Shanghaista sumuisen Nanjingin kautta talviseen Pekingiin

Ke 23.1.2013, Peking (CHN)

Sää kylmeni hieman yli vuorokauden aikana melkoisesti kun siirryimme rautateitse jo aiemmin mainostamallani luotijunalla Shanghaista hieman yli tuhat kilometriä pohjoiseen ja maan pääkaupunkiin Pekingiin. Vielä Shanghaissa lämmintä oli vajaa +10 C, mutta kaupunkien välisen matkan puolessa välissä maassa alkoi olla lunta ja harmaan sumuiset maisemat junan ulkopuolella näyttivät jo talvisen kuuraisilta. Melkoinen muutos, siis. Televisiossa jokunen päivä sitten nähdyistä lumimyrskyistä ei tosin sen kummempia jälkiä näkynyt.

Koko välin olisi voinut ajaa kerrallakin, alle viidessä tunnissa, mutta koska Nanjing oli aikatauluun merkitty, siellä myös pysähdyttiin. Perille ja majoittumaan kovin sumuiseen kaupunkiin päästiin vasta iltapäivällä, joten kaupungin katselu jäi melko vähiin. Lyhyen vierailun päällimmäiseksi jäänyt mielikuva lienee ollut paluu jo aiemminkin nähtyyn peruskiinaan – sisätiloissa yleensä paleli ja katuja kansoittivat käytännössä vain ja ainoastaan kiinalaiset. Shanghain kansainvälinen tunnelma oli siis enää muisto vain.

Nanjingin perinnemaisemia harmaassa säässä.

Kaupungissa leijuneen sakeahkon sumun alkuperä jäi epäselväksi, mutta keskiviikkoaamuna kurkku tuntui tukkoisemmalta kuin oikeastaan kertaakaan aiemmin Kiinassa. Keuhkojakin lähes ahdisti. Kovin puhdasta ja raikasta alkuperää ei liene kaupungin harmaus siis ollut.

Juna saapuu asemalle. Tällä taitettiin vajaan neljän tunnin matka Pekingiin.

Pääosan Nanjing - Peking -matkaa nopeusmittari vaunun päädyssä näytti tällaisia lukemia. Pysähdyksiäkään ei välillä ollut kuin yksi, joten nekään eivät pahemmin menoa hidastaneet. Näyttötaulusta tuli elävästi mieleen toinen, pari vuotta sitten Tiibetin matkalla nähty sellainen.

Junakyyti oli sekä tiistain että keskiviikon matkoilla perin herraskaista ja huolimatta halvimmasta luokasta (istuimia yhdessä rivissä 3+2) hankituista lipuista siitä ei juurikaan pysty löytämään. Sekä junat että asemat olivat uusia ja hyvin siistejä sekä kyyti rataosuudella, joka sekin lienee täysin uusi, erittäin tasaista. Juna ei nykinyt eikä heilahdellut käytännössä lainkaan. Erittäin miellyttävää matkantekoa kaiken kaikkiaan. Lippu Shanghaista Nanjingiin maksoi 140,- yuania ja Nanjing – Peking -väli puolestaan 444,- yuan. Euroissa matkan taittoi siis seitsemällä kympillä.

Pekingin keskustan harmaa todellisuus keskiviikkona iltapäivällä. Näkyvyys ei ollut kaksinen.

Perillä Pekingissä oltiin hieman ennen kolmea iltapäivällä. Eteläisen rautatieaseman toista sataa metriä pitkä taksijono liikkui yllättävän ripeästi ja koko matkaseurue pääsi siirtymään kaupungin keskustaan Kielletyn kaupungin läheisyyteen melko vaivatta. Pakkasta tuntui olevan muutama aste ja ilma kaupungissa erittäin sumuinen ja harmaa. Missähän asennossa lienevät ilmanlaatumittarit tällä hetkellä, mene ja tiedä. Aika luotaantyöntävältä ilma joka tapauksessa näytti. Täällä on tarkoitus viettää kolmesta neljään yötä, jonka jälkeen edessä onkin jo siirtyminen Koreaan, toivoakseni meriteitse. Laivaretken yksityiskohtia tosin vielä selvitellään, mutta eiköhän se siitä, selviä.

