
Barcelona oli minulle pitkään sadunhohtoinen haavepaikka. Unelmien kaupunki. Luin ihan hulluna siitä kertovia lehtijuttuja ja blogitekstejä, kahlasi läpi Carlos Ruiz Zafonin unenomaisia Barcelona-romaaneja ja tuijotin varmaan jokaisen kaupunkia koskevan televisiodokumentin, jonka kanavilta bongasin. Sagrada Familia olisi nähtävä ja Ramblalla käveltävä, edes kerran elämässä.
Jostain kumman syystä tie ei vain vienyt Barcelonaan, ennen kuin vasta kaksi vuotta sitten. Haaveita oli siis ehditty muhitella vuosia, jos ei vuosikymmeniäkin. Matkasimme Kataloniaan viettämään ensin kaupunkilomaa ja nauttimaan sen lopuksi kolmesta päivästä Rock Fest Barcelona -festareilla. Ajatelkaa nyt, metallifestarit joille pääsee metrolla!
Heti alkuun hoidimme pois alta sen pakollisen eli Sagrada Familian. Ja se oli ihan oikeasti elämys, paikka jonka hienoutta kuvat eivät vain riitä kuvailemaan. Siellä vierailuun olin tyytyväinen, moneen muuhun asiaan en. Sillä totuus on, että Barcelona ei ollut niin fantastinen ja ihana kuin olin mielikuvissani maalaillut. Ruoka oli hyvää, mutta ei taivaallista. Tapasten popsimisesta jäi nälkä. Muut nähtävyydet olivat Sagrada Familian jälkeen, no, nähtävyyksiä. Hienoja, mutta jotenkin tyypillisiä. Totta kai minulla oli hauskaa, ja pidin kaupungilla olosta, mutta se ennakoimani kaiken fantastisuudesta haltioitunut olo jäi uupumaan. Satumaan sijasta Barcelona olikin vain kaupunki. Kaunis kaupunki, mutta silti paikka jossa ihmiset elävät arkeaan ja jossa arki tuli myös matkailijaa vastaan.
Hotellimme ei sijainnut aivan ydinkeskustassa, ja saimme tuta ettei sen ympäristössä osattu juurikaan vieraita kieliä. Englannilla ei pärjännytkään, ja se yllätti. Kumpikaan meistä kun ei osaa espanjaa, katalaanista puhumattakaan. Englannin osaaminen loppui myös, kun metrokorttimme alkoivat oikutella. Niihin oli ostettu aikaa, mutta lipulla ei enää päässytkään portista läpi. Metroasemalta meidät käskettiin huonolla englannilla turisti-infoon selvittämään asiaa. Sieltä komennettiin takaisin metroasemalle. Josta huonosti englantia osaava komensi takaisin turisti-infoon. Kyllästyneinä ostimme turisti-infosta uudet liput, vaikka siellä oltiinkin sitä mieltä että ei tarvitse, kyllä niillä entisilläkin pärjää… Turhautti.
Englannin osaamisen puute hämmensi myös niillä festareilla: henkilökunta ei ymmärtänyt, kun yritimme ostaa vettä tai vain pientä olutta. Ruon ostaminen se vasta hankalaa olikin. Saimme toki syödäksemme, mutta emme välttämättä mitä tilasimme. Joo, first world problems ja niin edelleen, mutta kun odotukset olivat ihan toista luokkaa: olisi luullut että näin vankasti turismista elävässä kaupungissa löytyisi paremmin kielitaitoa, varsinkin kun siellä festareilla kyse oli vielä nuorista. Heidän ikäluokkansa kun olettaisi hallitsevan englannin.
Matkan jälkeen oli hivenen hämmentynyt olo. Tällainenko se Barcelona sitten olikin? Kaupunki ei ollut maaginen, elämää suurempi kokemus. Kaukana siitä. Mutta ei reissu pieleenkään mennyt, ja rankasimme kohteen luokkaan kiva. Niin, niin nihkeältä kuin se kuulostaakin, niin onhan sekin saavutus olla kiva kaupunki. Vaikka odotukset aika lailla pilvissä olivatkin. Kiva kaupunki, jossa on Sagrada Familia.
Kuvat: Unsplash

Jäi tismalleen samat kuvat Barcelonasta. Sagrada Familia näytti hienolta, mutta jonot olivat tautiset, päädyimme ihailemaan vain ulkopuolelta. Gaudin arkkitehtuuri oli hienoa, Park Güell oli mukava, mutta todella täynnä.
Elättelin myös toiveita ihanista tapaksista, mutta niitä emme löytäneet mistään. Kaikki oli friteerattua ja valmista. Barcelona, kiitos, mutta ei jatkoon.
