Päivä 217, Mexicali (Meksiko)

Kiitos ja ylistys, meillä on uusi tuulilasi! Saavuimme Mexicaliin eilen alkuiltapäivästä ja suunnistimme suorinta tietä lasipajalle. Katjalta ja Nandolta, kuten kaikki häntä kuulemma kutsuvat, saamamme osoitteen perusteella se löytyi helposti. Mexicali ei ole mikään kyläpahanen. Täällä on lähes miljoona asukasta. Näin suuressa paikassa emme ole pysähtyneet aikoihin. Silti täällä ei ole kovin hankala ajaa, sillä kadut ovat suoria ja leveitä. Ne on suunniteltu selvästi yhdysvaltalaisen mallin mukaan, autoja varten. Muutaman korttelin päässä hotelliltamme kulkee epämääräisen näköinen viivasuora ja nelisen metriä korkea aaltopeltiaita. Sen toisella puolella on USA ja pikkukaupunki nimeltä Calexico. Aikanaan täällä paikkoja nimenneet ovat olleet humoristeja. Kun toinen yhdisti Meksikon ja Kalifornian nimet yhdellä tavalla, teki rajan vastakkaisen puolen asutuskeskus saman tempun, mutta toisin päin.

Korjaamolla meitä odotettiin: ”Te olettekin varmaan ne suomalaiset?” Hyvää englantia puhunut…

Teksti kertoo päivälleen kahden vuoden takaisista tapahtumista. Koko tarinan voi lukea matkasta kertovista kirjoista:

Panamericana: seikkailuja Latinalaisen Amerikan maanteillä.(osa 1)
Länttä ja itää: seikkailuja Pohjois-Amerikan ja Siperian maanteillä (osa 2)

Seuraa Facebookissa: facebook.com/havaintoja
Seuraa Instagramissa: @havaintoja.matkan.varrelta

 

Facebooktwittermailby feather

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.