 

Facebooktwittermailby feather

Shanghaista

Ma 21.1.2012, Shanghai (CHN)

23 miljoonaa, sanovat Shanghaissa olevan asukkaita, tai ainakin näin väitti eräs kadulla kohdattu kiinalainen turisti. Tähän nähden sanoisin kaduilla olevan jopa yllättävän vähän tungosta. Ihmisiä toki on, muttei tungos jalkakäytävillä ole yhtä tolkutonta kuin joissain matkalla kohdatuissa pienemmissä kaupungeissa. Kaupunki lienee pinta-alaltaan suuri ja kaiketi kaduillakin, jotka muuten ovat sangen siistejä ja hyvässä järjestyksessä, ehkä enemmän leveyttä kuin parissa aiemmassa keskisuuressa paikassa.

Turisteja, joista suuri osa näyttää olevan kiinalaisia, vaikuttaisi olevan kaupungissa paljon. Länsimaisiakin naamoja kaduilla vaellellessa näki toki myös taajaan. Tämä olikin tervetullutta vaihtelua, sillä Hong Kongin jälkeen ei oman porukkamme ulkopuolisia ulkomaalaisia ole kaupunkikuvassa näkynyt oikeastaan lainkaan. Kaupungin suosio sekä koti- että ulkomaisten matkailijoiden keskuudessa ei olekaan suuri ihme, onhan kaupungin arkkitehtuurissa ja yleisessä metropolihengessä paljon ihmeteltävää ja monia kiehtovia piirteitä.

Kaupungin vetonauloja lienevät myös shoppailumahdollisuudet, sillä suuria kauppakeskuksia ja maailmanluokan brändiliikkeitä Shanghaissa on runsaasti. Aiemmista kaupungeista poiketen liiketiloissa ei ole täällä tarvinnut palella ja englantiakin puhutaan yleensä edeltäviä paikkoja paremmin. Tavaratalojen lievästi kiusallisiin piirteisiin tosin kuuluu valtaisa henkilökunnan määrä, jota tuntuu monesti olevan paljon asiakaskuntaa enemmän. Tekemisen puutteesta kärsivät myyjät tulevatkin tyypillisesti seisoskelemaan asiakkaan taakse välittömästi mikäli tämä pysähtyy jotain tarkemmin tutkimaan. Palveluhenkilökunnan palkkaaminen taitaa tästä päätellen olla Shanghaissakin sangen edullista.

Kokonaisuudessaan koin viihtyväni Shanghaissa hyvin. Kosmopoliittinen ja kansainvälinen suurenmaailman tunnelma oli sangen virkistävää niin kovin monen peruskiinalaisen kaupungin jälkeen. Edellisellä parin vuoden takaisella vierailullani Kiinaan en Shanghaissa käynyt. Pekingissä taasen tuli viisuminhankinta-asioissa vietettyä tuolloin viikko. Tuon vierailun perusteella sanoisin näistä kahdesta kaupungista suosikkini olevan selvästi Shanghai. Saapa nähdä muuttuuko mielikuva tällä kertaa, sillä parin päivän kuluttuahan olemme taas Pekingissä. Sää ei taida ainakaan olla yhtä suotuisa kuin huhtikuussa 2011.

Näkymä Shanghain kattojen ja kaupunkia halkovan joen yli.

Kuhinaa Shanghaissa. Sää oli koko vierailun ajan melko hyvä (hieman alle +10 C) vaikkakin aika harmaa. Maanantaina satoikin hieman.

Matka jatkuu taas huomenna. Kulkuvälineenä on tällöin vaihteeksi juna ja suuntana parin sadan kilometrin päässä sijaitseva Nanjingin kaupunki. Mitenkähän käy, paikallisissa englanninkielisissä uutisissa nimittäin kerrottiin juuri Shanghai – Peking -välillä kulkevien luotijunien myöhästelleen viime päivinä lumimyrskyjen takia. Osa vuoroista oli jopa peruttu…

 

Facebooktwittermailby feather

Perillä Shanghaissa

Pe 18.1.2013, Shanghai (CHN)

