Kesäkuun viimeisenä viikonloppuna me Hevimatkaajat olisimme toki voineet festaroida kotimaassakin. Vietettiinhän Suvilahdessa tuolloin Tuskaa. Vaikka Tuskan kattauksessa olikin monta omaan makuun täysillä uppoavaa nimeä (Battle Beast, Delain, Visions of Atlantis, Warkings…), päädyimme tällä kertaa Saksaan ja toisenlaisille festareille.
Vietimme pidennetyn viikonlopun yhdessä lempikaupungissamme eli Münchenissä, ja kävimme katsastamassa Tollwood Festivalin. Siis minkä?
Jos kotimaisia tapahtumia mietitään, on Tollwood tavallaan yhdistelmä Helsingin juhlaviikkoja ja Maailma kylässä -festaria. Helsingin juhlaviikkoja siksi, että tapahtuma kestää useita viikkoja. Maailma kylässä tulee taas mieleen siitä, että Tollwood on pääosin ilmaistapahtuma. Münchenin olympiapuistoon pystytetyllä festarialueella on myynnissä vegeruokaa ja käsitöitä ynnä muuta tavaraa eri puolilta maailmaa.
Festivaalin monipuolisessa ohjelmistossa painottuu maailmanmusiikki, taide sekä erilaiset kestävän kehityksen teemat. Näistä kiinnostuneelle Tollwood on varmasti hauska vaihtoehto viettää päivä Münchenissä. Tämänkesäinen Tollwood kestää heinäkuun 21. päivään saakka.
Lisäksi samalla idealla järjestetään talvifestivaali 26. marraskuuta – 30. joulukuuta. Ne pidetään kuitenkin Oktoberfestinkin tapahtumatantereena tunnetussa Theresienwiesessä.
Tollwoodissa esiintyy isoja nimiä
Me nimesimme Tollwoodin puolileikillisesti hippifestariksi. No miksi sitten menimme tapahtumaan? No siksi, että Tollwoodin aikana festarialueelle pystytetään Musik-Arena, teltta jossa esiintyy maailmantähtiä. Tänä vuonna esimerkiksi Midnight Oil, Toto ja Sting. Nämä konsertit ovat maksullisia.
Meidät houkutti Musik Arenalle suursuosikkimme Powerwolf teemalla 15 Years of Metal Mass. Jos numerologiaa harrastaa, niin keikka oli samalla meidän viidestoista Powerwolf-konserttimme, joita siis myös metallimessuiksi kutsutaan. Jee.
Tollwoodista on sanottava, ettei sen löytäminen ollut aivan yksinkertaista. Münchenin olympiapuisto on nimittäin iso alue, eikä tieto siitä, että festarit pidetään sen eteläosassa kamalasti auttanut. Päädyimme paikalle metrolla, ja linjan 3 metroasemalta oli aikamoinen kävelymatka itse pääkallopaikalle.
Tarjolla olisi toki ollut kukkaseppelein koristettujen riksojen kyytiä, mutta emme viitsineet siitä maksaa. Sitä paitsi Münchenissä kärvisteltiin ennätyshelteissä. Kaksi tanakkaa suomalaista hevifania olisi voinut olla vähän liian raskas taakka heiveröisen oloisille riksakuskeille. Emme halunneet ottaa vastuuta kenenkään mahdollisesta lämpöhalvauksesta.
Portille pääsee bussilla
Päädyimme siis kävelemään. Reitti metrolta festareille oli kyllä merkitty, mutta opasteita oli säästeliäästi ja ne olivat myös melkoisen huomaamattomia. Siksi välillä arveluttikin, olemmeko menossa oikeaan suuntaan – ja niin arvelutti muitakin, koska monet saksalaiset Powerwolf-paitaiset olivat yhtä epäileväisiä. Jotkut kyselivät jopa meiltä oikeita suuntia.
Onneksi vastaan tullut ystävällinen eläkeläisrouva osasi neuvoa tien, ja pääsimme Tollwood-tantereelle. Vain huomataksemme, että ihan festariportin eteen olisi päässyt bussilla numero 144. Paina siis tämä mieleesi, jos tapahtuma kiinnostaa. Tuo bussi kuljettaa ykkösen metrolle ja on sujuvin tapa siirtyä paikalle.
