Matkoihini kuuluu aina yksi pakollinen rutiini: paikallisessa ruokakaupassa on käytävä. Se kertoo kohdemaan arjesta, kulttuurista ja tavallisten ihmisten elämästä yllättävän paljon.
Suomalaisittain on huojentavaa nähdä, kuinka liettualainenkin perheenäiti turvautuu kiireisenä iltana meille tuttuun ratkaisuun ja nakkaa kauppakoriinsa Knorrin valmislasagneten sekä puoli kiloa jauhelihaa. Toisaalta taas voi ihmetyttää, kuinka pieni unkarilaisen jättimarketin karkkihylly on meikäläisiin verrattuna ja miksi brittikaupan itsepalvelukassalla ei voi maksaa viinipulloa. Se on pakko käydä kuittaamassa ainoalle iltavuorossa olevalle myyjälle.
Ei siis ihme, että taannoiselle Saksan-matkalleni mahtui useampikin ruokakauppakäynti. Paikallinen Lidl piti käydä tsekkaamassa ja tutunoloiseksi havaitsemassa. Muutkaan marketit eivät ensisilmäyksellä näyttäneet suomalaisista poikkeavan, jos alkoholiosastoa ei lasketa. Mutta suuren Rewe-marketin tarkempi tarkastelu paljasti, että erojakin löytyy.
Kasvisten ja hedelmien valikoima on monipuolisempi kuin meillä. Mutta toisaalta on siellä etelämmässä myös tarjontakin runsaampaa. Silti esimerkiksi tomaatteja on myynnissä kadehdittavan monta lajia. Vaikka luomutuotteita löytyy nykyään jo pienistä lähikaupoista ainakin pääkaupunkiseudulla, on Saksassa niiden valikoima huomattavasti laajempi. Ekologisuus on saksalaisille tärkeää, ja monet viljelevät kasviksia itse. Jos niitä ei voi kasvattaa tai tarvitaan lajeja joita omalta palstalta ei löydy, suositaan usein luomua.
Laiskoille ruoanlaittajille kerrottakoon, että kyllä noista Saksankin marketeista myös säilykkeitä ja pakastepizzoja löytyy siinä missä meilläkin. Karkkihyllyt sen sijaan ovat melkoisen pieniä ja suklaapainotteisia, irtokarkeista saa vain haaveilla. Kyllä saksalaisetkin toki herkuttelevat, esimerkiksi kahviloiden kakku- ja leivosvalikoimat ovat ihan toista luokkaa kuin meillä. Mutta karkkien tarjonta on suppeaa.
Toisaalta taas saksalaismarketeissa, jopa Lidlissä, on kunnioitettavan laaja olutvalikoima. Tässä suhteessa on tosin meilläkin edistytty viime aikoina hurjasti, mutta kyllä olutkulttuuri on Saksassa selvästi pidemmällä.
Viinit ovat suomalaisittain edullisia, ja niitäkin löytyy marketeista mainiosti. Ostinkin tuliaisjuomani tuolta Rewestä, vaikka Freiburgissa olisi ollut erikoismyymälöitäkin.
Eniten kuitenkin innostuin maustehyllyllä, jossa ruokakulttuurin trendit näkyvät hauskalla tavalla. Perinteisten pihvi- ja grillimausteiden ohella tarjolla on valmiita maustesekoituksia esimerkiksi rahkan tai tofun ryydittämiseen, sekä hedelmä- tai vihersmoothien sekaan. Rahkamausteitakin löytyy muuten sekä makeaan versioon että suolaiseen yrttirahkaan, joka toimii vaikkapa kastikkeena.
Kannoinkin kotiin useamman hauskan maustepurkin, joita kesän mittaan on tarkoitus testailla. Luvassa on muun muassa kookoksenmakua rahkaan, savuista aromia pihviin ja varta vasten potuille luodulla seoksella ryyditettyjä lohkoperunoita. Ei ehkä mitään kamalan eksoottisia tuomisia, mutta pientä kivaa lisää arkeen kumminkin.