Voitaneen sanoa yhden tähänastisen bussimatkan etapin päättyneen juuri saavuttuamme muutama tunti sitten Shanghaihin. Täällä on tarkoitus viettää neljä yötä, jonka jälkeen lähdemme kohti Pekingiä pysähtyen näillä näkymin Shanghain kupeessa sijaitsevassa Kiinan entisessä pääkaupungissa Nanjingissa. Nanjingiin mennään ilmeisesti bussilla, mutta todennäköistä on, että loppumatka Kiinan nykyiseen pääkaupunkiin tullaan taittamaan rautateitse. Shanghaista Pekingiin nimittäin kulkee Nanjingissa pysähtyvä luotijuna, jolla matka taittuu alle neljään tuntiin.  Tämä ei ole ihme, sillä junan nopeudeksi luvataan 300 km/h. Kiintoisaa. Odotan kokemusta innolla.

Torstain ja perjantain välinen yö vietettiin hieman yli sadan kilometrin päässä Shanghaista sijaitsevassa Hangzhoun kaupungissa. Koko Hong Kongin jälkeisen siirtymisen mukanamme ollut linja-auto hyvästeltiin ja kuski hävisi nopeasti auton tyhjennyttyä omille teilleen. Jo Hangzhou oli selvästi kansainvälisempi ja suurempi kaupunki kuin edelliset. Epäilemättä Shanghain läheisyys on tässä merkittävää tekijä. Moottoritielläkin alkoi olla muita liikkujia, vaikkakaan liikenne oli yhä vähäisempää kuin olisin kuvitellut.

Japanilaismiehitystä vastaan käytyä taistelua muisteva monumentti Hangzhoussa (huomaa lentopommit patsaan kulmissa). Takana näkyvä järvi on ilmeisesti kaupungin "juttu".

Yö vietettiin jälleen jo tutuksi käyneen Homeinn-ketjun hotellissa ja matka jatkui taas iltapäivällä. Kulkuvälineenä oli tällä kertaa vain sadan kilometrin siirtymistä varten vuokrattu bussi, joka oli lähes identtinen kopio Australiassa tutuksi käyneestä ja Dingo-nimelläkin tutuksi tulleesta Toyota-linja-autosta. Lähes kaikki istumapaikat tulivat käyttöön ja koska tavaratilaa ei tämän tyyppisessä autossa käytännössä ole, bussin käytävät puolestaan olivat täynnä matkatavaroita. Tiivis tunnelma, siis.

Matka oli kuitenkin lyhyt, joten tavara- ja ihmispaljous ei juurikaan ehtinyt käydä hermoille ja Shanghain liepeillä oltiin jonottelemassa illan hämärtyessä. Monessa tasossa kulkevia monikaistaisia, autoja täynnä olevia valtateitä tuntui kaupungissa riittävän. Siirtyminen keskustassa sijaitsevalle hotellikadullemme ei tosin vienyt niin kauan kuin olin pelännyt, ottaen huomioon Shanghain valtaisan koon ja ihmismäärän sekä ajankohdan (perjantai-ilta). Paljon pahempiakin ruuhkia olen nähnyt ja sellaisissa istunut.

Shanghain laitamilla alkuillasta.

Ilma on jo useamman päivän ollut sangen sumuinen ja melko harmaa. Näkyessään aurinkokin paistaa paksun usvaverhon läpi. Hieman epäselvää on, mistä tämä usva muodostuu. Aiemmin sumuisuus oli helppo laittaa sään piikkiin, mutta jo Hangzhoussa alkoi suuresti epäilyttää että syyllinen harmauteen löytyy muualta, nimittäin saasteisesta. Shanghaissa, joka sekin oli kaupunkiin ajaessamme hyvin sumuinen, tämä lienee jo lähes varmaa. Omien, aistiperäisten havaintojen tekemistä vaikeuttaa jonkinasteinen räkä- ja yskätauti, josta lähes kaikki matkalaiset tuntuvat kärsivän. Bussiporukan äänimaailma onkin jo jonkin aikaa ollut perin köhävoittoinen. Näin sitä kiinalaistutaan.

