
Vierailin reilu vuosi sitten opintomatkalla Tbilisissä, ja olen oikeastaan siitä lähtien makustellut ja mietiskellyt mitä ja miten kaupungista kertoisin. Tbilisi oli nimittäin hurmaava, kaoottinen, pyörryttävä ja mieleenpainuva kokemus. Jo ensi hetkistä asti: laskeuduimme nimittäin rajun ukkosmyrskyn aikana, ja kapteeni joutui tekemään ylösvedon koska ensimmäinen laskeutumisyritys ei onnistunut. Pientä draamaa siis.
Tbilisiin ei ainakaan vielä pääse suorilla lennoilla Helsingistä, ja vaihto tapahtuu joko Istanbulissa, Riikassa tai Kiovassa. Itse käytimme Istanbulin-yhteyttä. Tbilisi ja Georgia kuitenkin kiinnostavat selvästi suomalaisia, kuten jo pelkästään georgialaisten ravintoloiden ilmestymisestä Helsinkiin ja Tampereelle voi päätellä. Ehkäpä se suorakin yhteys siis pian saadaan!

Kutsun otsikossani Tbilisiä vastakohtaisuuksien kaupungiksi, ja vastakohdat näkyvät monella tavalla. Ensinnäkin jo tekstissä: georgian kieltä kirjoitetaan omilla, meikäläisittäin käsittämättömillä aakkosilla. Toisaalta taas kaupungissa näkyy vahva pyrkimys länsimaistumiseen, ja esimerkiksi kadunnimet on keskustassa käännetty englanniksikin. EU-liput liehuvat monien virastojen edessä, vaikkei maa unioniin kuulu. Lipuilla vaan haluttaneen osoittaa yhteenkuuluvuutta eurooppalaisten kanssa.
Keskustasta löytyy huippumoderneja rakennuksia, luksushotelleja ja pelikasinoita. Vapaudenaukiolta alkavan pääkadun Rustaveli Avenuen varrella näkyy myös neuvostoaikaisia monumentaalirakennuksia. On teatteria, oopperaa ja kulttuurilaitoksia. Georgian kansallisbaletti on maailmankuulu.

Toisaalta taas pian ydinkeskustan jälkeen näkyy rapistuneita rakennuksia, charmikasta rähjäisyyttä, kulkukissoja ja neuvostotyylisiä kerrostaloja. Joka puolella näkyy yllättävän paljon hostelleja ja b&b -paikkoja – reppureissaajille riittää siis edullista majoitusta. Myös Tbilisin vanhakaupunki on täynnä vastakohtaisuuksia. Osa rakennuksista on surkeassa ja murenevassa kunnossa, osa kauniisti kunnostettu. Vanhastakaupungista löytyy vilkkaita ravintolakatuja, keskiaikaisia kylpylöitä ja hauskoja pikkuputiikkeja, joissa kierrellen saa aikansa kevyesti kulumaan.

Entä sitten se kaoottisuus? No ensinnäkin se näkyy tiettynä sekavuutena: taksit laskuttavat mitä sattuu, jos ei hinnasta sovita etukäteen. Ne voivat myös viedä ihan eri osoitteeseen, kuin sanotaan – seurueemme oli menossa sovittuun tapaamiseen viidellä taksilla, mutta vain yksi löysi oikeaan osoitteeseen. Onneksi me kaikki muut jouduimme sentään samaan väärään paikkaan! Oikeassa osoitteessa olimme reippaasti myöhässä, mutta georgialaisille se ei näyttänyt olevan iso juttu. Tuommoista sattuu. Myös liikenne on kaoottista, enkä yhtään ihmettele miksi pääkaupungin suurimpien katujen ali on vedetty alikulkutunneleita. Niitä käyttämällä pysyy ainakin hengissä!
Mutta sitten se hurmaavuus, mistä se tulee? Tämän kaiken yhdistelmästä. Ihmisten ystävällisyydestä. Hyvästä ruoasta ja juomasta. Kansallisylpeydestä. Kauneudesta. En minä oikeastaan osaa selittää, antaa kuvien kertoa. Tai vielä parempi: menkää katsomaan itse. Vakuutan, että se kannattaa.