Me varattiin Sagradaan opastettu kierros. Kannatti maksaa sitä hitusen enemmän, koska sen avulla pääsi jonojen ohi ja opas oli vielä tosi hyvä. En tiedä, olisinko tykännyt paikasta yhtä paljoa jos olisin jonottanut tuntitolkulla helteessä sisään päästäkseni.
Lohdullista, että tältä pallolta löytyy joku muukin, joka ei ole ihastunut Barcelonaan. Olen käynyt kaupungissa kahdesti, mutta ei se vaan sykähdytä. Luulisi, että merenranta, arkkitehtuuri ja boheemi kaupunki olisi loistava yhdistelmä, mutta kun ei nappaa niin ei nappaa. Parasta Barcelonassa ovat mielestäni olleet katedraali (uskomattoman suuri!) sekä opastettu kävelyretki, jossa kuulimme kiinnostavia juttuja mm. juutalaiskortteleista. Noita tipattavia, mutta muuten maksuttomia opaskierroksia suosittelenkin lämpimästi. Muuten Barcelona on vähän tympeä, eivätkä lukuisat taskuvarkaat paranna mielikuvaa lainkaan.
Tuollainen kävelyretki olisi voinut olla kiva, koska hyvällä oppaalla olisi varmasti ollut kaikkea kiinnostavaa kerrottavaa paikoista.
Barcelona on kiva kaupunkin, MUTTA ymmärrän täysin, että se ei kolahda kaikille. Ensinnäkin hotellin pitäisi olla ihan keskustassa, jotta ehtisi fiilistellä kaupunkia kunnolla. Toiseksi espanjaa olisi hyvä osata muutama sana. Katalaania tulee paljon ihan periaatteelisista syistä vastaan myös kielenä ja sitähän ei tajua kukaan 🙂 Kolmanneksi paikka on jo niin turistisoitunut, että palveluyrityksillä on mahdolllisuus huonoon palveluun, ilman että tulos kärsii. Tämä näkyy juurikin ihan suorana palveluhaluttomuutena.
Joo, espanjan taidosta olisi oikeasti ollut apua! Pitää pitää mielessä ennen mahdollista seuraava reissua ja opetella edes muutama fraasi.
Itsellä vähän sanoja fiiliksiä Barcelonasta. Sagrada on kyllä upea ja itse tuli majoittua ihan keskustassa, joten oli helppo liikkua. Omaan mieleen erittäin hyvät shoppailumahdollisuudet ja kivoja rafloja. Ongelma on se että siellä on käynyt ja käy paljon turisteja ja olen pitkään kuullut ylistäviä arvioita niin sitten kun omakohtaisesti pääsee näkemään onkin paikka pienoinen pettymys. Odotukset nousseet liian korkeiksi 🙂 Tosin itsellä kyllä hyvä fiilis jäi, mutta ei ylittänyt odotuksia ja sitä hehkutusta mitä oli itse kuullut etukäteen.
Tunnustan että kyllä minä siellä shoppailin, ja vielä enemmän kuin olin etukäteen suunnitellut 😀
Minä tykkään Barcelonasta, mutta Madrid sykähdytti enemmän. Ymmärrän hyvin, ettei Barcelona ole kaikkien mieleen, kuten ei moni muukaan paikka. Englannin osaamattomuus on Espanjassa tosi yleistä. Madridissa törmäsin samaan. Olen opiskellut espanjaa muutaman vuoden, joten vaihdoin sitten kieltä ja palvelukin parani kerta heitolla. Kannattaa opetella vaikka muutama sana (tervehdykset, kiitos jne.) niin silläkin pääsee alkuun.
Madridista tykkäänkin sitten tosi paljon, se on jotenkin aidomman oloinen vaikka sieltäkin toki löytyy omat turistialueensa.
Tuo alku voisi olla kuin minun kirjoittamani, sillä Barcelona on ollut ajatuksissa ja haaveissa pitkään. En ole kuitenkaan syystä tai toisesta siellä vielä vieraillut, mutta odotukset on ehditty nostaa korkealle. Siksi pelkäänkin, että minulle käy kuten sinulle ja kaupunki onkin pettymys sitten kun sinne päädyn. Niin käy tosi usein kun odotukset ovat liian korkealla.
Kaupungit ovat sentään vielä toistaiseksi usein täyttäneet odotukseni, mutta esimerkiksi ravintoloiden kanssa käy tosi usein niin, että odotan ihan liikaa ja siksi ravintolakokemus jää pettymykseksi, vaikka se voisi olla ihan hyvä ilman niitä hurjia odotuksia. Mun pitää nyt yrittää ottaa Barcelonaa kohtaan sellainen asenne, ettei se ehkä olekaan satumaa ja vasta sitten reissata kaupunkiin. 🙂
Tuttu juttu tuo ravintolapettymys! Yritän siksi suhtautua tietyllä varauksella muiden hehkutuksiin, mutta aina se ei onnistu. Sitten harmittaa kun saa mielestään ihan hyvää ruokaa ja paikka on viihtyisä, mutta ainahan fiilis silti lässähtää kun on odottanut jotain megaupeaa ja elämää suurempaa.
