Päivä 163, Bogota (Kolumbia)

Eilinen oli pitkä päivä. Ajoimme Salentosta Bogotaan. Kilometrejä ei kertynyt kuin kolmisen sataa, mutta matkaan meni yli kymmenen tuntia. Vaikka jonot ovat käyneet Kolumbiassa tutuiksi, niin ihan tällaista liikenne ei kuitenkaan ole aiemmin ollut. Puoliperävaunurekat ryömivät serpentiiniteillä 20 – 30 kilometrin tuntivauhdilla, ja niitä on paljon. Ilmeisesti jarruja pitää säästää alamäissäkin, sillä niiden vauhti ei kiihdy edes silloin. Jatkuvien mutkien takia ohittaminen on hankalaa, eikä siitä suurta hyötyä muutenkaan ole. Kun yhden rekan ohi pääsee, edessä on taas uusi. Kolumbia on Brasilian jälkeen Etelä-Amerikan väkirikkain maa, joten kaiketi tavaraa on paljon ja sen pitää liikkua.

Välillä jonon vauhti hidastui jyrkissä neulansilmämutkissa lähes nollaan. Tämä on kiusallista korkealla, sillä äärijyrkissä mäkilähdöissä auton tehot eivät meinaa riittää. Kävimme eilenkin yli kolmessa kilometrissä. Moottori ei saa tarpeeksi happea. Käsijarru on kovassa käytössä ja kaasua pitää polkea tosissaan, sillä muuten…

Teksti kertoo päivälleen kahden vuoden takaisista tapahtumista. Koko tarinan voi lukea matkasta kertovasta kirjasta Panamericana: seikkailuja Latinalaisen Amerikan maanteillä.

Seuraa Facebookissa: facebook.com/havaintoja
Seuraa Instagramissa: @havaintoja.matkan.varrelta

 

Facebooktwittermailby feather

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.