Georgia kyllä kutkuttelee mielessä ja on tullut pohdittua eri reittejä sinne. Loppukesä tai alkusyksy vois olla ajallisesti toimiva reissun suhteen.. 🙂
Silloin sääkin on varmasti hyvä. Me olimme tuolla syyskuun lopussa, ja eka päivät oli vielä kesäisen lämmintä. Sitten loppuvaiheessa iski syksy ja alkoi sataa ihan tulvimalla. Georgiaan kannattaa kyllä mennä, itsekin haluan sinne ehdottomasti uudestaan.
Tuo salaatti näyttää täydelliseltä! Tähän mennessä tuoreimmat annokset olen saanut Albaniassa. Georgia näyttäisi menevän samaan kastiin.
Voi tuska, sait tällä postauksella siirrettyä Georgian kilpailemaan ensi kesän reissukohteen valinnasta. Liikaa vaihtoehtoja! Pitkään Georgia on ollut bucket listilläni – pitäisiköhän sittenkin käydä siellä jo tulevana vuonna…
Varoitan vain, että siellä vieraileminen sytyttää palon mennä uudestaan. Seuraavalla reissulla on pakko kierrellä muuallakin maassa, nyt on nähty vain Tbilisi ja Gori.
Nuo aakkoset näyttävät kyllä oudoilta. Onneksi käyttävät muitakin kieliä.
Pitäisi ehkä yhdistää tuohon Gruusianmatkaan myös Armenia.
Joo, osaavat hyvin englantia ja venäjääkin siellä puhutaan yleisesti. Armenia kiinnostaisi minuakin 🙂
Georgia kiinnostaa mua myös! Olen kuullut siitä paljon hyvää, ja Tbilisin lisäksi ilmeisesti maan luonto on ihan vaikuttavaa. Mun verkkokalvoilla kummittelee aina Tbilisistä puhuttaessa kuvat tulvivasta eläintarhasta karkuun päässeistä eläimistä. Etenkin se virtahepo keskellä autotietä on jäänyt mieleen. Kaupungin kaoottisuus nousi silloin ehkä vielä astetta korkeammalle tasolle 🙂
Joo, siellä on ilmeisen mainiot vaellusmaastot jos patikointi kiinnostaa, ja myös hiihtokeskuksia. Tosi monipuolinen maa, josta nyt on nähnyt vasta pienen raapaisun. Ihan liian pienen.
Georgia on kiinnostanut mua jo pitkään kovasti ja tän jutun myötä vielä enemmän! Ois mielenkiintoista nähdä kuinka samanlainen/erilainen Georgia on kuin Azerbaidzan, jossa ollaan molemmat Mutkia Matkassa -kollegani Kaisan kanssa matkustaneet. Kaisa vielä paljon enemmän – jos kiinnostaa jutut Azerbaidzanista, niin Kaisan havaintoja löytyy täältö: https://www.rantapallo.fi/mutkiamatkassa/category/azerbaidzan/
Pitääpä käydä lukemassa! Kyllä noilla mailla varmasti on yhtäläisyyksiä, mutta en osaa sanoa kun olen vasta käynyt Georgiassa. Kaukasiaan kyllä ihastuin, ja aion kiertää muuallakin tuolla seudulla. Tbilisissä meille mainittiin monesta kalliista ravintolasta ja kaupasta, ettei niissä muut asioi kuin juhlimaan tulleet azeri-öljymiljonäärit 😀
Oi, Tbilisi ja muu Georgia oli kyllä mielenpainuvaa seutua. Toki paljon on nähtävää naapureissakin. Tbilisissä todella on vastakohtia monella tavalla. Keskustan kunnostettujen kortteleiden vieressä tavattoman ränsistynyttä. Joskus pitää palata. Odottaa ehkä vielä muutama vuosi ja katsoa, miten kaupunki kehittyy. Jos haluat lukea muualta Georgiasta, on minulla aika paljon niitäkin juttuja: http://www.travelloverblogi.fi/category/eurooppa/georgia-eurooppa/
Joo, varmasti muutaman vuoden kuluttua tuolla on jo ihan toisennäköistä. Vanhastakaupungusta tuli jotenkin hassusti mieleen 90-luvun alun Tallinna, joka oli silloin samalla tavalla rähjäinen. Tätä nykyä kauniisti kunnostettu, ja sama käy varmasti Georgiassakin jos vain löytävät rahaa kunnostukseen.
Juuri alkuviikosta tsekkailin lentoja Georgiaan (muiden kohteiden ohella) ja kovasti kiinnostaisi matkata sinne ensikesänä. Ja ehkäpä samalla reissulla voisi piipahtaa myös naapurimaissa. 🙂 Ja kiitos vain tuosta yllä olevasta kommentista, että jos en tätä reissua vielä kesällä toteuta, voisi alkusyksykin olla vielä sopiva ajankohta Georgiaan!
Minulla ainakin kova into käydä myös Armeniassa, seuraavalla reissulla varmaan yhdistän 🙂
Samanlaiset fiilikset muutama vuosi sitten jäi meidän reissustakin. Ja silloinkin alueella pyöri sellainen ukkosmyrsky, että tiesi koneessa istuneensa kun taivas löi tulta. Juoma oli halpaa, ruoka hyvää vaikka koko seurue saikin vatsataudit…
Meilläkin pari sairastui vatsatautiin, suurin osa selviytyi onneksi vaivoitta. Itse kuuluin jälkimmäisiin. Ne ukkoset olivat kyllä hurjia, tuon saapumisillan jälkeenkin iski yhtenä päivänä ihan tajuton myrsky. Näki kyllä että oltiin vuorten keskellä.
Georgia kiinnostaa. Olen aina tykännyt tällaisista rähjäisistä ja kaoottisista kaupungeista. Kuvat toivat mieleeni Belgradin, jossa vietin viime kevääni. Kiva lukea postauksia näistä vielä vähän eksoottisemmistakin kohteista!
Ja toi ylösveto laskeutumisessa on mun, semi lentopelkoisen, pahin painajainen!
Belgradissa on ole käynyt, mutta kuvien perusteella paikoissa on tosiaan samaa.
Joo tuntuu että on kovassa nosteessa Georgia nyt on, myös diginomadien kohteena lisää suosiotaan. Ja sun postaus kyllä vahvisti sitä fiilistä, että jotain kiehtovaa ja viehättävää siellä on, aika edullistakin vissiin. Miten hyvin siellä muuten puhutaan englantia?
Tbilisin keskustassa englannilla pärjäsi hyvin, esimerkiksi ravintoloissa sitä osattiin. Taksinkuljettajat tosin eivät enää kamalan kielitaitoisia olleet, venäjää osasivat paremmin. Tbilisin ulkopuolella emme ehtineet käydä oikeastaan muualla kuin Gorissa, siellä kyllä pärjäsi englannilla myös.