Metrolla metallifestareille kuulostaa hyvältä 🙂 Barcelona odottelee vielä omalla listalla, jossa edellä selvästi paljon houkuttelevampia vaihtoehtoja.
Mä en myöskään syttynyt Barcelonalle, tosin ainoasta vierailusta on jo 10 v aikaa, joten mietin aina välillä kokisinko asiat nyt eri tavalla kuin silloin. Barcelona oli mun mielestä vaan ”ihan kiva”, mutta ei millään tavalla noussut suosikkikaupunkien joukkoon.
Mä tykkäsin kyllä Barcelonasta, kun siellä ööh 12 vuotta sitten kävin, mutta vähän luulen, että on nykyään turistien liiallisessa suosiossa ja se on vaikuttanut mm kaupunkilaisten asenteisiin turisteja kohtaan. Itse olen kokenut vastaavan pettymyksen Milanon suhteen. Odotukset eivät todellakaan täyttyneet.
Minä tykkäsin Barcelonasta ihan valtavasti, erityisesti sen historiasta, joka vanhassa kaupungissa oli niin voimakkaasti läsnä. Ruoatkin sattuivat olemaan pääsääntöisesti hyviä, mutta kyllä huonoakin saatiin, joten tuon kokoisessa kaupungissa on tosiaan mahdollista saada ihan mitä tahansa nenän eteen. Mutta täytyy kyllä sanoa, että meidän turistien paljous minuakin kauhistutti. Aikalailla kaikki paikat olivat niin tupaten täynnä, että hyvä kun pystyi liikkumaan, eikä ajankohta ollut edes pahin sesonki. Siitä iso miinus, jos tuollaisesta nyt ylipäänsä voi miinuksia jaella.
Minä en ole Barcelonassa käynyt, joten en osaa sanoa kaupungista mitään. Harmi, jos kaupunki tuotti pettymyksen! Itse en ole juurikaan reissuilla varmaan pettynyt, mutta monessakin paikassa on kyllä ollut aivan erilaista, millaiseksi ne olen kuvitelmissani maalaillut. 🙂 Niistäkin paikoista on kuitenkin paljon oppinut ja monta juttua jäänyt mieleen, joten ei haittaa, vaikka olikin toisenlaista. Ne asiat, mihin matkoilla kyllä petyn on, jos saan epäkohteliasta palvelua jossakin. Matkailu- ja ravintola-ala on minusta niin palveluammatti kuin voi olla. Siksi ihmettelen ja harmistun aina, jos palvelu on tylyä.
Feel you. Keksin aika monta paikkaa Espanjasta, joista pidän kovastikin, mutta Barcelonaan en ”hurahtanut”. Ihan kiva, ja paljon ”ihan kivaa” nähtävää ja tehtävää, mutta ei siitä minun suosikkia tullut 🙂
Olen käynyt kerran viikonloppureissussa Barcelonassa ja silloin kaikki meni täysin mönkään. Olen kyllä ajatellut, että Barcelonalle pitää antaa vielä toinen mahdollisuus, koska en monista sattumuksista johtuen nähnyt edes paljoa.
Olin käymässä Ranskasta käsin Barcelonassa ystävän luona. Automme oli yön aikana hinattu pois katuparkista, koska parkkimaksu oli jäänyt maksamatta. Sitten etsimme autoa, ja kun se löytyi, siihen oli murtauduttu ja varastettu kaikki arvokas. Samalla kuljettajan oven lukko oli rikottu niin ettei ovi mennyt kiinni. Alkoi selvittely auton korjaamiseksi, vakuutusyhtiön kanssa jne. Ja muutakin sähläystä oli ?
On kyllä ollut melkoisen tapahtumarikas reissu! Varmasti vaikuttaa muistoihin kaupungista. Kiva kuitenkin, että mietit toisen mahdollisuuden antamista – niin teen itsekin.
Kuulostaa siltä, että varsinaisesti kaupunki ei tuottanut pettymystä, vaan teidän sille asettamat odotukset ja ennakkokäsitykset. Aika usein jonkun kohteen etukäteinen hekumointi ja haavemaalailu kostautuu perillä, kun kaikki asiat ei klikkaakaan yhtä hyvin kuin omissa unelmissa. Onneksi teillä oli pettymyksistä ja ennakko-odotuksista huolimatta kuitenkin reissussa mukavaa ja kohdekin ihan kiva 🙂
Juuri näin! Omat odotukset sortuivat, ja niiden takia ei ehkä pystytty arvostamaan Barcaa niin kuin se olisi ansainnut.