Onko saaristoveneessä vessaa? Kysymys, jota yritin googlata. Tarpeellinen tieto
, jos on lähdössä päiväretkelle Rövarenille. Matka vesibussilla saareen kun kestää Kivenlahden satamasta kaksi tuntia. Turhan pitkään, jos aamukahvi alkaa pyrkiä rakosta ulos. Google ei tiennyt vastausta, joten oli vain rohkaistuttava ottamaan riski ja lähdettävä.
Retki jollekin Espoon tai Helsingin saarista on muodostunut minulle kesäiseksi perinteeksi, ja oli se tänäkin vuonna toteutettava vaikkei sää olekaan harrastusta juuri suosinut. Nyt kuitenkin sattui vaihteeksi sateeton ja puolipilvinen sää, joten tilaisuuteen oli tartuttava kirpakasta tuulesta huolimatta.
En ollut aiemmin käynyt Rövarenilla. Espoon saarista tutuiksi ovat tähän mennessä tullut Iso Vasikkasaari sekä Gåsgrundet, joista kummastakin pidän paljon. Gåsgrundia arvoin nytkin kohteeksi, mutta päädyin kokeilemaan jotain uutta. Sinällään Rövaren ja Gåsgrund ovat hyvin samantapaisia ja aika lailla saman kokoisiakin. Rannat ovat kallioiset ja keskellä on metsää joka muuten näytti olevan sinisinään mustikoita. Rövarenin kalliot ovat kuitenkiin jyrkempiä ja maasto vaikeakulkuisempaa kuin Gåsgrundissä. Huonojalkaisille en siis saarta suosittelisi.
Matka rosvojen saarelle kestää ainakin Kivenlahden vesibussilla kauemmin, ja ehkä siksi harvempi jaksaa jatkaa sinne asti. Meitä jäi kyydistä vain kourallinen, joten koko päivän ajan oli helppo kuvitella olevansa melkeinpä yksin merellisen luonnon keskellä. Saarella on useampia grillikatoksia ja nuotiopaikkoja, joten eväiden syöntiin riitti jokaiselle retkeilijälle tällä kertaa omansa. Itse tosin etsin kallioiden välistä suojaisan onkalon ja popsin eväitäni kaikessa rauhassa siellä, kaukana kaikista muista. Eteen avatui ulappa, ja aivan taivaan rajassa Tallinnan-lautat sahasivat edestakaisin Suomenlahdella.
Pidän luonnosta ja retkeilystä, mutta vaivattomalla tavalla. On hauskaa ottaa aamulauttaa saareen ja tulla viimeisellä vuorolla kotiin omaan sänkyyn nukkumaan. Rövarenilla tosin saisi telttaillakin, ja muuama rohkea telttailija siellä näytti nytkin olevan. Aika hienoa ajatella, että pääkaupunkiseudulta löytyy moinen mahdollisuus ja vieläpä ilmaiseksi!
Rövarenin etelärannan silokalliot olivat kyllä hieno näky. Kauniita muotoja niin kivisssä kuin lohkareiden välisissä vesilammikoissakin. Istuin pitkään eteläkärjessä lukemassa, ja olin viimassa tyytyväinen siihen, että olin pakannut mukaan tarpeeksi vaatetta. Tuulenpitävä ulkoilutakki oli tarpeen, ja sen alla vielä lämmikkeenä fleece. Lisäksi mukana olleelle sadetakillekin tuli käyttöä, tosin istuinalustana. Vettä ei onneksi tullut.
Keittokatosten ja nuotiopaikkojen lisäksi saarella on ulkohuusseja ja roskiksia. Vesipisteet kuitenkin puuttuvat, joten juomavesi pitää kantaa mukana. Isossa Vasikkasaaressa vesipisteitä on muuten useampikin. Tämän kummempia palveluja Rövarenilla ei kuitenkaan ole, vaan kyseessä on ennen kaikkea luonnonläheinen ulkoilusaari.
Paluumatkalle tuuli oli vain yltynyt, ja varsinkin isoimmilla selillä kyyti oli välillä melkoista keikutusta. Onneksi minulla ei kuitenkaan ole taipumusta merisairauteen!
Ja niin muuten, oliko saaristoveneessä vessa? Kyllä on, ainakin Kivenlahden reitillä liikennöivässä Norsössä. Toiletin tarpeen ei siis tarvitse antaa estää saarimatkailua. Jos päivä saaressa ei innosta, voi vesibussimatkan muuten myös ottaa maisemaristeilynä. Rengasmainen reitti kestää kolme tuntia, ja sen aikana näkee hienosti Suvisaaristoa. Lisätietoa aikatauluista ja hinnoista löydät täältä.