Päivä 131, Cusco (Peru)

Yksi Perun omaperäisyyksistä on kello, jota piti siirtää rajan ylityksen jälkeen kaksi tuntia taaksepäin. Täällä tulee siis pimeä kahta tuntia aiemmin kuin Chilessä. Vastaavasti aamuisin aurinko nousee hyvin aikaisin. Olimme jo Chilessä ja Argentiinassa tottuneet siihen, että päivänvaloa riittää pitkään, aina yhdeksään asti illalla, eikä pimeä pääse ajellessa yllättämään. Nyt niin on kuitenkin päässyt pariin otteeseen käymään. Yöpaikan pitäisi löytyä jo ennen kuutta illalla, eikä se ole aina onnistunut. Välillä olemme harhailleet pimeässä.

Pidin enemmän aiemmasta rytmistä. Tämä Perun päiväjärjestys on johtanut siihen, että autoöinä mennään nukkumaan hyvin aikaisin. Jahka iltaruoka on saatu otsalamppujen valossa tehtyä ja syötyä, tulee vetäydyttyä sänkyyn. Kukapa vuoriston koleassa pimeydessä jaksaisi kovin pitkään ihmetellä. Jos nukkumaan menee jo yhdeksältä, tulee heränneeksikin aikaisin. Peru on aamuvirkkujen maa. Eteläiselle pallonpuoliskolle saapumaisillaan oleva…

Teksti kertoo päivälleen kahden vuoden takaisista tapahtumista. Koko tarinan voi lukea matkasta kertovasta kirjasta Panamericana: seikkailuja Latinalaisen Amerikan maanteillä.

Seuraa Facebookissa: facebook.com/havaintoja
Seuraa Instagramissa: @havaintoja.matkan.varrelta

 

Facebooktwittermailby feather

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.