Päivä 126, Llachon, Titicacajärvi (Peru)

Olemme jo pitkällä Perussa, Titicacajärven rannalla. Rannikon rajanylitys ei ollut tälläkään kertaa hankala, mutta vähän aiempia sekavampi se oli. Alkuun päästäkseen Chilen raja-aseman yläkerran kahvilasta piti käydä hakemassa noin euron hintainen etusivun ja kolme hiilipaperikopiosivua käsittävä lomake. Se siis ostettiin kahvilaa pitävältä naiselta, ei viranomaiselta. Tähän lappuun piti täyttää matkustajien tiedot. Muita toimenpiteitä Chilen rajarakennuksessa ei sitten tehtykään, vaan paperia ajettiin esittelemään Perun puoleisille kopeille puolen kilometrin päähän. Myös Chilen viranomaiset toimivat siellä. Kummallista puuhaa.

Kokonaisuudessaan raja oli kuitenkin varsin moderni. Perulaiset olivat palkanneet toimitilojensa ulkopuolelle vartiointiliikkeen miehiä, joiden päätehtävä oli opastaa rajaa ylittäviä toimimaan eri tiskien ja toimistojen kanssa oikeassa järjestyksessä. Joka luukulla kahvilasta saamaamme hiilipaperinivaskaan lyötiin…

Teksti kertoo päivälleen kahden vuoden takaisista tapahtumista. Koko tarinan voi lukea matkasta kertovasta kirjasta Panamericana: seikkailuja Latinalaisen Amerikan maanteillä.

Seuraa Facebookissa: facebook.com/havaintoja
Seuraa Instagramissa: @havaintoja.matkan.varrelta

 

Facebooktwittermailby feather

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.