Pääsimme kuin pääsimmekin onnellisesti Georgian pääkaupunkiin Tbilisiin. Astrahanista oli tänne kahdeksansataa kilometriä ja matkaan meni kaksi ja puoli päivää. Ensimmäisen väliyön vietimme dagestanilaisella pellolla kasvaneiden puskien takana, toisen hienon vuoristojoen rannalla pohjoisessa Georgiassa. Vaikka ajoimme pääosan noista kilometreistä virallisesti Venäjällä, mahtui niihin silti kaksi maan sisäistä tasavaltaa, Dagestan ja Tšetšenia. En ole täysin kärryillä siitä, mitä tämä käytännössä tarkoittaa, mutta kaiketi jonkinlaista muita alueita suurempaa itsehallintoa.
Kaukasus on riitaisaa aluetta. Putin on sotinut Tšetšeniassa kahdesti. Muistan lukeneeni, että alueen porukka oli hankalaa jo tsaarin aikaan. Sama jatkui myös Stalin vankileireillä. Kaukasialaiset jurottivat Siperiassakin…
—
Teksti kertoo päivälleen kahden vuoden takaisista tapahtumista. Koko tarinan voi lukea matkasta kertovista kirjoista:
Panamericana: seikkailuja Latinalaisen Amerikan maanteillä.(osa 1)
Länttä ja itää: seikkailuja Pohjois-Amerikan ja Siperian maanteillä (osa 2)
Seuraa Facebookissa: facebook.com/havaintoja
Seuraa Instagramissa: @havaintoja.matkan.varrelta



