Päivä 197, Antigua (Guatemala)

Ylitimme taas uuden rajan. Tällä kertaa vuorossa oli Guatemala, jonne pääseminen oli tähänastisista Keski-Amerikan maista vaivattominta. Guatemalan tulli oli myös pitkästä aikaa ensimmäinen, jossa autoon ei edes vilkaistu sisälle. Kaikki sujui lähes eurooppalaiseen tapaan, vähän kuin vaikkapa Baltiassa ennen Schengen sopimuksen voimaantuloa ja rajatarkastusten lakkauttamista.

Auton tilapäiseen maahantuontiin oikeuttavan luvan jouduimme kuitenkin tännekin hommaamaan. Se maksoi tällä kertaa satakuusikymmentä paikallista rahayksikköä, eli noin yhdeksäntoista euroa. El Salvadoria lukuun ottamatta kaikki Keski-Amerikan maat rokottavat rajaa ylittäviä jonkinlaisilla maksuilla. Vaikka turistia tällainen sapettaa, niin kaipa moinen on tavallaan reiluakin. Valtion kassaan tarvitaan rahaa, ja tällä tavoin osa siitä saadaan omien kansalaisten verotuksen sijaan vierailijoilta. Ajatus lienee vähän samanlainen kuin Chilen…

Teksti kertoo päivälleen kahden vuoden takaisista tapahtumista. Koko tarinan voi lukea matkasta kertovasta kirjasta Panamericana: seikkailuja Latinalaisen Amerikan maanteillä.

Seuraa Facebookissa: facebook.com/havaintoja
Seuraa Instagramissa: @havaintoja.matkan.varrelta

 

Facebooktwittermailby feather

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.