Ke 16.12.2015, Castries (St. Lucia)

Castries saarella nimeltä St. Lucia. Jälleen itsenäinen valtio. Ilmeisesti pyhimyksiin viittaavat st-etuliitteet paikannimissä jatkuvat. Miksi täällä on niin kovin ihastuttu moiseen, sitä en tiedä. Tuliperäinen ja hyvin vehreä saari on tämä. Perin sievää. Hienot maisemat. Merkillistä sinänsä, mutta maihin mennessä tarkastukset näyttävät muuttuvan vähemmän vaativiksi mitä pidemmälle etenemme. Tällä kertaa laivalle palatessa kukaan ei kysynyt edes henkilöllisyystodistusta, saati sitten passia. Tämä saari on ollut sekä ranskalaisten että englantilaisten vallan alla ja molempien vaikutus näkyy yhä. Kaduilla kuulee puhuttavan paitsi englantia, myös jonkinlaista kreoliranskaa. Englannilla kuitenkin pärjäsi mainiosti koko kaupunkikierroksen ajan. Monet paikallisnimetkin ovat selvästi ranskalaista alkuperää.

Jos eilen suuria risteilyaluksia oli satamassa kaksi, tänään niitä oli kolme. Saapa nähdä montako huomenna. Castries poikkesi jälleen edeltäjistään jonkin verran. Kaupunki näyttäisi olevan suurempi kuin eilen nähty St. John’s. Risteilyvieraille suunnatut kauppakeskittymät olivat täällä ehkä jossain määrin suurempia ja ammattimaisempia kuin edellisessä satamassa. Monesta löytyi myös ilmainen ja helppokäyttöinen wifi, ominaisuus joka on aiemmin ollut jossain määrin kiven alla. Korkeampia (lue neljä kerrosta) rakennuksiakin tähän kaupunkiin mahtui. Edellisen sataman kanssa yhteistä olivat lukuisat taksiyrittäjät, jotka tarjosivat jälleen kyytejään saaren eri osiin ja rannoille. Näistä kuljetusyrittäjistä on selvästi ylitarjontaa. Jos kahta viimeistä saarta haluaa vain kierrellä omin päin tai tietää täsmälleen mitä haluaa nähdä ja minne mennä, uskoisin kyydin saamisen rannasta olevan merkittävästi edullisempaa kuin valmiin retken varaaminen laivan palvelutiskiltä olisi. Aivan varmaksi tätä en tosin voi sanoa, en nimittäin ole kokeillut.

Laivalla on monenlaista porukkaa, lapsista ikäihmisiin, eurooppalaisista etelä- ja väliamerikkalaisiin. Mikään ikäryhmä ei mielestäni erotu joukosta. Monesti risteilyjä pidetään vanhemman kansan huvina, mutta mielestäni näin ei ainakaan täällä pääsääntöisesti ole. Kansallisuuksista sanoisin eurooppalaisten olevan vähemmistössä. Epäilen enemmistön olevan Pohjois-Amerikasta. Espanjaa puhutaan myös matkustajien keskuudessa paljon, ehkä jopa samassa määrin kuin amerikanenglantia. Välillä skandinaavisia kieliäkin kuulee. Samalta lennolta tuttuihin tanskalaisiin naamoihin törmää välillä. Muutama suomalainenkin laivalla näyttää olevan, yksi kolmihenkinen porukka ja toinen parivaljakko. Kaikki nuorehkoja miehiä, mikä sekin on ehkä hieman yllättävää. Enemmänkin suomalaisia täällä toki saattaa olla, mutta vain nämä viisi ovat tähän mennessä tulleet vastaan.

Jos asiakaskunta on monikansallista, on sitä myös laivan henkilökunta. Ei voi välttyä ajatukselta, että näin on tarkoituksella. Laivan päällystö oli kuvineen ja lyhyine esittelyineen esillä hytteihin jo lähtiessä jaetuissa esitteissä. Kahta upseeria ei taida olla samasta maasta. Laivan henkilökunnalle Suomi on perin tuttu maa, onhan paatin kapteeni kotoisin Turusta. Kapteenin kakkosmies on kiinalainen, konemestari Kroatiasta. Keittiöpäällikkö Sveitsistä, ympäristöupseeri Puolasta ja risteilyemäntä Argentiinasta. Palveluhenkilökunta kuka mistäkin. Molemmat sukupuolet ovat hyvin edustettuna. Ensimmäiset illallistarjoilijat olivat Karibian saarilta, tämän uuden vaihdetun ruokavuoron Intiasta ja Kiinasta. Muistaakseni henkilökuntaa on noin puolestasadasta maasta. Laivan yleiskieli näyttää olevan murteellinen englanti.

Vähiin käy ennen kuin loppuu tämäkin risteily. Huomenna on vuorossa Grenada, joka on tämän risteilyn viimeinen pysähdys. Perjantain laiva on koko päivän merellä saapuakseen takaisin Puerto Ricoon lauantaiaamuna. Loppujen lopuksi nopeasti on aika täällä mennyt. Tällaisella joka päivä eri satamaan pysähtyvällä risteilyllä ei näemmä ehdi pitkästyä. Päivät menevät maissa, illat merellä. Laivan ohjelmatarjonta on sangen yltäkylläistä. Kaikkiin esityksiin voi lähtökohtaisesti kävellä sisälle ja istua ihmettelemään, mitä tänään kussakin esitystilassa on tarjolla. Tähän asti nähtyä on tullut ainakin jonkinlainen yhdistetty narupallo-, musiikki ja stand up -komediashow, sekä jäätanssia laivan pienellä luistinradalla. Tämä jääesitys oli tolkuttoman suosittu. Kannattaa olla ajoissa paikalla jos ei halua seistä. Ykkösluistelija on muuten Suomesta. Sari, mikäli esiintyjien esittelyt näytöksen päätteeksi oikein tulkitsin. Kuten todettua, kansainvälistä meininkiä on tämä risteilypuuha.