Su 13.10.2013, Itä-Puola (PL)
Puola alkaa olla päihitetty ja se on tapahtunut ehkä helpommin kuin olisi voinut kuvitella. Tiet ovat olleet yllättävän hyväkuntoisia ja liikennettä ei ole ollut liikaa. Johtunee siitä, että itäinen osa maasta on montaa muuta osaa hiljaisempi ja rauhallisempi paikka. Paikalliset tosin ajavat täälläkin sangen vauhdikkaasti ja matkaa hidastavat lukuisat nopeusrajoitukset ja kylät joiden läpi tie kulkee. Moottoriteitä ei matkalle ole juuri osunut.
Eilinen päivä ja pääosa iltaakin meni ajellessa maaseutuvaltaisissa maisemissa. Majoituimme vaihteeksi hotelliin retkeilymajan sijasta. Kohta matka jatkuu Ukrainan rajalle jatkuu. Suomalaiset eivät maahan viisuimia tarvitse ja ennen Valko-Venäjän koitoksia olisin pitänyt rajaa läpihuutojuttuna. Nyt tämäkin jännittää jossain määrin. Katsotaanpa miten käy.
—
Tämä postaus kuuluu artikkelisarjaan, joka julkaistiin alun perin tätä viisiviikkoista matkaa varten perustetussa blogissa tasan vuosi sitten. Tyylillisesti postaukset poikkeavat jossain määrin Havaintoja matkan varrelta -blogin yleislinjasta ollen jonkin verran lyhempiä ja spontaanimpia kuin mihin olen yleensä pyrkinyt. Vaan eipä anneta sen häiritä. Vaihteluhan on tunnetusti asia joka virkistää.