Uusia viivoja kartalla – Pakulla Portugaliin?

Alustava suunnitelma keväälle 2020.

 

Pidin taannoin Oodissa yleisöluennon, jossa kerroin viimevuotisesta automatkastamme maailman ympäri. Yksi yleisökysymyksistä kuului, jotta mihin seuraavaksi. Tuolloin vastasin, että ei mihinkään. Yli vuosi pakettiautossa tien päällä toimi aika tehokkaana rokotteena matkakuumetta vastaan. Nyt, syksyn ja talven painaessa päälle, on osoittautunut, että ehkei vastaukseni kuitenkaan ollut ihan todenmukainen. Mihinkäs koira karvoistaan pääsisi. Karttoja on tutkittu taas, ja jokunen viivakin niihin on piirtynyt.

Artikkelin kuvassa yllä on luonnos siitä, mitä olemme miettineet. Reissun ajankohta olisi ensi keväänä, ehkä joskus huhti- toukokuussa. Kokemukseni mukaan kevät on parhaita ajankohtia matkustaa Euroopassa. Ilmat alkavat lämmetä, mutta eivät ole paahatavan kuumia. Toisaalta turistikausi ei ole vielä alkanut, joten kaikkialla on hiljaista ja rauhallista. Kesäisin monet paikat ovat kokemukseni mukaan täynnä porukkaa. Onhan Eurooppa hyvin tiheästi asutettu maanosa, jossa moni haluaa varsinkin loppukesään ajoittuvien lomiensa aikaan matkustaa. Nämä riesat välttää olemalla liikkeellä ajoissa.

Eräänlainen päätepiste ja tavoite olisi Portugali, jossa Jasmin ei ole ikinä käynyt. Samaan suunnitelmaan voisi ympätä Ranskan länsirannikon ja Espanjan pohjoisen, joita kumpaakaan en ole itsekään ikinä kunnolla nähnyt. Biskajanlahden ranta kiinnostaa minua kovin. Jos ja kun perille pääsee, voisi samaan keikkaan ympätä myös Gibralttarin, joka on myös jäänyt minulta jotain kumman syystä käymättä, vaikka joskus aiemminkin olen Etelä-Espanjassa (vuokra)-autolla ajellut. Suurpiirteiset kilometrit näkäyvät kartassa. Niitä kertyisi yli kuusituhatta yhteen suuntaan. Mitään vuoden mittaista eeppistä reissua tästä ei olisi tarkoitus tehdä, eikä siihen oikeastaan ole tässä vaiheessa resurssejakaan. Joku kuukauden pätkä saisi tällä kertaa riittää.

Matka tehtäisiin tietysti uskollisella Nissanillamme. Sitä on ulkoilutettu kesän aikana, ja auton tekniikka toimii, yllättävänkin hyvin. Se ihmetytää yhä. Ei uskoisi, että kopilla on ajettu maailman ympäri ja matkamittarissa on lähes 300 000 kilometriä. Se on paljon puolitoistalitraiselle moottorille ja pienelle autolle.

Yksi käytännön matkustamiseen vaikuttava ongelma kesän reissuilla kuitenkin ilmeni. Hupiakku (AGM 110 Ah) ei nimittäin oikein pidä virtaa. Se toimi hyvin vielä viime talvena, mutta puolen vuoden seisonnan jälkeen sillä on ollut vaikuksia pyörittää pientä jääkaappiammekin yön yli. Ehkä sen täyteen lataaminen verkkovirralla auttaisi. Moottori lataa käydessään akkua, mutta ehkeivät viikonloppureissumme ole olleet tarpeeksi pitkiä. Tosin hieman epäilen, että asiassa on muutakin häikkää. Ehkä täytyy vain hankkia uusi akku. Pitää tutkia asiaa enemmän.

Ohessa jokunen kuva aiemmilta Euroopassa tehdyiltä reissuilta.

Viro

Ukraina

Kroatia

Loppuun vielä jokunen käytännön asia. Ensinnä, jos jotakuta jäi harmittamaan, ettei päässyt syykuussa Oodiin, ei hätä ole tämän näköinen. Minulle nimittäin tarjoutui mahdollisuus kertoa samat jutut uudelleen, tällä kertaa Espoon Leppävaarassa, Sellon kirjastossa. Tilaisuus pidetään ensi viikon maantaina 21.10. kello 17 alkaen kirjaston aulatilan lavalla. Tapahtuman tarkemmat yksityiskohdat löytyvät Sellon kirjaston sivuilta tämän linkin takaa.

Toinen asia: jos juttuni ja myös monesti Panamericana-kirjan jatko-osa kiinnostavat, kannattaa seurata Havaintoja-blogin ohella myös toista tätä tarkoitusta varten perustamaani fb-sivua https://www.facebook.com/TomiTolli/. Se on toistaiseksi aika alkutekijöissään, mutta ajatuksenani olisi laittaa kaikenmoiset kirjajutut ennen muuta sinne.

Ja kolmas asia on tietenkin tuo maailmanympärysmatkastamme kertova kirja. Panamericana: seikkailuja Latinalaisen Amerikan maanteillä on edelleen kaupan ja painosta on jäljellä. Tietääkseni edullisin (24,20 eur) tapa ostaa se on edelleen Booky.fi -verkkokauppa. Sinne pääsee klikkaamalla tästä.

 

#panamericanakirja

 

Facebooktwittermailby feather