Toimiva Musik-Arena
Musik-Arenalle päästyämme saimme havaita muutaman mieluisan asian: vaikka kyseessä olikin pimeä teltta, oli sisällä yllättävänkin viileää helteessä. Valkoinen ulkokuori ja ilmavuus auttoivat asiaa.
Mieluisa asia numero kaksi oli se, että teltan takaosassa oli nouseva istumakatsomo, josta löytyi hyvin tilaa ja näki kohtuullisesti lavallekin. Tollwood hemmottelee siis vähän varttuneempia festaroijia, jotka eivät jaksa kekkaloida eturivissä ja säästävät mielellään jalkojaan.
Ja kolmas mieluisa asia oli se, että olut oli kohtuuhintaista. Patikoidessa kun oli tullut jano! Tuoppi maksoi neljä euroa. Lisäksi piti maksaa euron tuoppipantti, jonka sai kyllä takaisin, kun palautti tuoppinsa illan päätteeksi.
Kiitosta on annettava myös siitä, että teltan kupeessa olleet konttivessat olivat siistejä. Niistä ei ollut pakko maksaa mitään, mutta melkein kaikki muistivat silti vessavahtina ollutta iäkkäämpää rouvaa jollain kolikolla. Mieluusti minäkin sen 50 senttiä hänelle jätin siitä ilosta, että paperia riitti ja kädet pääsi pesemään lämpimällä vedellä. Luksusta festarioloissa.
Mainion keikan heittäneen Powerwolfin sekä lämmittelijänä toimineen Equilibriumin kuuntelu sujui siis varsin lokoisasti, ja olosuhteet ovat varmasti yhtä otolliset myös Musik-Arenan muissa konserteissa. Tsekkaa siis ihmeessä tarjonta, jos olet lähiaikoina Müncheniin suuntaamassa. Liput saa ostettua festarin verkkosivujen kautta ja vielä kätevästi e-lippuina.
Alla oleva video antaa hyvin kuvaa keikan tunnelmista. Kyseessä oli ensimmäinen kerta kun näimme Powerwolfin kotiyleisön edessä eli Saksassa, ja fiilis oli kyllä melkoinen!
Soitto loppuu varhain
Koska festivaalit pidetään kaupunkialueella, päättyvät musiikkiareenan konsertit jo iltakymmeneltä. Kauniisti valaistu festarialue on auki aamuyöhön, jos sinne haluaa jäädä kiertelemään ja vaikka performansseja seuraamaan.
Pakko sanoa, että siellä kiertänyt porukka oli hivenen eri tavoin pukeutunutta kuin me, jotka purkauduimme konsertin päätteeksi musiikkiteltasta.
Mutta mikäs siinä, hyvinhän mustiin pukeutuneet Powerwolf-fanitkin Tollwoodin menoon mahtuivat. Suvaitsevaisessa tapahtumassa saavat kaikki kukat kukkia.
Nostokuva on festarialueesta on Tollwoodin pressikuvapankista. Kuvan on ottanut Bernd Wackerbauer.
Hei!
itse kun maailmanmatkaaja olen, tiedän yhtä sun toista munchenistä. On eksoottinen lomakohde pakko myöntää. Nääs kun minä ja lapsukaiset käytiin tuossa piipahtamassa munchenissa, noin kuukausi sitten, niin oli kyllä kuumat mainingit. Oli se kyllä elämää silloin nuorempana ja villimpänä, kun pääsi oikein kunnolla joraamaan auringonlaskiessa humpan tahtiin naisväki kainalossa. Ei tuo ihan mikään rantalomakohde ole, kun keskellä eurooppaa ollaan. Nääs lammet ei oo ihan uintipaikkoja jos minulta kysytääpi. Viihdyin hotellissamme oikein moitteettomasti. Vähän haiskaisi homeelta, mutta minua ei haitannut. Ja ihanan rauhallinen hotelli. Hotellin sijainti ei ollut niin mieluisa, koska yksikin lampi asusteli siinä vieressä, missä lapsoset kävivät polskimassa. En itse uskaltanut mennä haikalojen takia. Ruoat olivat erityisen maukkaita, mutta kerran kyllä ilmoitin ruoan huonosta laadusta tarjoilijalle. Lapset nautiskelivat erityisesti kanankoivista, ja paistetuista kookospalloista. No mutta kokonaisuudessaan oli hyvä lomakohde lapsille, lampien ystäville, ja herkkusuille 🙂
Itsevarmoin terveisin,
Pertti <3