 

Facebooktwittermailby feather

Kahden yön pysähdys – Huangshan

Ke 16.1.2013, Huangshan (CHN)

Viime päivinä nähdyt, paljolti toisiaan muistuttaneet maan mittakaavassa keskikokoiset parin miljoonan asukkaan peruskiinalaiset kaupungit alkoivat mitä ilmeisemmin käymään lähes kaikkien voimille, joten matkavauhtia kohti Shanghaita päätettiin kiristää jättämällä yksi alkuperäisen suunnitelman mukaisista pysähdyksistä väliin. Päivämatkasta ei silti tullut kovin rankka. Huolimatta puolen päivän aikaan tapahtuneesta lähdöstä perillä Huangshan-nimisessä kaupungissa oltiin ennen iltakahdeksaa. Ajoaikataulu ei siten ole ollut alunperinkään kovin rankka, varsinkaan jos sitä vertaa aiempien Pikavuorojen moneen suhteellisen vaativaan etappiin.

Jälleen yksi, juurikaan edellisistä Kiinassa otetusta poikkeamaton tiekuva.

Tie oli taas koko matkan, kuinka ollakaan, erinomaista uutta moottoritietä, jolla ei pahemmin muuta liikennettä näkynyt. Pysähdyspaikkojen uudenkarheat huoltoasemakeskuksetkin vaikuttivat asiakkaiden puuttuessa lähes hylätyiltä. Kiina varautuu tieverkostoa rakentaessaan ilmeisesti liikennemäärien valtaisaan kasvuun. Tai sitten ylimääräistä rahaa vain on, ja paljon.

Huangshan, näkymä.

Kuljimme tiistain tavoin edelleen sisämaassa, maaseutumaisten ja lähes vuoristoisten seutujen halki. Olin odottanut itäisessä Kiinassa kohtaavani lähes jatkuvaa teollisuuden ja asutuksen täplittämää tienvartta, mutta niin ei näköjään olekaan vaan aivan rannikon tuntumaankin mahtuu sangen ruraalia ja rauhaisan oloista seutua. Kummallista. Näin sitä oppii.

Jossain vaihteessa päivää sää muuttui sangen sumuisaksi. Myös lämpötila jatkoi laskuaan ja alkuillasta bussin lämmityslaitteellekin oli jo käyttöä. Se onneksi tuntuu toimivan, ainakin auton etuosissa. Takana on ilmeisesti viileämpää. Tämä ei kuitenkaan haitanne, sillä kalusto vaihtuu taas vain yhden parinsadan kilometrin siirtymisen jälkeen. Huomenissa jätämme siis jäähyväiset autolle ja kuskille. Helpotuksen tunne lienee molemminpuolinen, kielimuuri ja osin myös toiminta- ja ajatusmallien poikkeavuus kun lienevät olleet ajoittain raskaita puolin ja toisin.

Huangshanissa viivytään siis kaksi yötä. Tämä tulikin tarpeeseen, sillä ainakin pyykkäystarvetta oli monella, ja tätä on ollut yhden yön pysähdyksillä hankala hoitaa. Itse kaupunki vaikuttaa jossain määrin pienemmältä ja rauhallisemmalta kuin edelliset. Keskustan kaduillakin on hiljaisempaa kuin Kiinan kaupungeissa yleensä, kaikenlainen musiikin ja mainospätkien kovaääninen soittaminen kauppojen edessä kun tuntuu olevan maassa hyvin tyypillinen tapa. Erilaista äänisaastetta ei siis tunge korviin jokaisen kaupan edessä sijaitsevasta ämyristä kuten aiemmissa kaupungeissa usein on ollut tapana. Vanhassa kaupungissa – joka sivumennen sanoen oli jopa hieno, vaikkakaan ei kovin suuri – ei meteliä ollut lainkaan. Liekö ollut äänimainostaminen kielletty siellä, luultavasti.

Portti vanhassa kaupungissa. Länsimaisia turisteja ei Huangshanissa pahemmin näkynyt, mutta kiinalaisia matkailijoita kaduilla jonkin verran pyöri.

Kiinalaisessa hotellissa on turvalliset oltavat. Huoneen vakiovarustukseen kuului tällainen tulipalon sattuessa käytettäväksi tarkoitettu maski. Kaikkea on näköjään ajateltu.

Tänään kuunnellaan, kun sattumoisin sain Youtube-eston kierrettyä:

Leevi and the Leavings – Kiinalaisessa pesulassa

Pesupäivä kun oli. Ja vielä lopuksi: pyydän välittömästi anteeksi tätä nerokasta aasinsiltaa.

 

Facebooktwittermailby feather