Päivä 161, Salento (Kolumbia)

Ensimmäinen aamumme Kolumbiassa oli yllättävä ja jossain määrin koominen. Kuten todettua, rajalla meni pitkään. Ajoimme yhdeksään asti illalla ja pysähdyimme lopulta kansainväliseen ketjuun kuuluvan huoltoaseman pihalle. Kylä oli hiljainen ja asema kiinni. Parkkipaikan perimmäinen nurkka näytti rauhalliselta paikalta nukkua, joten jäimme siihen. Emme keksineet muutakaan ja pimeäkin oli. Tässä nimenomaisessa nurkassa oli pieni vesihana ja se jäi Nissanin taakse. Huomasin sen ja ajattelin asian olevan hyvä. Saisimme täytettyä auton kaksitoistalitraisen käyttövesikanisterin aamulla. Välillä vesipisteitä on ollut hankala löytää, ja mahdollisuuden osuessa kohdalle olemme oppineet hyödyntämään sen. Tämän enempiä ajatuksia hana ei herättänyt.

Heräsimme aamuseitsemältä vilkkaaseen keskusteluun ja kolinaan. Auton ympärillä kävi kova kuhina. Olimme keskellä autopesulaa, jonka ainoa vesipiste tuo nyt automme takana oleva hana oli. Pesijät kävivät täyttämässä ämpärinsä siitä pestessään…

Teksti kertoo päivälleen kahden vuoden takaisista tapahtumista. Koko tarinan voi lukea matkasta kertovasta kirjasta Panamericana: seikkailuja Latinalaisen Amerikan maanteillä.

Seuraa Facebookissa: facebook.com/havaintoja
Seuraa Instagramissa: @havaintoja.matkan.varrelta

 

Facebooktwittermailby feather

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.