainen ratkaisu olisi myös meidÀn kannaltamme paras mahdollinen. SelvitettyÀmme, etten pystyisi todennÀköisesti aloittamaan töitÀ ennen syksyÀ (lastenhoito-ongelmat) ja ettei asunnon ostaminen meidÀn kohdalla tule nÀin ollen vielÀ kysymykseen, sanoivat he heti, etteivÀt aio missÀÀn nimessÀ jÀttÀÀ meitÀ pulaan tÀssÀ Tukholman asuntotilanteessa. PÀÀdyimme siihen, ettÀ saamme asua tÀssÀ kaikessa rauhassa ainakin vuoden 2019 loppuun vuokralla ja saatuani työpaikan alamme keskustella jatkosta, mahdollisesti myös tÀmÀn asunnon ostamisesta. He sanoivat mielellÀÀn myyvÀnsÀ tÀmÀn asunnon meille, jos vain vuoden lopussa olemme edelleen kiinnostuneita tÀmÀn ostamaan. Mutta emme ole missÀÀn nimessÀ sitoutuneita mihinkÀÀn, vaan mietimme nyt ihan rauhassa, mitÀ vuoden vaihteessa tulee tapahtumaan.

Voitte varmasti uskoa, ettĂ€ tĂ€tĂ€ helpotuksen mÀÀrÀÀ on vaikea edes kuvailla! Vaikka olenkin aina uskonut siihen, ettĂ€ elĂ€mĂ€ kyllĂ€ kantaa, tuntuu tĂ€mĂ€ asuntopulmamme ratkeaminen nĂ€inkin yksinkertaisella tavalla aivan uskomattomalta. Tunnen jopa itseni vĂ€hĂ€n tyhmĂ€ksi, sillĂ€ niin paljon olen tĂ€tĂ€ asiaa murehtinut. Vuokranantajamme sanoikin mulle, ettĂ€ ensi kerralla kun joku painaa noin kovasti mieltĂ€, soita meille niin selvitetÀÀn asia, ettei kenenkÀÀn tarvitse turhaan menettÀÀ yöuniaan 😉

 

Tytöt saavat jatkossakin kÀvellÀ tÀtÀ turvallista kÀvelytietÀ koulusta kotiin

 

 

 

 

PÀÀsen jatkossakin raahaamaan ostoksia tÀstÀ ovesta sisÀÀn kotiimme <3

TĂ€mĂ€ kaikki on taas herĂ€ttĂ€nyt sisĂ€llĂ€ni valtavaa kiitollisuuden tunnetta siitĂ€, miten hyvĂ€sydĂ€misiĂ€ ihmisiĂ€ elĂ€mĂ€ onkaan eteemme tuonut ja tĂ€tĂ€ ”omaa” kotiakin tulee taas arvostettua aivan eri tavalla, kun on joutunut pelkÀÀmÀÀn sen menettĂ€mistĂ€. Saadaan jatkaa elĂ€mÀÀ tĂ€llĂ€ meille tĂ€llĂ€ hetkellĂ€ ihan tĂ€ydellisellĂ€ asuinalueella; tyttöjen koulumatka on 300m, mies KÄVELEE alle puolessa tunnissa töihin ja sekĂ€ Bromma Blocksin, ettĂ€ Sundbybergin palvelut ovat molemmat noin kilometrin pÀÀssĂ€ kotoamme. Heti tĂ€mĂ€n helpottavan uutisen jĂ€lkeen, mut valtasi niin kova onnen ja liikutuksen puuska, ettĂ€ aloin selata kuvia, joissa meidĂ€n kotimme on edustettuna jollakin tapaa esillĂ€ ja ne pÀÀsevĂ€tkin nyt itseoikeutetusti kuvittamaan tĂ€mĂ€n postauksen.

Tulemme viettÀmÀÀn myös seuraava Suomen itsenÀisyyspÀivÀÀ tÀssÀ kodissa

Kenties, saan kattaa taas ensi tammikuussa tyttöjen synttÀritarjoilut tÀlle pöydÀlle

Saan jatkossakin turhaan yrittÀÀ pitÀÀ tÀtÀ kotia edes jonkinlaisessa jÀrjestyksessÀ

Lapset saavat jatkossakin pitÀÀ leffailtoja tÀssÀ olohuoneessa <3

Eli nĂ€in on taas yksi suuri ongelma selvitetty ja tĂ€stĂ€ onkin ihanaa jatkaa kevyemmillĂ€ mielin kohti kevĂ€ttĂ€. TÀÀllĂ€ alkoi muuten juuri Ă€sken paistaa aurinko ikkunasta sisÀÀn ja tĂ€stĂ€ tulikin nyt todellinen ”Paistaa se aurinko risukasaankin”-hetkeni.

Iloa ja aurinkoa myös teidÀn viikkoon!

<3 Heini