Istanbul! Tänään kuunnellaan: The Four Lads – Istanbul

La 14.3.2015, Istanbul (TR)

Aleksandria, Egypti ja koko Afrikan manner jäivät siis taakse viime yönä. Saavuin Istanbuliin vähän yli parituntisen ja jonkin verran myöhässä olleen lennon matkassa kuuden jälkeen aamulla. Aiempaan reissuun verrattuna Istanbulissa kaikki on kovin siistiä ja asiat järjestyksessä. Ihan kuin Saksaan olisi tullut. Toisaalta myös kaupungin hintataso palautui mieleen myös jo heti aamusta. Automaatista nostamastani rahanipusta hävisi merkittävä osa jo ennen kuin pääsin kentältä ulos. Se, mihin raha katosi, jäi itsellenikin hieman epäselväksi. Näin se tosin oli muistaakseni viimeksikin kun täällä olin. Automaatilla sai ravata tämän tästä.

150314-istanbul

Tällainen katunäkymä tänään. Sataa.

Egyptin kentällä – jonne muuten on kaupungista yli 50 kilometrin matka, lähempänä sijaitseva kenttä on remontissa – minulta kyseltiin toistuvasti, olenko turkkilainen. Egyptissä ja Sudanissa tätä on kysytty aiemminkin. Mielenkiintoista. Tämä on uutta, eipä minua ole nimittäin turkkilaiseksi arvailtu millään aiemmista reissuistani. Lieköhän sitten syynä se, että Sudanissa ja tätä nykyä ehkä Egyptissäkin – ainakin turistikohteiden ulkopuolella – reissailevista eurooppalaisen näköisistä ihmisistä pääosa on turkkilaisia. Ehkä juuri kukaan  muu ei maihin eksy. Tämä olisi minun teoriani, sillä tuskinpa kuitenkaan aivan tyypilliseltä turkkilaiselta vaikutan, tai jos vaikuttaisin, olisin varmaan kuullut siitä joskus jossain muuallakin.

Kentältä näkyi ainakin eilen illalla lähtevän kone Saudi-Arabian Jeddaan muutaman tunnin välein. Siis useita päivässä. Se selittäneekin kentällä pyörineiden merkillisiin valkoisiin kaapuihin pukeutuneiden ihmisten suuren määrän. Pyhiinvaeltajia kaiketi, matkalla kiertämään kuuluisaa kiveä. Aika suuri bisnes ja logistinen operaatio taitaa olla tämäkin perinne. Enpä ole aiemmin tullut ajatelleeksi.

Sekä Aleksandian että Istanbulin kentällä näki jälleen jonkin verran vartalon ja kasvot peittävään, vain silmät näkyviin jättävään mustaan kaapuun Niqabiin pukeutuneita naisia. Monella näkyy olevan kädessäänkin mustat kankaiset hansikkaat, joten ihoa ei oikeastaan näy lainkaan. Minua kiinnosti kovasti, miten moisessa asussa kuljetaan läpi passintarkastuksesta, semminkin kun yhä useammalla rajalla maahanpyrkijästä otetaan valokuva ja jopa sormenjäljet. Valitettavasti asia ei selvinnyt tälläkään kertaa. En onnistunut osumaan oikeaan passijonoon nähdäkseni mitä tapahtuu.

Istanbulissa sataa vettä ja lämpötila lienee vain hieman kymmenen asteen paremmalla puolella. Kovin syksyistä vaikka kevät onkin. Kuunnellaan siitä huolimatta musiikkia. Kaupungin mukaan nimetty klassinen, pukeutumisesta päätellen klassisten herrasmiesten esittämä kappale, olkaatte hyvät.

 

 

 

 

Facebooktwittermailby feather