Päivä 225, Kumeyaay Lake (Kalifornia, Yhdysvallat)

Ei se niin vaikeaa ollutkaan. Olemme Yhdysvalloissa. Ylitimme rajan iltapäivällä ja majoituimme lopulta leirintäalueelle San Diegon kupeeseen. Yöpymäpaikan löytäminen meinasi olla hankalaa, sillä on kesäkuun viimeinen päivä ja kaiken kukkuraksi perjantai. Muutkin haluavat lomailla. Ensimmäinen leirintäalue oli täynnä ja portilla meille kerrottiin, että varaus olisi ollut hyvät tehdä jo keväällä. Ei kuulostanut lupaavalta. Toisella alueella meitä onneksi onnisti. Saimme viimeisen vapaan paikan.

Tecate osoittautui hyväksi paikaksi ylittää raja. Se oli kuin olikin vähäruuhkainen ja rauhallinen. Pieneen rajakaupunkiin…

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Teksti kertoo päivälleen kahden vuoden takaisista tapahtumista. Koko tarinan voi lukea matkasta kertovista kirjoista:

Panamericana: seikkailuja Latinalaisen Amerikan maanteillä (osa 1)
Länttä ja itää: seikkailuja Pohjois-Amerikan ja Siperian maanteillä (osa 2)

Seuraa Facebookissa: facebook.com/havaintoja
Seuraa Instagramissa: @havaintoja.matkan.varrelta

 

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Päivä 224, La Joya (Meksiko)

Olemme taas Tyynenmeren rannalla ja viluttaa. Mittari näyttää alle kahtakymmentä. On hämmästyttävää, kuinka erilainen ilmasto Bajan niemimaan eri rannikoilla vallitsee, vaikka ne ovat vain alle kahdensadan kilometrin päässä toisistaan. Pari edellistä päivää hikoilimme Kalifornianlahden rannalla yli neljänkymmenen asteen helteissä. Pääsyyllinen viileään keliin lienee tuo parinkymmenen metrin päässä oleva valtameri.

Ellei mikään mene pieleen, tämä on viimeinen päivämme Meksikossa. Lähdemme kohta Yhdysvaltain rajalle. Vaihtoehtoja on monta. Pienen pähkäilyn jälkeen päätimme suunnata lähimmän Tijuanan raja-aseman sijasta…

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Teksti kertoo päivälleen kahden vuoden takaisista tapahtumista. Koko tarinan voi lukea matkasta kertovista kirjoista:

Panamericana: seikkailuja Latinalaisen Amerikan maanteillä (osa 1)
Länttä ja itää: seikkailuja Pohjois-Amerikan ja Siperian maanteillä (osa 2)

Seuraa Facebookissa: facebook.com/havaintoja
Seuraa Instagramissa: @havaintoja.matkan.varrelta

 

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Päivä 221, Gonzaga Bay (Meksiko)

Länkkärimaisemat jatkuvat. Jos Mexicalin tietämissä oli stereotyyppisen meksikolaista, on täällä vielä enemmän sitä. Katselimme tänään koko päivän tien molemmille puolille levittäytyvää kumpuilevaa ja hiekkasoraista maastoa. Kaktukset ovat valtavia, kuin Lucky Luke -sarjakuvasta konsanaan. Monen mielikuva Meksikosta taitaa olla tällainen, eikä se ole sinänsä sattumaa. Klassisten lännenelokuvien ja seikkailukertomusten tapahtumat sijoittuivat oikeastikin näille main, Yhdysvaltain rajamaastoon. Pohjois-Meksiko on populaarikulttuurissa yliedustettu. Siksi harva yhdistää maahan vaikkapa Jukatanin viidakoita. Vähän tällainen käsitys minullakin taisi ennalta olla. Odotin kaktuksia ja hiekkaa. Viime viikkojen aikana on selvinnyt, että on Meksikossa paljon muunkinlaista maisemaa.

Lähdimme vuorilta tänään aamulla ja palasimme…

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Teksti kertoo päivälleen kahden vuoden takaisista tapahtumista. Koko tarinan voi lukea matkasta kertovista kirjoista:

Panamericana: seikkailuja Latinalaisen Amerikan maanteillä (osa 1)
Länttä ja itää: seikkailuja Pohjois-Amerikan ja Siperian maanteillä (osa 2)

Seuraa Facebookissa: facebook.com/havaintoja
Seuraa Instagramissa: @havaintoja.matkan.varrelta

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

 

Päivä 220, Sierra de San Pedro Martir (Meksiko)

Lyhyeksi aikomamme vierailu Ensenadassa venähti. Vietimme lopulta Katjan ja Nandon luona useamman päivän. Hieman yli kolmikymppinen pariskunta asuu kaupungin hyvinvoivassa lähiössä ja heillä on monta rautaa tulessa. Pohjoisessa Meksikossa viljellään viiniä, ja he olivat juuri avaamassa pienelle viinitilalle eräänlaista maatilamatkailupaikkaa. Ylemmän korkeakoulututkinnon kauppatieteissä suorittanut Nando oli myös osakaana paikallisessa pienpanimossa ja saman porukan pyörittämässä hipsterihenkisessä baarissa. Kaksospojatkin he olivat juuri saaneet. Katja oli aikanaan ollut opiskelijavaihdossa täällä, ja he olivat tavanneet tuolloin. Baarissa, kuinkas muutenkaan.

Ensanadan viikonloppuumme osui sattumoisin myös Suomen juhannus, jota juhlistettiin…

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Teksti kertoo päivälleen kahden vuoden takaisista tapahtumista. Koko tarinan voi lukea matkasta kertovista kirjoista:

Panamericana: seikkailuja Latinalaisen Amerikan maanteillä.(osa 1)
Länttä ja itää: seikkailuja Pohjois-Amerikan ja Siperian maanteillä (osa 2)

Seuraa Facebookissa: facebook.com/havaintoja
Seuraa Instagramissa: @havaintoja.matkan.varrelta