Yhä Istanbulissa – mutta kuinka sieltä pois?

La 21.3.2015, Istanbul (TR)

Onpas hankalaa. Tarkoitukseni on pikku hiljaa suunnata täältä Istanbulista kohti Välimeren rannalla sijaitsevaa satamakaupunkia nimeltä Mersin. Afrikan matkamme linja-auto nimittäin laivataan sinne ja bussin pitäisi olla perillä Turkissa aivan näinä päivinä. Siispä paremman tekemisen puutteessa ajattelinpa mennä ottamaan autoa vastaan minäkin. Matka Mersiniin ei ole aivan lyhyt, sinne lienee nimittäin tuhannen kilometriä. Suuri maa tämä Turkki.

Ajattelin mennä junalla. Turkissa näkyy ainakin internetistä löytämieni tietojen perusteella olevan uudenkarhea luotijunaverkosto, joka olisi kiintoisaa testata, onhan noilla nopeilla junilla tullut monessa muussakin maassa tullut matkustettua. Lisäksi reitti Adanaan ja Mersiniin kulkee Ankaran kautta, jossa pitää vaihtaa junaa. Turkin pääkaupunki tulisi siten kätevästi vilkaistua samalla. Kaksi kärpästä samalla iskulla. Tämä kuulosti hyvältä suunnitelmalta.

Asiaa selviteltyäni ja junista eri tahoilta kyseltyäni suunnitelma alkoikin näyttää kinkkisemmältä. Järjestäen kaikki asiassa neuvoneet tyrmäsivät junavaihtoehdon lähes suoralta kädeltä. Juna on kallis ja vaihtoja on kaksi. Lisäksi kaupungin itäpuolen päärautatieasema on remontissa ja nämä nopeat junat lähtevät tätä nykyä kaukaa Aasian puolelta, lähes 30 kilometrin päästä Bosborilta (aseman nimi on Pendik). Tälle asemalle ei pääse myöskään metrolla tai paikallisjunalla. Raide löytyy, mutta sekin on remontissa. Kannattaa siis kuulemma mennä bussilla. Se on edullisempi, kaikin puolin kätevämpi ja menee suoraan perille Mersiniin. Kaiken lisäksi Ankara on kuulemma tylsä paikka eikä sinne kannata mennä. Näin minua on toistuvasti neuvottu.

Nyt alkaa olla aika päättää uskoako neuvojia vaiko pitääkö päänsä. Kaikki saamani neuvot ovat olleet järjestäen niin samankaltaisia, että tilanne alkaa jo suorastaan jossain määrin ärsyttää. Moisen vastarinnan edessä tulee väistämättä mieleen, että kulkupeliksi on ihan kiusallaankin valittava juna. Ja kuinka tylsä Ankara voi muka olla? Olisihan se nähtävyys sekin, lähtökohtaisesti kaikkien poikkeuksellisen tylsänä pitämä kaupunki. Vastavirtaan, lohien sukua, tiedättehän.

Sitten taas toisaalta, miksi nähdä syyttä suotta vaivaa. Taidan marssia tästä suosiolla seuraavaksi osatamaan sen bussilipun. Vai olisikohan se juna kuitenkin parempi..?

Istanbulissa on muuten harmaata, sataa vettä ja on edelleen aika viileää. Päivälämpötilat ovat järjestäen olleet alle kymmenen asteen, joten sää ei ole vierailuani oikein suosinut. Se ei tosin suuremmin ole haitannut. Vaihtelua tämäkin, Afrikan helteiden jälkeen. Rahaa täällä tosin edelleen palaa ja automaatilla saa ravata tämän tästä. Suomeen vertautuva hintataso lienee jonkinasteinen shokki kolmen Afrikassa vietetyn kuukaduen jälkeen. Vaikka Afrikassa osin odotettua kalliinpaa varsinkin majoitusten osalta olikin, oli esimerkiksi syöminen ja eläminen siellä kuitenkin verraten edullista. Täällä se ei tunnu sitä olevan, tai siltä ainakin vaikuttaa. Tai sitten taskussani on reikä.

150321-1

Majapaikan maskotti osallistuu.

150321-2

Näkymiä.

150321-3

Hagia Sofian kulmilla.

150321-4

Hagia Sofian sisällä.

Palatsimuseon portilla. Turisteja Istanbulissa on  paljon, join ihan ruuhkaksi asti.

Palatsimuseon portilla. Turisteja Istanbulissa on paljon, ajoin ihan ruuhkaksi asti.

 

 

 

Facebooktwittermailby feather